Spreuken 31
1 Wenken voor Lemoeël, den koning van Massa, die zijn moeder hem gaf.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 Mijn zoon, wat zal ik u zeggen; Wat, kind van mijn schoot; Wat, kind van mijn geloften!
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Verkwist uw geld niet aan vrouwen, Schenk uw hart niet aan haar, die koningen verderven;
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Dat past geen koningen, Lemoeël! Het past geen koningen, wijn te drinken; Vorsten mogen niet verzot zijn op drank.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 Anders vergeten zij al drinkend de wet, En verdraaien het recht van alle verdrukten.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Geef de drank maar aan hen, die ontredderd zijn, Schenk wijn aan bedroefden:
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Al drinkend vergeten ze hun armoe, En denken niet meer aan hun zorgen.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Kom op voor hen, die niets weten te zeggen, Voor het recht van allen, die verkwijnen;
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Open uw mond, geef een billijk vonnis, Verschaf recht aan armen en tobbers.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Een flinke vrouw! Men vindt haar niet licht; Haar waarde is hoger dan die van juwelen!
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 Haar man kan vast op haar bouwen, Hem ontgaat geen winst.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Ze brengt hem voordeel, zolang hij leeft, Nimmer zal ze hem schaden;
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Ze haalt wol en linnen in huis, En verwerkt die met willige handen.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Als een handelsschip haalt ze van verre haar spijs,
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 En als het nog nacht is, staat ze al op, Bereidt ze het eten voor haar gezin, En wijst haar dienstboden de dagtaak aan.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Na rijp beraad koopt ze een akker, Van wat ze verdiende plant ze een wijngaard;
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Ze gordelt haar lenden met kracht, De handen steekt ze uit de mouwen.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Ze onderzoekt, of haar huishouden loopt, Zelfs in de nacht gaat haar lamp niet uit;
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Ze slaat de hand aan het spinnewiel, Haar vingers grijpen de klos.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Ze is vrijgevig voor den arme, Den behoeftige stopt ze iets toe;
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Voor haar gezin hoeft ze de kou niet te vrezen, Want heel haar gezin heeft een dubbel stel kleren.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Zelf maakt ze haar mantels, Ze gaat in lijnwaad en purper gekleed;
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Ook haar man valt op in de poorten, Waar hij zetelt met de oudsten van het land.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Ze verkoopt de eigengemaakte gewaden, En levert den handelaar gordels;
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Ze is met kracht en voornaamheid bekleed, En kent geen angst voor de komende dag.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Haar mond is vol wijsheid, Een vriendelijke wenk ligt op haar tong:
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Zo gaat ze de gangen na van haar gezin, Niet in ledigheid eet ze haar brood!
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Haar zonen staan op, en prijzen haar gelukkig, Haar man ook geeft haar deze lof:
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 "Menige vrouw weert zich dapper, Maar gij hebt ze allen overtroffen!"
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Bedriegelijk is de bevalligheid, en broos is de schoonheid; Maar een vrouw, die Jahweh vreest, blijft geëerd.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Laat haar genieten van wat haar handen wrochtten, In de poorten zullen haar daden haar prijzen!
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
