Psalmen 80
1 Voor muziekbegeleiding; op de wijze: "Leliën der Wet." Een psalm van Asaf. Herder van Israël, ach, wil toch horen: Gij, die Josef leidt als een kudde; Die troont op de Cherubs, laat stralen uw licht
Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle. Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä.
2 Over Efraïm, Benjamin en Manasse; Doe uw kracht weer ontwaken, En kom ons te hulp!
Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme.
3 O God, richt ons weer op; Laat uw aanschijn lichten, dat we worden gered!
Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi.
4 God der heirscharen, Jahweh, Hoelang nog blijft Gij vergramd ondanks het gebed van uw volk!
Herra Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin?
5 Hoelang nog laat Gij ons tranenbrood eten, En tranen drinken bij stromen;
Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,
6 Maakt Gij ons tot twistappel voor onze buren, En zal onze vijand de spot met ons drijven?
Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
7 God der heirscharen, richt ons weer op; Laat uw aanschijn lichten, dat we worden gered!
Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
8 Een wijnstok hebt Gij uit Egypte overgebracht, Volkeren uitgetrokken, om hem te planten;
Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut.
9 Gij hebt hem plaats gemaakt, zodat hij wortel kon schieten, En het hele land kon begroeien.
Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan.
10 Zijn lommer bedekte de bergen, Zijn ranken Gods ceders;
Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut.
11 Hij strekte zijn takken uit tot de Zee, Zijn loten naar de Rivier.
Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö.
12 Maar waarom hebt Gij dan zijn omheining vernield, Zodat iedereen, die voorbij gaat, hem leeg plukt,
Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät.
13 Het everzwijn uit het woud hem ontwortelt, Het veldgedierte hem kaal vreet?
Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät.
14 Jahweh der heirscharen, ach, keer toch terug, Blik neer uit de hemel, zie toe; Zoek deze wijnstok weer op,
Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta,
15 De stek, die uw rechterhand heeft geplant!
Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
16 Laat, die hem als vuilnis verbranden, Vergaan voor uw dreigende blik!
Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet.
17 Maar laat uw hand op de man blijven rusten, Uw rechter op het mensenkind, dat Gij groot hebt gebracht;
Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
18 Laat ons toch nimmermeer van U wijken, Maar doe ons weer leven, en wij eren uw Naam!
Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme.
19 God der heirscharen, Jahweh, richt ons weer op; Laat uw aanschijn lichten, dat we worden gered!
Herra Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
