Job 34
1 Elihoe vervolgde en sprak:
Ja Elihu vielä sanoi:
2 Gij wijzen, hoort naar mijn rede; Verstandigen, luistert naar mij:
Te taitavat, kuulkaat minun puhettani, ja te ymmärtäväiset, ottakaat korviinne.
3 Want het oor toetst de woorden, Zoals het gehemelte spijzen keurt.
Sillä korva koettelee puheen, ja suu maistaa ruan.
4 We moeten zelf onderzoeken, wat recht is, Onder elkander beslissen wat goed is.
Valitkaamme meillemme oikeus, tietääksemme keskenämme, mikä hyvä on.
5 Want Job heeft gezegd: Ik ben rechtschapen, Maar God onthoudt mij mijn recht;
Sillä Job on sanonut: minä olen hurskas, ja Jumala on kieltänyt minulta oikeuteni.
6 Ondanks mijn recht moet ik lijden, Mijn wonde is ongeneeslijk, al ben ik niet schuldig!
Minun täytyy valhetella, ehkä minulla vielä oikeus olis: minä vaivataan ilman ansiota minun nuoliltani.
7 Is er wel iemand als Job, Die godslastering als water drinkt,
Kuka on Jobin vertainen, joka irvistystä juo niinkuin vettä,
8 Die het gezelschap van boosdoeners opzoekt En met slechte lieden omgang heeft?
Ja käy pahantekiäin kanssa tiellä, niin että vaeltaa jumalattomain kanssa?
9 Want hij zegt: Wat baat het den mens, In God zijn behagen te stellen!
Sillä hän on sanonut: Ei se auta ihmistä, että hän pyytää Jumalalle kelvata.
10 Verstandige lieden, hoort dus naar mij: Onmogelijk; God doet geen kwaad, de Almachtige geen onrecht;
Sentähden, te toimelliset, kuulkaat minua. Pois se, että Jumala olis jumalatoin ja Kaikkivaltias väärä.
11 Want Hij vergeldt de mensen hun daden, Behandelt iedereen naar zijn gedrag!
Sillä hän antaa itsekullekin ihmiselle ansionsa jälkeen, ja maksaa tiensä jälkeen.
12 Waarachtig, God kan geen onrecht begaan, De Almachtige het recht niet verkrachten!
Ilman epäilemätä, ei Jumala tuomitse ketään vääryydellä, eikä Kaikkivaltias käännä oikeutta.
13 Wie heeft de aarde onder zijn leiding gesteld Wie Hem met de hele wereld belast?
Kuka on asettanut ne mitkä maan päällä ovat, ja kuka on pannut koko maanpiirin?
14 Trekt Hij hun geest tot Zich terug, Neemt Hij tot Zich hun levensadem,
Jos hän tahtois, niin hän vois kaikkein hengen ja elämän koota tykönsä.
15 Dan sterft onmiddellijk alle vlees, Keert de mens terug tot stof!
Kaikki liha kuolis yhteen, ja ihminen tulis tuhaksi jälleen.
16 Zijt ge verstandig, luister hiernaar, En leen het oor aan mijn rede:
Onko sinulla ymmärrystä, niin kuule näitä, ja ota vaari puheeni äänestä.
17 Kan Hij, die het recht zou haten, besturen; Kan de Alrechtvaardige onrecht bedrijven?
Taivuttaisko joku sentähden oikeuden, että hän vihaa häntä, ja tahtoisitkos hurskaan ja jalon tuomita jumalattomaksi?
18 Hij, die tot den koning zegt: Belial Tot de edelen: Booswicht;
Pitäiskö sanottaman kuninkaalle: sinä Belial! ja ruhtinaille: te jumalattomat!
19 Die vorsten niet voortrekt, Den arme niet achterstelt bij den rijke. Neen, ze zijn allen het werk zijner handen,
Joka ei kuitenkaan katso ruhtinain muotoa, eikä pidä eroitusta rikkaan ja köyhän välillä; sillä he ovat kaikki hänen käsialansa.
20 En sterven plotseling, midden in de nacht; Rijken worden opgeschrikt, en gaan heen, Machtigen verdwijnen, al steekt men er de hand niet naar uit.
