Numeri 33

1 Dit zijn de reizen der kinderen Israels, die uit Egypteland uitgetogen zijn, naar hun heiren, door de hand van Mozes en Aaron.

Nämät ovat Israelin lasten matkustukset, kuin he läksivät Egyptin maalta, joukkoinsa jälkeen, Moseksen ja Aaronin kautta.

2 En Mozes schreef hun uittochten, naar hun reizen, naar den mond des HEEREN; en dit zijn hun reizen, naar hun uittochten.

Ja Moses kirjoitti heidän matkustuksensa, niinkuin he matkustivat Herran käskyn jälkeen. Ja nämät ovat heidän matkustuksensa heidän lähdentönsä jälkeen:

3 Zij reisden dan van Rameses; in de eerste maand, op den vijftienden dag der eerste maand, des anderen daags van het pascha, togen de kinderen Israels uit door een hoge hand, voor de ogen van alle Egyptenaren;

Ja he matkustivat Ramesesta viidentenätoistakymmenentenä päivänä ensimäisenä kuukautena: toisena päivänä pääsiäisestä, läksivät Israelin lapset ulos korkian käden kautta, kaikkein Egyptiläisten nähden.

4 Als de Egyptenaars begroeven degenen, welke de HEERE onder hen geslagen had, alle eerstgeborenen; ook had de HEERE gerichten geoefend aan hun goden.

Ja Egyptiläiset hautasivat kaikki esikoisensa, jotka Herra heidän seassansa lyönyt oli, ja Herra oli myös antanut tuomion käydä heidän jumalainsa ylitse.

5 Als de kinderen Israels van Rameses verreisd waren, zo legerden zij zich te Sukkoth.

Koska Israelin lapset olivat vaeltaneet Ramesesta, niin he sioittivat itsensä Sukkotiin.

6 En zij verreisden van Sukkoth, en legerden zich in Etham, hetwelk aan het einde der woestijn is.

Ja matkustivat Sukkotista, ja sioittivat itsensä Etamiin, joka on korven äärellä.

7 En zij verreisden van Etham, en keerden weder naar Pi-hachiroth, dat tegenover Baal-Sefon is, en zij legerden zich voor Migdol.

Ja he matkustivat Etamista ja palasivat PiiHahirotiin, joka on BaalZephoniin päin, ja sioittivat itsensä Migdolin kohdalle.

8 En zij verreisden van Hachiroth, en gingen over, door het midden van de zee, naar de woestijn, en zij gingen drie dagreizen in de woestijn Etham, en legerden zich in Mara.

Ja he matkustivat Hahirotin editse ja kävivät keskeltä merta korpeen, ja matkustivat kolme päiväkuntaa Etamin korvessa, ja sioittivat itsensä Maraan.

9 En zij verreisden van Mara, en kwamen te Elim; in Elim nu waren twaalf waterfonteinen en zeventig palmbomen, en zij legerden zich aldaar.

Ja he matkustivat Marasta ja tulivat Elimiin: ja Elimissä oli kaksitoistakymmentä lähdettä, ja seitsemänkymmentä palmupuuta, ja sioittivat itsensä siellä.

10 En zij verreisden van Elim, en legerden zich aan de Schelfzee.

Ja he matkustivat Elimistä, ja sioittivat itsensä Punaisen meren tykö.

11 En zij verreisden van de Schelfzee, en legerden zich in de woestijn Sin.

Ja matkustivat Punaisen meren tyköä, ja sioittivat itsensä Sinin korpeen.

12 En zij verreisden uit de woestijn Sin, en zij legerden zich in Dofka.

Ja he matkustivat Sinin korvesta, ja sioittivat itsensä Dophkaan.

13 En zij verreisden van Dofka, en legerden zich in Aluz.

Ja he matkustivat Dophkasta, ja sioittivat itsensä Alusiin.

14 En zij verreisden van Aluz, en legerden zich in Rafidim; doch daar was geen water voor het volk, om te drinken.

Ja he matkustivat Alusista, ja sioittivat itsensä Raphidimiin, ja siinä ei ollut kansalle vettä juoda.

15 En zij verreisden van Rafidim, en legerden zich in de woestijn van Sinai.

Ja he matkustivat Raphidimista, ja sioittivat itsensä Sinain korpeen.

16 En zij verreisden uit de woestijn van Sinai, en legerden zich in Kibroth-Thaava.

Ja he matkustivat Sinain korvesta, ja sioittivat itsensä Himohaudoille.

17 En zij verreisden van Kibroth-Thaava, en legerden zich in Hazeroth.

Ja he matkustivat Himohaudoilta, ja sioittivat itsensä Hatserotiin.

