< Psalmen 50 >
1 Een psalm van Asaf. De God der goden, de HEERE spreekt, en roept de aarde, van den opgang der zon tot aan haar ondergang.
Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
2 Uit Sion, de volkomenheid der schoonheid, verschijnt God blinkende.
Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 Onze God zal komen en zal niet zwijgen; een vuur voor Zijn aangezicht zal verteren, en rondom Hem zal het zeer stormen.
Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 Hij zal roepen tot den hemel van boven, en tot de aarde, om Zijn volk te richten.
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 Verzamelt Mij Mijn gunstgenoten, die Mijn verbond maken met offerande!
"Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 En de hemelen verkondigen Zijn gerechtigheid; want God Zelf is Rechter. (Sela)
Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
7 Hoort, Mijn volk! en Ik zal spreken; Israel! en Ik zal onder u betuigen; Ik, God, ben uw God.
"Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 Om uw offeranden zal Ik u niet straffen, want uw brandofferen zijn steeds voor Mij.
En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 Ik zal uit uw huis geen var nemen, noch bokken uit uw kooien;
En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 Want al het gedierte des wouds is Mijn, de beesten op duizend bergen.
Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 Ik ken al het gevogelte der bergen, en het wild des velds is bij Mij.
Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 Zo Mij hongerde, Ik zou het u niet zeggen; want Mijn is de wereld en haar volheid.
Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Zou Ik stierenvlees eten, of bokkenbloed drinken?
Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Offert Gode dank, en betaalt den Allerhoogste uw geloften.
Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 En roept Mij aan in den dag der benauwdheid; Ik zal er u uithelpen, en gij zult Mij eren.
Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 Maar tot den goddeloze zegt God: Wat hebt gij Mijn inzettingen te vertellen, en neemt Mijn verbond in uw mond?
Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 Dewijl gij de kastijding haat, en Mijn woorden achter u henenwerpt.
Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 Indien gij een dief ziet, zo loopt gij met hem; en uw deel is met de overspelers.
Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Uw mond slaat gij in het kwade, en uw tong koppelt bedrog.
Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 Gij zit, gij spreekt tegen uw broeder; tegen den zoon uwer moeder geeft gij lastering uit.
Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 Deze dingen doet gij, en Ik zwijg; gij meent, dat Ik te enenmale ben, gelijk gij; Ik zal u straffen, en zal het ordentelijk voor uw ogen stellen.
Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Verstaat dit toch, gij godvergetenden! opdat Ik niet verscheure en niemand redde.
Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 Wie dankoffert, die zal Mij eren; en wie zijn weg wel aanstelt, dien zal Ik Gods heil doen zien.
Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."