Zaburi 78

1 Maskil mar Asaf. Chiknauru itu, yaye un joga, winjuru weche mawuok e dhoga.

Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.

2 Abiro yawo dhoga mondo awuo gi ngeche, ee, abiro hulo gik mopondo ma wuoyo kuom gik mane otimore chon gi lala.

Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.

3 Gik ma wasewinjo kendo ma wangʼeyo, mane wuonewa onyisowa.

Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,

4 Ok wabi pandogi ne nyithindgi; to wabiro hulogi ne tiengʼ mabiro timbe mipako mag Jehova Nyasaye, gi tekone kod gik miwuoro mosetimo.

sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.

5 Ne ogolo chike ne joka Jakobo kendo noguro chik e piny Israel, chike mane omiyo kwerewa mondo opuonj nyithindgi,

Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,

6 mondo tiengʼ mabiro ongʼegi, koda ka nyithindo mapok onywol, kendo gin bende ginyis nyithindgi.

että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.

7 Eka mondo mi giket genogi kuom Nyasaye kendo kik wigi wil gi gik mosetimo, to mondo girit chikene.

Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.

8 Ne ok ginyal chalo gi kweregi; mane tiengʼ ma tokgi tek kendo ma jongʼanyo, ma chunjegi ne ok ochiwore ne Nyasaye kendo ne ok luwe gi adiera.

Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.

9 Kata ka jo-Efraim nomanore gi gige lweny, to negiringo lweny.

Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.

10 Ne ok girito singruok mar Nyasaye kendo ne gidagi dak ka giluwo chik Nyasaye.

Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,

11 Wigi nowil gi gik mane osetimo, ranyisi mane osenyisogi.

vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.

12 Ne otimo honni ka wuonegi neno e gwengʼ mar Zoan, e piny Misri.

Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.

13 Ne omiyo nam opogore diere ariyo mi nomiyo gikadho kendo nomiyo pi ochungʼ molingʼ thi ka ohinga.

Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.

14 Ne otayogi kod bor polo godiechiengʼ kendo giler moa e mach otieno duto.

Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.

15 Ne otucho lwanda e thim kendo nomiyogi pi mogundho ka nembe;

Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.

16 bende nomiyo aore obubni kawuok e lwanda kama obarore mi pi nomol piny mana ka aora.

Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.

17 To eka pod negidhi mana nyime ka gitimo richo e nyime ka gingʼanyo e thim ne Nyasaye Man Malo Moloyo.

Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.

18 Ne gitemo Nyasaye ka gingʼeyo, kuom kete mondo omigi chiemo mane gigombo.

He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.

19 Ne giwuoyo marach kuom Nyasaye kagiwacho ni, “Nyasaye bende nyalo chano mesa e nyimwa e thim ka?

Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?

20 Kane ogoyo lwanda to pi nothinyore oko kendo aore nochako mol mogundho. To chiemo bende domiwa adier? Ringʼo bende onyalo kelo mi opog ne joge adier?”

Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"

21 Kane Jehova Nyasaye owinjo gi ite, iye nowangʼ ahinya, mi mach mare notuk kuom joka Jakobo, kendo mirimbe mager nobiro kuom jo-Israel,

Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,

22 nimar ne ok giyie kuom Nyasaye kata geno kuom resruok mare.

koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.

23 To eka pod nogolo chik ne kor polo malo kendo noyawo dhoudi mag polo;

Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;

24 ne oolo mana piny ka koth mondo ji ocham, adier, nomiyogi chiemb polo.

hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.

25 Ji nochamo makati mar malaike, kendo nooronegi kit chiemo duto mane ginyalo chamo.

Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.

26 Ne ogonyo yamb ugwe moa e polo, kendo nogolo yamb milambo gi tekone.

Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;

27 Nolwaro ringʼo piny kuomgi ka buru, adier, winy mafuyo nolwar kuomgi ka kwoyo manie dho nam.

hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;

28 Nomiyo winyogo olwar piny nyaka ei kambi mine gilworo hembegi duto koni gi koni.

hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.

29 Negichiemo mi chiemo otamogi tieko, nimar nomiyogi gima ne chunygi gombo.

Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.

30 To kane pok gitieko chiembgi mar gombono, chutho, ka chiemo ne pod opongʼo dhogi,

Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,

31 mirima mager mar Nyasaye nogore kuomgi, mi nomiyo jogi maroteke otho, kendo nopielo yawuot Israel ma pod tindo piny.

kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.

32 To kata obedo ni magi duto nosetimore, pod negidhi mana nyime gitimo richo; pod ne ok giyie kuome, kata obedo ni ne osetimo ranyisi mathoth e diergi.

Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.

33 Omiyo nomiyo ngimagi orumo kaonge ber kendo higni mag-gi nopongʼ gi masiche mabwogo ji.

Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.

34 E kinde moro amora mane Nyasaye okumogie, to ne gimanye mine gilokore ka gidware gi siso.

Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.