18 En zij verreisden van Hazeroth, en legerden zich in Rithma.

Ja he matkustivat Hatserotista, ja sioittivat itsensä Ritmaan.

19 En zij verreisden van Rithma, en legerden zich in Rimmon-Perez.

Ja he matkustivat Ritmasta, ja sioittivat itsensä Rimmon Paretsiin.

20 En zij verreisden van Rimmon-Perez, en legerden zich in Libna.

Ja he matkustivat Rimmon Paretsista, ja sioittivat itsensä Libnaan.

21 En zij verreisden van Libna, en legerden zich in Rissa.

Ja he matkustivat Libnasta, ja sioittivat itsensä Rissaan.

22 En zij verreisden van Rissa, en legerden zich in Kehelatha.

Ja he matkustivat Rissasta, ja sioittivat itsensä Kehelaan.

23 En zij verreisden van Kehelatha, en legerden zich in het gebergte van Safer.

Ja he matkustivat Kehelasta, ja sioittivat itsensä Sapherin vuorelle.

24 En zij verreisden van het gebergte Safer, en legerden zich in Harada.

Ja he matkustivat Sapherin vuorelta, ja sioittivat itsensä Haradaan.

25 En zij verreisden van Harada, en legerden zich in Makheloth.

Ja he matkustivat Haradasta ja sioittivat itsensä Makhelotiin.

26 En zij verreisden van Makheloth, en legerden zich in Tachath.

Ja he matkustivat Makhelotista, ja sioittivat itsensä Tahatiin.

27 En zij verreisden van Tachath, en legerden zich in Tharah.

Ja he matkustivat Tahatista, ja sioittivat itsensä Taraan.

28 En zij verreisden van Tharah, en legerden zich in Mithka.

Ja he matkustivat Tarasta, ja sioittivat itsensä Mitkaan.

29 En zij verreisden van Mithka, en legerden zich in Hasmona.

Ja he matkustivat Mitkasta, ja sioittivat itsensä Hasmonaan.

30 En zij verreisden van Hasmona, en legerden zich in Moseroth.

Ja he matkustivat Hasmonasta, ja sioittivat itsensä Moserotiin.

31 En zij verreisden van Moseroth, en legerden zich in Bene-Jaakan.

Ja he matkustivat Moserotista, ja sioittivat itsensä BeneJaekaniin.

32 En zij verreisden van Bene-Jaakan, en legerden zich in Hor-Gidgad.

Ja he matkustivat BeneJaekanista, ja sioittivat itsensä Horgidgadiin.

33 En zij verreisden van Hor-gidgad, en legerden zich in Jotbatha.

Ja he matkustivat Horgidgadista, ja sioittivat itsensä Jotbataan.

34 En zij verreisden van Jotbatha, en legerden zich in Abrona.

Ja he matkustivat Jotbatasta, ja sioittivat itsensä Abronaan.

35 En zij verreisden van Abrona, en legerden zich in Ezeon-Geber.

Ja he matkustivat Abronasta, ja sioittivat itsensä Etseongeberiin.

36 En zij verreisden van Ezeon-Geber, en legerden zich in de woestijn Zin, dat is Kades.

Ja he matkustivat Etseongeberistä, ja sioittivat itsensä Sinin korpeen, se on Kades.

37 En zij verreisden van Kades, en legerden zich aan den berg Hor, aan het einde des lands van Edom.

Ja he matkustivat Kadeksesta, ja sioittivat itsensä Horin vuorelle, joka on Edomin maan rajoilla.

38 Toen ging de priester Aaron op den berg Hor, naar den mond des HEEREN, en stierf aldaar, in het veertigste jaar na den uittocht van de kinderen Israels uit Egypteland, in de vijfde maand, op den eersten der maand.

Siinä meni pappi Aaron Horin vuorelle, Herran käskyn jälkeen, ja kuoli siellä neljäntenäkymmenentenä vuotena, sittekuin Israelin lapset olivat lähteneet Egyptin maalta, ensimäisenä päivänä viidennestä kuusta.

39 Aaron nu was honderd drie en twintig jaren oud, als hij stierf op den berg Hor.

Ja Aaron oli sadan ja kolmenkolmattakymmentä vuotinen kuollessansa Horin vuorella.

40 En de Kanaaniet, de koning van Harad, die in het zuiden woonde in het land Kanaan, hoorde, dat de kinderen Israels aankwamen.

Silloin kuuli Arad Kanaanealaisten kuningas, joka asui etelään päin Kanaanin maalla, että Israelin lapset tulleet olivat.

41 En zij verreisden van den berg Hor, en legerden zich in Zalmona.

Ja he matkustivat Horin vuorelta, ja sioittivat itsensä Salmonaan.

