Hooglied 1
Salomon korkea veisu.
2 Drenk mij met de kussen van uw mond; Want uw liefde is zoeter dan wijn.
Hän suuta antakoon minun, suunsa antamisella; sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viina,
3 Heerlijk is de geur van uw balsem, Uw naam is het kostbaarst aroom. Daarom hebben de meisjes u lief.
Sinun hyväin voidettes hajuin tähden. Sinun nimes on vuodatettu öljy; sen piikaiset sinua rakastavat.
4 Neem mij mede, laat ons vluchten; Want de koning heeft mij in zijn vertrekken gebracht! Wij willen juichen, in u ons verblijden, Uw liefde roemen, hoger dan wijn, Terecht beminnen zij u!
Vedä minua, niin me juoksemme perässäs: Kuningas vie minun kammioonsa: Me iloitsemme ja riemuitsemme sinusta, me muistamme sinun rakkauttas enempi kuin viinaa: hurskaat rakastavat sinua.
5 Wel ben ik donker, Maar toch nog schoon, Jerusalems dochters: Als de tenten van Kedar, De paviljoenen van Sjalma.
Minä olen musta, mutta sangen otollinen, te Jerusalemin tyttäret, niinkuin Kedarin majat, niinkuin Salomon kirjoiteltu vaate.
6 Let er niet op, dat ik zwart ben, En van de zon ben verbrand; Want de zonen van mijn moeder waren boos op mij, En lieten mij de wijngaarden bewaken…. Maar mijn eigen wijngaard bewaakte ik niet!
Älkäät sitä katsoko, että minä niin musta olen; sillä päivä on minun polttanut: minun äitini lapset vihastuivat minun päälleni: he ovat asettaneet minun viinamäen vartiaksi, mutta en minä varjellut viinamäkeäni.
7 Bericht mij toch, mijn zielsbeminde, Waar ge uw kudde laat weiden, Waar ge ze in de middag laat rusten? Want waarom zou ik gaan zwerven Bij de kudden uwer vrienden?
Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ettei minun pitäisi poikkeeman kumppanies lauman tykö.
8 Als ge het niet weet, Schoonste der vrouwen, Volg dan het spoor van de kudde, En hoed uw geiten Bij de tenten der herders.
Jos et sinä sinuas tunne, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa, niin mene lammasten jäljille, ja kaitse vohlias paimenien huonetten tykönä.
9 Met het span van Farao’s wagens Vergelijk ik u, liefste;
Minä vertaan sinun, ystäväni, ratsaskaluihini, Pharaon vaunuihin.
10 Hoe bekoorlijk uw wangen tussen de hangers, Uw hals in de snoeren.
Sinun sasupääs ovat ihanat pankkuin keskellä, ja sinun kaulas kultakäädyissä.
11 Gouden hangers laten we u maken, Met plaatjes van zilver.
Me teemme sinulle kultaiset pankut, hopianastoilla.
12 Zolang de koning in zijn harem verbleef, Straalde mijn nardus haar geur.
Kuin kuningas istui pöytänsä tykönä, antoi nardukseni hajunsa.
13 Want mijn beminde is mij een bundeltje mirre, Dat op mijn boezem blijft rusten;
Ystäväni on minun mirrhamkimppuni, joka minun rinnoillani riippuu.
14 Mijn beminde is mij een cyper-tros, Van Engédi’s gaarden.
Minun ystäväni on minulle Kyprin viinamarjan rypäle, Engeddin viinamäessä.
15 Wat zijt ge verrukkelijk, mijn liefste, Uw ogen zijn duiven.
Katso, armaani, sinä olet ihana: katso, sinä olet ihana, silmäs ovat niinkuin kyhkyläisen silmät.
16 Wat zijt ge verrukkelijk schoon, mijn beminde Ons rustbed is in het groen!
Katso, ystäväni, sinä olet ihana ja suloinen, ja meidän vuoteemme myös viheriöitsee.
17 De binten van ons paleis zijn ceders, Onze wanden cypressen.
Meidän huoneemme kaaret ovat sedripuusta, vuolteet hongasta.