35 Negiparo ni Nyasaye ema ne en lwanda margi, kendo ni Nyasaye Man Malo Moloyo ema ne en Jawargi.

He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.

36 To kata kamano ne gichare achara gi dhogi, ka giwuonde gi lewgi.

Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;

37 Nimar chunygi ne ok omoko kuome, kendo ne ok gilu singruokne kuom adier.

sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.

38 To en, kaka en ngʼama kecho ji, noweyonegi kethogi, kendo ne ok otiekogi. Kinde ka kinde nogengʼo mirimbe kendo ne ok otoyo mirimbe duto kuomgi.

Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.

39 Noparo kaka ne gin mana dhano adhana machalo yamo makalo kendo ok chak duogi.

Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.

40 Mano kaka ne gingʼanyone e thim nyadi mangʼeny kendo negimiye chuny lit e piny motwo!

Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!

41 Ne gitemo Nyasaye kinde mangʼeny, kendo negimiyo Jal Maler mar Israel osin.

Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.

42 Ne ok giparo tekone, kendo ne ok giparo odiechiengʼ mane owarogi e lwet jasigu,

He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,

43 odiechiengʼ mane onyiso e lela honni mage e piny Misri kane otimo ranyisino e gwengʼ mar Zoan.

jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,

44 Noloko aoregi remo mi koro ne ok ginyal modho pi moa e aoregi.

muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;

45 Ne ooro bonyo mag lwangʼni mane omwonyogi, gi ogwende mane oketho pinygi.

lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;

46 Ne ochiwo chambgi ne ongogo, chambgi mosechiek ne bonyo.

antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;

47 Ne oketho olembegi mag mzabibu gi pe, kod yiendegi mag ngʼowu gi yamo mangʼich.

hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;

48 Ne ochiwo jambgi ne pe, kendo nomiyo dhogegi polo ogoyo.

antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.

49 Ne oolo kuomgi mirimbe maliet, kokecho kendo iye owangʼ kendo oger; oganda malaike ma jonek.

Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.

50 Ne olosone mirimbe yo maluwo, kendo ne ok okechogi e tho, to ne ojwangʼogi, mondo tho otiekgi.

Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.

51 Ne onego kach jo-Misri duto, mana olemo mokwongo chiek mag dhano e hembe mag Ham.

Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.

52 To joge to nogolo oko mana ka kweth, kendo notelonegi ka rombe koyoro kodgi thim.

Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.

53 Ne otayogi maber omiyo ne gionge gi luoro, to wasikgi to ne nam omwonyo.

Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.

54 Kamano e kaka ne okelogi nyaka e tongʼ mar pinje maler, nyaka ne gitundo e piny motimo gode, ma lwete ma korachwich nosekawo.

Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.

55 Ne oriembo ogendini e nyimgi kendo nomiyogi lopgi kaka girkeni margi, mi nomiyo dhout Israel odak e miechgi giwegi.

Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.

56 To kata kamano ne gitemo Nyasaye, mine gingʼanyone Nyasaye Man Malo Moloyo; ka gidagi rito chikene.

Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,

57 Mana kaka wuonegi ne ok giwinje kendo ne ok gin jo-adiera kendo ne gichalo atungʼ mobam ma ok nyal gen.

vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.

58 Ne giwangʼo iye gi kuondegi motingʼore malo, kendo ne gichiewo nyiego mare gi nyisechegi mane giloso.

He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.

59 Kane Nyasaye owinjogi, iye nowangʼ ahinya, kendo nokwedo jo-Israel chuth.

Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.

60 Ne ojwangʼo Hemb Romo mane ni Shilo, mane en hema mane oguro owuon e dier ji.

Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.

61 Nooro Sandug Muma e twech, mi duongʼne maler nodhi e lwet wasigu.

Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.

62 Nochiwo joge ne ligangla, kendo nokecho ahinya gi girkeni mare.

Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.

63 Mach notieko yawuotgi matindo, kendo nyigi ne ok owernegi wende kisera;

Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.

64 jodologi ne onegi, kendo mondegi ne ywak otamo.

Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.

65 Eka Ruoth Nyasaye nochiew ka gima oa e nindo, mana kaka ngʼato chiewo, bangʼ madho divai mangʼeny.

Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.

66 Ne oriembo wasike gi goch, kendo nomiyo giyudo wichkuot mosiko.

Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.

67 Ne odagi hembe mag Josef, bende ne ok oyiero dhood joka Efraim,

Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,

68 to dhood joka Juda ema ne oyiero, ee, noyiero mana Got Sayun, mane ohero.

vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.

69 Ne ogero kare maler mar lemo, ka gode maboyo, kendo mana ka piny mane oguro nyaka chiengʼ.

Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.

70 Ne oyiero Daudi jatichne, kendo nogole e abich rombe;

Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.

71 nogole e tij rito rombe mokele mondo okwa joge ma nyikwa Jakobo, mondo okwa Israel girkeni mare.

Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.

72 Kuom mano Daudi nokwayogi gi chuny makare kendo notelonegi, gi lwedo mongʼith.

Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.