Psalmen 44
1 Een onderwijzing, voor den opperzangmeester, onder de kinderen van Korach. O God! wij hebben het met onze oren gehoord, onze vaders hebben het ons verteld: Gij hebt een werk gewrocht in hun dagen, in de dagen van ouds.
Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi. Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
2 Gij hebt de heidenen met Uw hand uit de bezitting verdreven, maar henlieden geplant; Gij hebt de volken geplaagd, henlieden daarentegen doen voortschieten.
Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
3 Want zij hebben het land niet geerfd door hun zwaard, en hun arm heeft hun geen heil gegeven; maar Uw rechterhand, en Uw arm, en het licht Uws aangezichts, omdat Gij een welbehagen in hen hadt.
Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
4 Gij Zelf zijt mijn Koning, o God! gebied de verlossingen Jakobs.
Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
5 Door U zullen wij onze wederpartijders met hoornen stoten; in Uw Naam zullen wij vertreden, die tegen ons opstaan.
Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme.
6 Want ik vertrouw niet op mijn boog, en mijn zwaard zal mij niet verlossen.
Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
7 Maar Gij verlost ons van onze wederpartijders, en Gij maakt onze haters beschaamd.
vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.
8 In God roemen wij den gansen dag, en Uw Naam zullen wij loven in eeuwigheid. (Sela)
Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. (Sela)
9 Maar nu hebt Gij ons verstoten en te schande gemaakt, dewijl Gij met onze krijgsheiren niet uittrekt.
Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
10 Gij doet ons achterwaarts keren van den wederpartijder; en onze haters beroven ons voor zich.
Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.
11 Gij geeft ons over als schapen ter spijze, en Gij verstrooit ons onder de heidenen.
Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.
12 Gij verkoopt Uw volk om geen waardij; en Gij verhoogt hun prijs niet.
Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
13 Gij stelt ons onze naburen tot smaad, tot spot en schimp dengenen, die rondom ons zijn.
Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.
14 Gij stelt ons tot een spreekwoord onder de heidenen, tot een hoofdschudding onder de volken.
Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.
15 Mijn schande is den gansen dag voor mij, en de schaamte mijns aangezichts bedekt mij;
Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,
16 Om de stem des honers en des lasteraars, vanwege den vijand en den wraakgierige.
herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.
17 Dit alles is ons overkomen, nochtans hebben wij U niet vergeten, noch valselijk gehandeld tegen Uw verbond.
Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.
18 Ons hart is niet achterwaarts gekeerd, noch onze gang geweken van Uw pad.
Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.
19 Hoewel Gij ons verpletterd hebt in een plaats der draken, en ons met een doodsschaduw bedekt hebt.
Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.
20 Zo wij den Naam onzes Gods hadden vergeten, en onze handen tot een vreemden God uitgebreid,
Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,
21 Zou God zulks niet onderzoeken? Want Hij weet de verborgenheden des harten.
eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?
22 Maar om Uwentwil worden wij den gansen dag gedood; wij worden geacht als slachtschapen.
Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.
23 Waak op, waarom zoudt Gij slapen, HEERE! Ontwaak, verstoot niet in eeuwigheid.
Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
24 Waarom zoudt Gij Uw aangezicht verbergen, onze ellende en onze onderdrukking vergeten?
Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
25 Want onze ziel is in het stof nedergebogen; onze buik kleeft aan de aarde.
Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.
26 Sta op, ons ter hulp, en verlos ons om Uwer goedertierenheid wil.
Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.
