< Psalmen 115 >
1 Niet ons, o HEERE! niet ons, maar Uw Naam geef eer, om Uwer goedertierenheid, om Uwer waarheid wil.
Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.
2 Waarom zouden de heidenen zeggen: Waar is nu hun God?
Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?"
3 Onze God is toch in den hemel, Hij doet al wat Hem behaagt.
Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.
4 Hunlieder afgoden zijn zilver en goud, het werk van des mensen handen;
Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.
5 Zij hebben een mond, maar spreken niet; zij hebben ogen, maar zien niet;
Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.
6 Oren hebben zij, maar horen niet; zij hebben een neus, maar zij rieken niet;
Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.
7 Hun handen hebben zij, maar tasten niet; hun voeten, maar gaan niet; zij geven geen geluid door hun keel.
Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.
8 Dat die hen maken hun gelijk worden, en al wie op hen vertrouwt.
Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.
9 Israel! vertrouw gij op den HEERE; Hij is hun Hulp en hun Schild.
Israel, turvaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.
10 Gij huis van Aaron! vertrouw op den HEERE; Hij is hun Hulp en hun Schild.
Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.
11 Gijlieden, die den HEERE vreest! vertrouwt op den HEERE; Hij is hun Hulp en hun Schild.
Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan-hän on heidän apunsa ja kilpensä.
12 De HEERE is onzer gedachtig geweest, Hij zal zegenen; Hij zal het huis van Israel zegenen, Hij zal het huis van Aaron zegenen.
Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,
13 Hij zal zegenen, die den HEERE vrezen, de kleinen met de groten.
hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin.
14 De HEERE zal den zegen over ulieden vermeerderen, over ulieden en over uw kinderen.
Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne.
15 Gijlieden zijt den HEERE gezegend, Die den hemel en de aarde gemaakt heeft.
Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.
16 Aangaande den hemel, de hemel is des HEEREN; maar de aarde heeft Hij den mensenkinderen gegeven.
Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.
17 De doden zullen den HEERE niet prijzen, noch die in de stilte nedergedaald zijn.
Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.
18 Maar wij zullen den HEERE loven van nu aan tot in der eeuwigheid. Hallelujah!
Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja!