Ruth 3
1 Chiengʼ moro Naomi ma wuod odgi nowachone niya, “Nyara, donge dibed maber ka anwangʼoni odi, kama inyalo chopnie dwarogi e yo maber?
Ja Noomi hänen anoppinsa sanoi hänelle: minun tyttäreni, minä tahdon saattaa sinulle levon, että sinulle hyvin kävis.
2 Donge Boaz, misebedo ka ibet gi jotichne ma nyiri, en anywolawa? Kawuono gotieno wangʼ nopiedh shairi kar dino.
Boas, meidän sukulaisemme, jonka piikain tykönä sinä olet ollut, katso, hän viskaa tänä yönä ohria luvassansa.
3 Luokri kendo wirri gi mo madungʼ tik mamit, kendo rwak lepi mabeyo mogik. Kisetimo kamano, to dhi mwalo nyaka kar dino cham, to kik iwe ongʼe ni in kanyo nyaka sa ma osetieko chiemo gi metho.
Niin pese itses ja voitele sinus, ja vaateta itses ja mene luvaan, ettei yksikään sinua tunne, siihenasti kuin syöty ja juotu on.
4 Ka sechege mag nindo ochopo to ngʼe kama odhi nindoe. Bangʼ mano, ele gi yo ka tiende kendo inind kanyo. Bangʼe obiro nyisi gima onego itim.”
Kuin hän maata panee, niin katso paikka, kussa hän makaa: niin mene ja nosta vaate hänen jalkainsa päältä ja pane siihen maata; niin hän kyllä sinulle sanoo, mitä sinun tekemän pitää.
5 Ruth nodwoke niya, “Abiro timo gimoro amora minyisa.”
Hän sanoi hänelle: kaikki, mitä sinä sanot minulle, teen minä.
6 Omiyo ne odhi kar dino cham, kendo notimo gik moko duto mane wuon odgi onyise mondo otim.
Hän meni luvaan ja teki kaikki mitä hänen anoppinsa hänelle käski.
7 Kane Boaz osetieko chiemo gi metho, kendo kane chunye koro mor, nodhi kare mar nindo machiegni gi kama nochokie ngano. Ruth nodonjo kanyo mos, moelo tiende kendo onindo kanyo.
Ja kuin Boas oli syönyt ja juonut, tuli hänen sydämensä iloiseksi, ja hän meni levätä yhden kuhilaan taa. Ja hän tuli salaisesti ja nosti vaatteen hänen jalkainsa päältä, ja pani siihen levätä.
8 Odiwuor tir, gimoro nobwogo Boaz. To ka nolokore noyudo ka dhako moro onindo bute gi yo katiende.
Puoliyön aikaan peljästyi mies ja käänsi itsensä: ja katso, vaimo makasi hänen jalkainsa juuressa.
9 Nopenje niya, “In ngʼa?” Nodwoke niya, “An Ruth jatichni. Yie iyar bath nangani konchiel iumago, nikech in watna mahie machiegni koda.”
Ja hän sanoi: kukas olet? Hän vastasi: minä olen Ruut, sinun palkollises: levitä siipes piikas ylitse, sillä sinä olet perillinen.
10 Nodwoko niya, “Jehova Nyasaye mondo ogwedhi nyara. Tim maber makoro itimoni duongʼ moloyo mano manyocha isenyiso chon: Ok iseringo bangʼ yawuowi ma pod tindo, bed ni gin jomoko kata jochan.
Hän sanoi: siunattu ole sinä Herrassa, minun tyttäreni: sinä olet parantanut ensimäisen armotyön sillä viimeisellä, ettes ole seurannut nuorukaisia, köyhiä eli rikkaita.
11 To koro, nyara, kik ibed maluor. Abiro timoni gimoro amora mikwayo. Jo-dalawa duto ongʼeyo ni in dhako ma kite ber.
Ja nyt, tyttäreni, älä pelkää: kaikki, mitäs sanot, teen minä sinulle; sillä koko minun kansani kaupunki tietää, ettäs olet kunniallinen vaimo.
12 Kata obedo ni en adier ni an watni, to nitie watni mahie moro machielo ma jakori moloya.
Se on tosi, että minä olen perillinen; mutta toinen on läheisempi minua.
13 Bed ka otienoni kende, to kiny gokinyi, kapo ni odwaro timoni gima owinjore otimni kaka watne mahie, to ber. To ka ok ohero mar timo kamano, to akwongʼora gi nying Jehova Nyasaye mangima, abiro timoni kamano. Nind aninda ka nyaka okinyi.”
Ole tässä yö, ja jos hän huomenna omistaa sinun, niin se on hyvä, vaan jollei hän tahdo omistaa sinua, niin minä omistan sinun, niin totta kuin Herra elää: lepää huomeneen asti.
14 Omiyo Ruth nonindo gi yo ka tiende nyaka huyuhuyu piny, to nochiewo ka pod ngʼato ok nyal ngʼeyo wadgi. Boaz nowachone niya, “Kik iwe ngʼato ngʼe ni dhako moro nobiro kar dino cham ka.”
Ja hän lepäsi huomeneen asti hänen jalkainsa juuressa, ja nousi ennenkuin yksikään toisensa tunsi, ja sanoi: ei pidä kenenkään tietämän vaimon luvaan tulleeksi.
15 Bende nowacho niya, “Kel ane nanga mibakorigono ipedhnago piny kae.” Kane Ruth osetimo kamano, Boaz noolo gorogoro auchiel mag shairi morieyo e wiye. Bangʼ mano ne oa, modok dalagi.
Ja hän sanoi: anna liinavaattees joka ylläs on, ja ota siihen; ja hän otti siihen. Ja hän mittasi hänelle kuusi mittaa ohria ja pani ne hänen päällensä. Ja hän itse tuli kaupunkiin.
16 Ka Ruth nobiro ir wuon odgi, Naomi nopenjo niya, “Weche nodhi nade, nyara?” Eka nowachone gik moko duto mane Boaz otimone,
Mutta vaimo meni anoppinsa tykö, joka sanoi: kuinka sinulle menestyy, tyttäreni? Ja hän jutteli hänelle kaikki, mitä mies oli tehnyt,
17 kendo nomedo wacho niya, “Ne omiya gorogoro auchiel mag shairi kowacho ni, ‘Kik idog ir wuon odu gi lweti nono!’”
Ja sanoi: nämät kuusi mittaa ohria antoi hän minulle; sillä hän sanoi: ei pidä sinun tyhjin käsin menemän anoppis tykö.
18 Eka Naomi nowacho niya, “Rit mondi, nyara, nyaka ingʼe gima timore. Nikech ngʼatno ok bi bedo mos kapok otiek wachno kawuono.”
Hän sanoi: ole hiljakses, tyttäreni, niinkauvan että sinä saat nähdä, kuinka tämä tapahtuu; sillä ei se mies lakkaa ennen kuin hän tämän tänäpäivänä hyvin lopettaa.
