< Psalmen 124 >
1 Een bedevaartslied; van David. Was Jahweh niet vóór ons geweest: Laat Israël getuigen,
Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:
2 Toen de mensen tégen ons waren,
Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,
3 Dan hadden zij ons levend verslonden, In hun ziedende woede;
Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;
4 Dan hadden de wateren ons verzwolgen, Had ons een stortvloed bedolven;
Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:
5 Dan waren over ons heengeslagen De bruisende golven.
Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.
6 Maar geprezen zij Jahweh, Die ons geen prooi voor hun tanden heeft gemaakt!
Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!
7 Levend zijn wij ontsnapt, Als een vogel uit het net van den vinker: Het net is gescheurd, En wij zijn ontkomen!
Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.
8 Onze hulp is in de Naam van Jahweh, Die hemel en aarde heeft gemaakt!
Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.