Spreuken 9
1 De wijsheid heeft zich een huis gebouwd, Haar zeven zuilen opgericht,
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Haar vee geslacht, haar wijn gemengd, Haar dis ook bereid.
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Nu laat ze haar dienstmaagden noden Op de hoogste punten der stad:
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 Wie onervaren is, kome hierheen, Wie onverstandig is, tot hem wil ik spreken.
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 Komt, eet van mijn spijzen, En drinkt van de wijn die ik mengde;
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Laat de onnozelheid varen, opdat gij moogt leven, Betreedt de rechte weg van het verstand!
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 Wie een spotter vermaant, berokkent zich schande, En wie een booswicht bestraft, op hem komt een smet.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Ge moet geen spotter bestraffen, hij zal u erom haten, Bestraf een wijze, hij zal er u dankbaar voor zijn.
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Deel mee aan een wijze: hij wordt nog wijzer, Onderricht een rechtvaardige: hij zal zijn inzicht verdiepen.
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 Ontzag voor Jahweh is de grondslag der wijsheid, Den Heilige kennen is inzicht.
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 Want door Jahweh worden uw dagen vermeerderd. Worden jaren van leven u toegevoegd.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Zijt ge wijs, ge zijt wijs tot uw eigen voordeel; Zijt ge eigenwijs, gij alleen moet ervoor boeten!
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 De dwaasheid is een wispelturige vrouw, Een verleidster, die geen schaamte kent.
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 Ze zit aan de deur van haar huis, In een zetel op de hoogten der stad;
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 Zij nodigt de voorbijgangers uit, Hen die recht huns weegs willen gaan:
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 Wie onervaren is, kome hierheen, Wie onverstandig is, tot hem wil ik spreken!
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 Gestolen water is zoet, Heimelijk gegeten brood smaakt lekker!
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