Pikaisesti täytyy heidän kuolla vielä puoliyönäkin: kansan täytyy hämmästyä ja hukkua: väkevä voimatoinna otetaan pois.
21 Want zijn ogen zijn op de wegen der mensen gericht, En Hij ziet al hun schreden;
Sillä hänen silmänsä näkevät jokaisen tien, ja hän katsoo kaikki heidän askeleensa.
22 Er bestaat geen duister of donker, Waarin de boosdoeners zich kunnen verbergen.
Ei pimiä eikä kuoleman varjo ole siellä, että pahantekiät itsensä siinä salaisivat.
23 Neen, geen vaste tijd voor den mens, Om voor God ten gericht te verschijnen;
Sillä ei ole yhdellekään sallittu, että hän tulis Jumalan kanssa oikeudelle.
24 Hij verplettert den machtige zonder verhoor, En stelt anderen voor hem in de plaats.
Hän musertaa monta epälukuista tuimaa, ja asettaa muita heidän siaansa;
25 Hij geeft dus acht op hun daden, Hij stort ze omver in de nacht;
Että hän tuntee heidän työnsä, ja kukistaa heitä yöllä, että he muserretaan rikki.
26 Ze worden verbrijzeld tot straf voor hun boosheid, Hij tuchtigt ze op de plaats, waar allen het zien.
Hän heittää jumalattomat ilmeisesti kokoon,
27 Want van Hem zijn ze afgeweken, En hebben op geen van zijn paden gelet;
Ettei he häntä seuranneet, ja ei tahtoneet ymmärtää hänen teitänsä;
28 Ze hebben het kermen der armen tot Hem doen komen, Zodat Hij het klagen der ellendigen hoort.
Että vaivaisten hunto tulis hänen eteensä ja hän kuulis viheliäisten huudon.
29 Hield Hij Zich stil, wie zou ze beschuldigen Bedekte Hij zijn gelaat, wie wees hen terecht? Neen, Hij houdt volk en eenling in het oog,
Jos hän antaa rauhan, kuka tahtoo kadottaa? ja jos hän peittää kasvonsa, kuka taitaa katsoa hänen päällensä, kansan ja ihmisten seassa?
30 Opdat geen boze regeert, het volk niet zondigt.
Niin ei hän anna ulkokullatun hallita, kansan lankeemuksen tähden.
31 Maar als de boze tot God zegt: Ik heb gedwaald, Doch ik wil niet meer zondigen;
Minä puhun Jumalan edessä, joka sanoo: minä olen säästänyt, en minä turmele.
32 Onderricht mij, totdat ik tot inzicht kom; Heb ik misdaan, ik doe het niet meer!
Ellen minä ole osannut, niin opeta sinä minua: jos minä olen tehnyt väärin, niin en minä sitä silleen tee.
33 Moet Hij, volgens u, het dan toch maar vergelden, Omdat gij zijn gerechtigheid anders misprijst? Gij hebt te beslissen, niet ik; Spreek dus uit, wat ge meent!
Onko joku, joka vastaa sinun puolestas, koska et sinä tahdo? se on sinun ehdossas, ja ei minun. Jos sinä nyt jotakin tiedät, niin puhu.
34 Verstandige mensen zullen mij zeggen, Met den wijzen man, die mij hoort:
Toimellisten miesten sallin minä kyllä puhua minulleni. Ja taitava mies kuulee minua.
35 Job heeft niet verstandig gesproken, Zijn rede getuigt niet van inzicht.
Mutta Job puhuu tyhmästi, ja hänen puheessansa ei ole ymmärrystä.
36 Waarachtig, Job zal ten einde toe worden beproefd, Om zijn antwoorden, boosdoeners waardig;
Minun isäni! anna Jobia koeteltaa loppuun asti, että hän kääntää itsensä vääräin ihmisten tykö.
37 Want hij heeft bij zijn zonde de misdaad gevoegd, Ons te honen, en tegen God een grote mond op te zetten!
Hän on paitsi entisiä syntejänsä vielä nyt pilkannut: anna hänen meidän edessämme lyödyksi tulla, ja sitte hän riidelkään kyllä sanoillansa Jumalan edessä.
