Spreuken 19
1 De arme, in zijn oprechtheid wandelende, is beter dan de verkeerde van lippen, en die een zot is.
Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Ook is de ziel zonder wetenschap niet goed; en die met de voeten haastig is, zondigt.
Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 De dwaasheid des mensen zal zijn weg verkeren; en zijn hart zal zich tegen den HEERE vergrammen.
Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4 Het goed brengt veel vrienden toe; maar de arme wordt van zijn vriend gescheiden.
Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5 Een vals getuige zal niet onschuldig zijn; en die leugenen blaast, zal niet ontkomen.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6 Velen smeken het aangezicht des prinsen; en een ieder is een vriend desgenen, die giften geeft.
Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7 Al de broeders des armen haten hem; hoeveel te meer gaan zijn vrienden verre van hem! Hij loopt hen na met woorden, die niets zijn.
Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8 Die verstand bekomt, heeft zijn ziel lief; hij neemt de verstandigheid waar, om het goede te vinden.
Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9 Een vals getuige zal niet onschuldig zijn; en die leugenen blaast, zal vergaan.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 De weelde staat een zot niet wel; hoeveel te min een knecht te heersen over vorsten!
Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11 Het verstand des mensen vertraagt zijn toorn; en zijn sieraad is de overtreding voorbij te gaan.
Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12 Des konings gramschap is als het brullen eens jongen leeuws; maar zijn welgevallen is als dauw op het kruid.
Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13 Een zotte zoon is zijn vader grote ellende; en de kijvingen ener vrouw als een gestadig druipen.
Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14 Huis en goed is een erve van de vaderen; maar een verstandige vrouw is van den HEERE.
Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15 Luiheid doet in diepen slaap vallen; en een bedriegelijke ziel zal hongeren.
Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16 Die het gebod bewaart, bewaart zijn ziel; die zijn wegen veracht, zal sterven.
Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17 Die zich des armen ontfermt, leent den HEERE, en Hij zal hem zijn weldaad vergelden.
Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18 Tuchtig uw zoon, als er nog hoop is; maar verhef uw ziel niet, om hem te doden.
Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19 Die groot is van grimmigheid, zal straf dragen; want zo gij hem uitredt, zo zult gij nog moeten voortvaren.
Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20 Hoor raad, en ontvang tucht, opdat gij in uw laatste wijs zijt.
Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21 In het hart des mans zijn veel gedachten; maar de raad des HEEREN, die zal bestaan.
Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 De wens des mensen is zijn weldadigheid; maar de arme is beter dan een leugenachtig man.
Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23 De vreze des HEEREN is ten leven; want men zal verzadigd zijnde vernachten; met het kwaad zal men niet bezocht worden.
Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24 Een luiaard verbergt de hand in den boezem, en hij zal ze niet weder aan zijn mond brengen.
Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25 Sla den spotter, zo zal de slechte kloekzinnig worden; en bestraf den verstandige, hij zal wetenschap begrijpen.
Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26 Wie den vader verwoest, of de moeder verjaagt, is een zoon, die beschaamd maakt, en schande aandoet.
Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27 Laat af, mijn zoon, horende de tucht, af te dwalen van de redenen der wetenschap.
Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28 Een Belialsgetuige bespot het recht; en de mond der goddelozen slokt de ongerechtigheid in.
Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29 Gerichten zijn voor de spotters bereid, en slagen voor den rug der zotten.
Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
