Psalmen 122

1 Een lied Hammaaloth, van David. Ik verblijd mij in degenen, die tot mij zeggen: Wij zullen in het huis des HEEREN gaan.

Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen".

2 Onze voeten zijn staande in uw poorten, o Jeruzalem!

Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;

3 Jeruzalem is gebouwd, als een stad, die wel samengevoegd is;

sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,

4 Waarheen de stammen opgaan, de stammen des HEEREN, tot de getuigenis Israels, om den Naam des HEEREN te danken.

jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.

5 Want daar zijn de stoelen des gerichts gezet, de stoelen van het huis van David.

Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.

6 Bidt om den vrede van Jeruzalem; wel moeten zij varen, die u beminnen.

Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.

7 Vrede zij in uw vesting, welvaren in uw paleizen.

Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.

8 Om mijner broederen en mijner vrienden wil, zal ik nu spreken, vrede zij in u!

Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.

9 Om des huizes des HEEREN, onzes Gods wil, zal ik het goede voor u zoeken.

Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.