Zaburi 105
1 Pakuru Jehova Nyasaye, luonguru nyinge; landuru ne ogendini duto gima osetimo.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Werneuru, pakeuru gi wende; nyisuru kuom tijene duto miwuoro.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Nyinge maler nigi duongʼ; chuny joma manyo Jehova Nyasaye mondo obed mamor.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Ranguru Jehova Nyasaye gi tekone; dwaruru wangʼe kinde duto.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Paruru gik miwuoro mosetimo, honni mage kod buche mosengʼado,
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 yaye un nyikwa Ibrahim jatichne, yaye yawuot Jakobo joge moyiero.
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 En e Jehova Nyasaye ma Nyasachwa; buchene ni e piny duto.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 Oparo singruokne nyaka chiengʼ, weche mane osingo e tienge tara,
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 singruok mane otimo gi Ibrahim, Muma mane okwongʼorego ni Isaka.
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Ne ogure ne Jakobo kaka chik, kendo nogure ni Israel kaka singruok mochwere, kowacho ni,
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 “Anamiyi piny Kanaan kaka girkeni mari.”
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 Kane pod gin ji manok e kar rombgi, ne ginok ahinya kendo ne gin welo e pinyno,
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 ne giwuotho e kind ogendini mopogore, ka gidhi e pinyruodhi mopogore opogore.
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Ne ok oyie mondo ngʼato osandgi; nokwero ruodhi kowachonegi niya,
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 “Kik umul joga ma awiro; kik uhiny jonabi maga.”
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Ne okelo kech e piny kendo noketho yore duto mane giyudogo chiemo;
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 kendo nooro ngʼato otelonegi, ngʼatno ne en Josef mane oloki kaka misumba.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 Ne giridho tiendene gi arungu mochuoye chuma, kendo ne giridho ngʼute gi chumbe,
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 nyaka nochopo kinde ma gik mane okoro notimore, nyaka wach Jehova Nyasaye nochopo kare.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Ruodh Misri nooro wach mi nogonye jatend ji nogonye thuolo.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Nokete ruodh ode, manorito gik moko duto mane en-go,
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 mondo en ema ne otieg jotende kaka ohero kendo opuonj jodonge.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Bangʼe Israel duto nobiro Misri; Jakobo nodoko jadak e piny Ham.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Jehova Nyasaye nomiyo joge onya ahinya; nomiyo gibedo mathoth ma wasikgi ne ok nyal nyalogi,
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 wasikgi ma noloko chunygi mondo ocha joge, kendo noketo chunye mar timo ne jotichne marach.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 Nooro Musa jatichne, gi Harun, ngʼat mane oseyiero.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Negitimo ranyisi mag honni e diergi, ee, negitimo timbene miwuoro e piny Ham.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Nooro mudho mi nomiyo piny olil nimar donge ne gisengʼanyo ne wechene?
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Noloko pigegi remo, mi nomiyo rechgi otho.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Ogwende nosieko mopongʼo pinygi, kendo negidonjo nyaka ei ute nindo mag ruodhigi.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Nowuoyo, mi pumbi mag lwangʼni nosieko, kendo kikun nopongʼo pinygi.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Nomiyo kodhi olokore pe kendo mil polo nokwako pinygi;
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 nogoyo yiendegi mag mzabibu gi ngʼowu piny kendo nolwero yiende mane ni e pinygi.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 Nowuoyo, mi bonyo nosieko, ongogo mokalo akwana;
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 negichamo gimoro amora mane loth e pinygi koda ka chambgi mane gipidho e puothegi.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Bangʼe nonego nyithindo makayo duto mane ni e pinygi, kodhi mokwongo duto mane gihango nywolo.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Nogolo Israel, kogangore gi fedha kod dhahabu, kendo onge ngʼama nodongʼ chien kuom dhout Israel duto.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Misri ne mor kane giwuok, nikech mbi mar jo-Israel nosegore kuomgi.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Noumogi gi boche polo kaka raum, kendo mach nochiwonegi ler gotieno.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 Kane gikwaye, to nokelonegi aluru kendo noyiengʼogi gi makati mar polo.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Noyawo lwanda, mi pi nowuok gi teko; kendo pigno nomol ka aora mamol e piny motwo.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 Nimar noparo singruokne maler mane omiyo Ibrahim jatichne.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 Nogolo joge gi ilo, adier, nomiyo joge moyier owuok kakok gi mor;
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 nomiyogi pinje mag ogendini, kendo gik ma jomoko nono nochandore ka loso nodoko girkeni magi,
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 mondo omi gilu yorene kendo girit chikene. Pak ne Jehova Nyasaye!
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