42 En zij verreisden van Zalmona, en legerden zich in Funon.

Ja he matkustivat Salmonasta, ja sioittivat itsensä Phunoniin.

43 En zij verreisden van Funon, en legerden zich in Oboth.

Ja he matkustivat Phunonista, ja sioittivat itsensä Obotiin.

44 En zij verreisden van Oboth, en legerden zich aan de heuvelen van Abarim, in de landpale van Moab.

Ja he matkustivat Obotista, ja sioittivat itsensä Iije Abarimiin, Moabin rajoille.

45 En zij verreisden van de heuvelen van Abarim, en legerden zich in Dibon-Gad.

Ja he matkustivat Iijestä, ja sioittivat itsensä DibonGadiin.

46 En zij verreisden van Dibon-Gad, en legerden zich in Almon-Diblathaim.

Ja he matkustivat DibonGadista, ja sioittivat itsensä AlmonDiblataimiin.

47 En zij verreisden van Almon-Diblathaim, en legerden zich in de bergen Abarim, tegen Nebo.

Ja he matkustivat AlmonDiblataimista, ja sioittivat itsensä Abarimin vuorille Nebon kohdalle.

48 En zij verreisden van de bergen Abarim, en legerden zich in de vlakke velden der Moabieten, aan de Jordaan van Jericho.

Ja he matkustivat Abarimin vuorilta, ja sioittivat itsensä Moabin kedoille, Jordanin tykö, Jerihon kohdalle.

49 En zij legerden zich aan de Jordaan van Beth-Jesimoth, tot aan Abel-Sittim, in de vlakke velden der Moabieten.

Ja he sioittivat itsensä Jordanin tykö hamasta BetJesimotista, niin AbelSittimiin Moabin kedoille.

50 En de HEERE sprak tot Mozes, in de vlakke velden der Moabieten, aan de Jordaan van Jericho, zeggende:

Ja Herra puhui Mosekselle, Moabin kedoilla, Jordanin tykönä Jerihon kohdalla, sanoen:

51 Spreek tot de kinderen Israels, en zeg tot hen: Wanneer gijlieden over de Jordaan zult gegaan zijn in het land Kanaan;

Puhu Israelin lapsille, ja sano heille: kuin te olette tulleet Jordanin ylitse Kanaanin maalle,

52 Zo zult gij alle inwoners des lands voor uw aangezicht uit de bezitting verdrijven, en al hun beeltenissen verderven; ook zult gij al hun gegotene beelden verderven, en al hun hoogten verdelgen.

Niin teidän pitää kaikki sen maan asuvaiset teidän edestänne ajaman pois, ja kaikki heidän maalauksensa ja valetut kuvansa hukuttaman, ja kaikki heidän korkeutensa hävittämän,

53 En gij zult het land in erfelijke bezitting nemen, en daarin wonen; want Ik heb u dat land gegeven, om hetzelve erfelijk te bezitten.

Ja niin teidän pitää maan omistaman ja asuman siinä; sillä teille olen minä maan antanut omistaaksenne sen.

54 En gij zult het land in erfelijke bezitting nemen door het lot, naar uw geslachten; dengenen, die veel zijn, zult gij hun erfenis meerder maken, en dien, die weinig zijn, zult gij hun erfenis minder maken; waarheen voor iemand het lot zal uitgaan, dat zal hij hebben; naar de stammen uwer vaderen zult gij de erfenis nemen.

Ja teidän pitää maan jakaman arvalla teidän sukukunnillenne. Joita usiampi on, niille pitää teidän enempi antaman perinnöksensä, ja joita vähempi on, niille vähemmän perinnöksensä; kuin arpa lankee kullekin, niin pitää hänen sen ottaman: teidän isäinne sukukuntain jälkeen pitää teidän perimän.

55 Maar indien gij de inwoners des lands niet voor uw aangezicht uit de bezitting zult verdrijven, zo zal het geschieden, dat, die gij van hen zult laten overblijven, tot doornen zullen zijn in uw ogen, en tot prikkelen in uw zijden, en u zullen benauwen op het land, waarin gij woont.

Mutta jollette maan asuvaisia aja ulos teidän edestänne, niin pitää ne, jotka te heistä jätätte, oleman teille niinkuin orjantappurat silmissänne, ja keihäs kyljessänne; sillä heidän pitää ahdistaman teitä sillä maalla, kussa te asutte.

56 En het zal geschieden, dat Ik u zal doen, gelijk als Ik hun dacht te doen.

Niin tapahtuu, että minä teen niin teille, kuin minä aioin heille tehdä.