Psalmen 92

1 Een psalm; een lied voor de Sabbat. Heerlijk is het, Jahweh te loven, Uw Naam te prijzen, Allerhoogste,

Virsi, sapatinpäivä-laulu. Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,

2 ‘s Morgens vroeg uw goedheid te roemen, En uw trouw in de nacht:

aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi

3 Op lier en harp, Met citerslag.

kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen.

4 Want Gij hebt mij verblijd door uw daden, o Jahweh, En ik juich om het werk uwer handen.

Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.

5 Hoe groot zijn uw werken, o Jahweh, Hoe peilloos diep uw gedachten!

Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.

6 Dom, wie dàt niet erkent; Dwaas, wie dàt niet begrijpt.

Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.

7 Wanneer dan de zondaars groeien als gras, En al de boosdoeners bloeien: Dan is het, om voor altijd te gronde te gaan,

Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.

8 Maar Gij, Jahweh, blijft eeuwig verheven!

Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.

9 Ja, uw vijanden, Jahweh, lopen hun bederf tegemoet, En alle boosdoeners worden verstrooid.

Sillä katso, sinun vihollisesi, Herra, katso, sinun vihollisesi hukkuvat, kaikki väärintekijät joutuvat hajallensa.

10 Maar mijn hoorn heft zich op als die van een buffel, Met verse olie word ik gezalfd;

Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin villihärän sarvet; minut voidellaan tuoreella öljyllä.

11 Vol vreugde ziet mijn oog op mijn vijanden neer, Hoort mijn oor van die mij bestrijden.

Ja iloiten minun silmäni katsovat vainoojiani, minun korvani kuulevat noista pahoista, jotka ovat nousseet minua vastaan.

12 Maar de rechtvaardige groeit als een palm, Als de ceder op de Libanon rijst hij omhoog.

Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.

13 Zij worden in Jahweh’s tempel geplant, En bloeien in de voorhoven van onzen God;

He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.

14 Zij dragen nog vrucht als ze oud zijn, En blijven nog sappig en fris.

Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat

15 Zo verkondigen ze, dat Jahweh gerecht is, Mijn Rots, aan wien geen onrecht kleeft!

ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.