< Psalmen 33 >

1 Gij rechtvaardigen, heft Jahweh een jubelzang aan; De psalm is een lust voor de vromen!
Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
2 Looft Jahweh met citers, Bespeelt voor Hem de tiensnarige harp;
Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
3 Stemt een nieuw lied voor Hem aan, Tokkelt de lieren, lustig en luid!
Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
4 Want Jahweh’s woord is waarachtig, Onveranderlijk al zijn daden.
Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
5 Gerechtigheid en recht heeft Hij lief; Van Jahweh’s goedheid is de aarde vol.
Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
6 Door het woord van Jahweh zijn de hemelen gemaakt, Door de adem van zijn mond heel hun heir;
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
7 Hij verzamelde het water der zee in een zak, Legde de oceanen in schuren op.
Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
8 Heel de aarde moet Jahweh vrezen, Al de bewoners der wereld Hem duchten.
Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
9 Want Hij sprak: en het was; Hij gebood: en het stond.
Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
10 De raadslagen der volken gooit Jahweh omver, Hij verijdelt de plannen der naties;
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
11 Maar Jahweh’s raadsbesluit staat in eeuwigheid vast: Wat zijn hart heeft bedacht, van geslacht tot geslacht.
Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
12 Gelukkig de natie, die Jahweh tot God heeft, Het volk, dat Hij Zich tot erfdeel verkoos!
Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
13 Jahweh ziet neer uit de hemel, Richt zijn blik op alle kinderen der mensen.
Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
14 Hij let van de plaats, waar Hij troont, Op alle bewoners der aarde:
Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
15 Hij, die aller hart heeft geschapen, En al hun daden doorgrondt.
Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
16 Geen koning overwint door de macht van zijn heir, Geen held wordt gered door geweldige kracht;
Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
17 Ook het ros kan de zege niet schenken, Door zijn grote snelheid niet redden.
Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
18 Maar het oog van Jahweh rust op hen, die Hem vrezen, En die op zijn goedheid vertrouwen:
Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
19 Om ze te redden van de dood, Ze in het leven te houden bij hongersnood.
Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
20 Onze ziel blijft opzien tot Jahweh: Hij is onze hulp en ons schild;
Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
21 In Hem verheugt zich ons hart, Wij vertrouwen op zijn heilige Naam.
Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
22 Uw genade, o Jahweh, dale over ons neer, Naarmate wij op U blijven hopen!
Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!

< Psalmen 33 >