Spreuken 23
1 Als ge bij den koning aan tafel zit, Let dan enkel op wat voor u staat,
Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
2 En zet een mes op uw keel Als ge een goede eetlust hebt;
Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
3 Wees niet belust op zijn lekkernijen, Want ze zijn een bedriegelijke spijs.
Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
4 Doe geen moeite, om rijkdom te verwerven, Zie van uw voornemen af;
Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
5 Zodra ge uw zinnen daarop zet, Is hij al heen! Want hij maakt zich vleugels, En vliegt als een arend de lucht in.
Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
6 Ga niet eten bij een vrek, Wees niet belust op zijn lekkernijen;
Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
7 Want het is iemand, die bij zichzelf zit te rekenen, Die "Eet en drink" tot u zegt, maar het niet meent.
Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
8 De spijs, die ge gegeten hebt, spuwt ge weer uit, En uw vriendelijke woorden hebt ge verspild.
Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
9 Spreek niet ten aanhoren van een dwaas; Hij geeft niets om uw wijze woorden.
Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
10 Verleg de grenzen van weduwen niet En raak niet aan de akker van wezen;
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
11 Want hun Losser is sterk, Hij neemt het voor hen tegen u op.
Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Neem een vermaning wel ter harte Open uw oren voor verstandige taal.
Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
13 Ge moet een knaap geen vermaning sparen, Al slaat ge hem met een stok, hij gaat er niet van dood;
Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol h7585)
15 Mijn kind, als úw hart wijs is, Zal ook mijn hart zich verheugen;
Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
16 Mijn ziel zal jubelen, Als uw lippen juiste dingen zeggen.
Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
17 Laat uw hart niet jaloers zijn op zondaars, Maar ijveren voor de vrees voor Jahweh, iedere dag;
Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
18 Als ge die bewaart, is er toekomst, En zal uw verwachting niet worden beschaamd.
Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
19 Mijn zoon, luister en wees wijs, Breng uw hart op het rechte pad.
Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
20 Doe niet mee met wijnslempers, Met hen, die zich aan vlees te buiten gaan;
Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
21 Want een drinker en een veelvraat verarmt, De roes hult iemand in lompen.
Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
22 Luister naar uw vader, die u heeft verwekt, Minacht uw moeder niet, als ze oud is geworden.
Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
23 Verwerf u waarheid, en verkoop ze niet, Wijsheid, tucht en inzicht.
Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
24 Innig verheugt zich de vader van een rechtschapene, Wie een wijze baarde, beleeft genoegen aan hem:
Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
25 Zo moge uw vader zich over u verheugen, Zij zich verblijden, die u ter wereld bracht.
Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
26 Mijn zoon, schenk mij uw hart, Laat uw ogen op mijn wegen letten;
Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
27 Want een deerne is een diepe kuil, Een vreemde vrouw een nauwe put.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Ja, zij ligt op de loer als een rover, En maakt vele mensen ontrouw.
Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
29 Waar klinkt ach, en waar klinkt wee; Waar heerst twist, waar nijpen de zorgen? Waar worden zonder reden wonden geslagen, Waar worden de blikken beneveld?
Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
30 Waar men nog laat aan de wijn zit, Waar men komt, om de drank te keuren.
Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
31 Zie niet om naar de wijn, hoe rood hij is, Hoe hij fonkelt in het glas. Wel glijdt hij zachtjes naar binnen, Vloeiend langs lippen en tanden.
Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
32 Maar ten leste bijt hij als een slang, Is hij giftig als een adder.
Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
33 Uw ogen zien vreemde dingen, Uw hart slaat wartaal uit;
Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
34 Ge voelt u als iemand, die dobbert op zee, Als een matroos bij zware storm:
Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
35 "Ze hebben me geslagen, en ik voelde het niet, Ze hebben me gebeukt, en ik merkte het niet! Wanneer ben ik weer wakker? Dan ga ik er nog eens op uit!"
Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
