Psalmen 92
1 Een psalm; een lied voor de Sabbat. Heerlijk is het, Jahweh te loven, Uw Naam te prijzen, Allerhoogste,
Psalmi sabbatina veisattava. Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.
2 ‘s Morgens vroeg uw goedheid te roemen, En uw trouw in de nacht:
Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,
3 Op lier en harp, Met citerslag.
Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.
4 Want Gij hebt mij verblijd door uw daden, o Jahweh, En ik juich om het werk uwer handen.
Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.
5 Hoe groot zijn uw werken, o Jahweh, Hoe peilloos diep uw gedachten!
Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.
6 Dom, wie dàt niet erkent; Dwaas, wie dàt niet begrijpt.
Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.
7 Wanneer dan de zondaars groeien als gras, En al de boosdoeners bloeien: Dan is het, om voor altijd te gronde te gaan,
Jumalattomat viheriöitsevät niinkuin ruoho, ja pahointekiät kaikki kukoistavat, siihenasti kuin he hukkuvat ijankaikkisesti.
8 Maar Gij, Jahweh, blijft eeuwig verheven!
Mutta sinä, Herra, olet korkein, ja pysyt ijankaikkisesti.
9 Ja, uw vijanden, Jahweh, lopen hun bederf tegemoet, En alle boosdoeners worden verstrooid.
Sillä katso, sinun vihollises, Herra, katso, sinun vihollises pitää katooman, ja kaikki pahantekiät pitää hajoitettaman.
10 Maar mijn hoorn heft zich op als die van een buffel, Met verse olie word ik gezalfd;
Mutta minun sarveni tulee korotetuksi niinkuin yksisarvisen, ja minä voidellaan tuoreella öljyllä,
11 Vol vreugde ziet mijn oog op mijn vijanden neer, Hoort mijn oor van die mij bestrijden.
Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.
12 Maar de rechtvaardige groeit als een palm, Als de ceder op de Libanon rijst hij omhoog.
Vanhurskaan pitää viheriöitsemän niinkuin palmupuu, ja kasvaman niinkuin sedripuu Libanonissa.
13 Zij worden in Jahweh’s tempel geplant, En bloeien in de voorhoven van onzen God;
Jotka ovat istutetut Herran huoneessa, pitää viheriöitsemän meidän Jumalamme kartanoissa.
14 Zij dragen nog vrucht als ze oud zijn, En blijven nog sappig en fris.
Heidän pitää vesoman vielä vanhuudessansa, hedelmälliset ja vihannat oleman,
15 Zo verkondigen ze, dat Jahweh gerecht is, Mijn Rots, aan wien geen onrecht kleeft!
Ja julistaman, että Herra on niin hurskas, minun turvani, ja ei ole hänessä vääryyttä.
