Job 13
1 Zie, dit alles heb ik met eigen ogen aanschouwd, Mijn oor heeft het gehoord en verstaan.
"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 Wat gij weet, weet ik even goed: Ik doe niet onder voor u.
Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Daarom wil ik tot den Almachtige spreken, Mijn zaak bepleiten voor God!
Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 Want gij zijt leugensmeden, En kwakzalvers allemaal!
Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Als gij er nu maar het zwijgen toe deedt, Rekende men het u als wijsheid aan.
Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Luistert dus liever naar mijn pleit, En geeft acht op het pleidooi mijner lippen.
Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 Moogt gij leugens spreken, om God te believen, Ter wille van Hem onwaarheid zeggen;
Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 Moogt gij partijdig voor Hem zijn, Wanneer gij voor God denkt te pleiten?
tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 Loopt dit goed voor u af, wanneer Hij u in verhoor neemt; Of denkt gij Hem te bedriegen, zoals men mensen bedriegt?
Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Ten zwaarste zal Hij u straffen, Zo gij partijdig zijt in het geniep.
Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Zal zijn Majesteit u dan niet ontstellen, Zijn verschrikkingen u niet overvallen?
Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Want uw uitspraken zijn spreuken van as, Uw betogen, betogen van leem!
Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Zwijgt derhalve, en laat mij spreken; Laat er van komen wat wil!
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 Ik pak mijn vlees tussen mijn tanden, En neem mijn leven in mijn hand.
Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Wil Hij me doden, ik wacht Hem af; Maar ik verdedig mijn wandel voor Hem!
Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Dit zal reeds een triomf voor mij zijn; Want de boze durft niet eens voor zijn aanschijn treden!
Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Luistert dus goed naar mijn woord, Leent het oor aan mijn rede.
Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 Zie, ik heb mijn pleit gereed, Ik ben mij bewust van mijn recht!
Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 Wie brengt er iets tegen mij in? Ik zou aanstonds zwijgen en sterven.
Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 Twee dingen moet Gij mij echter besparen, Dan verschuil ik mij niet voor uw aanschijn:
Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 Neem uw hand van mij weg, En verbijster mij niet door uw verschrikking.
ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 Daag mij dus uit, en ik zal antwoorden; Of laat mij spreken, en antwoord Gij:
sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 Hoeveel fouten en zonden heb ik bedreven, Noem mij mijn misdaden en zonden op!
Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 Waarom verbergt Gij uw aanschijn, En beschouwt Gij mij als uw vijand?
Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Wilt gij een weggewaaid blad nog verschrikken, Een verdorde halm nog vervolgen:
Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 Dat Gij zo’n bitter lot mij bestemt, En de fouten wreekt van mijn jeugd;
koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 Mijn voeten steekt in een blok, al mijn gangen bewaakt, En mijn voetzolen bespiedt?
koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
