Job 36
1 Vierde rede: mag de mens God ter verantwoording roepen? Elihoe vervolgde, en sprak:
Elihu puhui vielä ja sanoi:
2 Heb nog een weinig geduld, en ik zal u onderrichten, Want er valt nog genoeg ten gunste van de Godheid te zeggen;
Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
3 Ik wil mijn kennis tot het uiterste voeren, Om mijn Schepper te rechtvaardigen.
Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
4 Neen, mijn woorden liegen niet: Ge hebt met iemand te doen, die het eerlijk meent.
Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
5 Ja, God is groot: Hij veracht den rechtschapene niet;
Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
6 Machtig: Hij laat den boze niet leven! Hij verschaft aan de verdrukten hun recht,
Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
7 Van de rechtvaardigen wendt Hij zijn ogen niet af; Hij zet ze bij koningen op de troon, Hoog plaatst Hij hun zetel voor eeuwig!
Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
8 Maar worden zij in boeien geklonken, In koorden van ellende gevangen,
Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
9 Dan brengt Hij hun daardoor hun gedrag onder het oog, En hun zonden uit hoogmoed ontstaan;
Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
10 Zo opent Hij hun oor ter belering, En vermaant ze, zich van hun ongerechtigheid te bekeren.
Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
11 Wanneer ze dan luisteren, en Hem weer dienen, Dan slijten ze hun dagen in geluk, Hun jaren in weelde;
Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
12 Maar wanneer ze niet willen horen, Dan gaan ze heen naar het graf, En komen om door onverstand.
Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
13 En de verstokten, die er toornig om worden, En niet smeken, als Hij ze bindt:
Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
14 Zij sterven al in hun jeugd, Hun leven vliedt heen in de jonge jaren.
Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
15 Hij redt dus den ellendige door zijn ellende, En opent zijn oor door zijn nood!
Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
16 Zo trekt Hij ook u uit de muil van ellende Inplaats daarvan zal het onbekrompen overvloed zijn, En het genot van een dis, met vette spijzen beladen.
Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
17 Maar oordeelt gij geheel als een boze zijn gericht zal u treffen,
Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
18 Pas dus op, dat de wrevel u geen straf komt brengen, Waarvan de grootste losprijs u niet zou ontslaan;
Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
19 Uw smeken tot Hem in de nood niets bereiken Al doet ge het ook uit al uw kracht.
Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
20 Laat de dwaasheid u toch niet bedriegen Om u te verheffen met hen, die wijs willen zijn;
Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
21 Wacht u ervoor, u tot de zonde te wenden, Want hierdoor juist werdt gij door ellende bezocht!
Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
22 Zie, God is groot door zijn kracht: Wie is heerser als Hij?
Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
23 Wie schrijft Hem zijn weg voor, Wie zegt: Gij handelt verkeerd?
Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
24 Denk er aan, dat ook gij zijn daden verheft, Die de stervelingen moeten bezingen,
Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
25 Die iedere mens moet overwegen, Ieder mensenkind van verre beschouwt.
Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
26 Zie, God is groot: wij begrijpen Hem niet, Het getal van zijn jaren is zelfs niet te schatten!
Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
27 Hij trekt uit de zee de druppels omhoog, Vervluchtigt de regen tot zijn nevel,
Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
28 Die de wolken naar beneden doet stromen, En op alle mensen doet storten;
Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
29 Wie begrijpt de sprei van de wolken En de gedaante van zijn tent?
Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
30 Zie, Hij spreidt zijn nevel uit over de zee, En houdt haar kolken bedekt.
Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
31 Want daarmee spijst Hij de volken En geeft Hij voedsel in overvloed.
Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
32 In zijn handen verbergt Hij de bliksem, En zendt hem af op zijn doel;
Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
33 Zijn strijdkreet kondigt Hem aan, Zijn woede ontketent de storm!
Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
