Ngeche 8
1 Donge rieko luongo? Donge ngʼeyo tiend wach tingʼo dwonde ka goyo koko?
Eikö viisaus kutsu, eikö taito anna äänensä kuulua?
2 Ochungʼ e kuonde motingʼore e bath yo, e akerkeke mag yore.
Ylös kummuille, tien viereen, polkujen risteyksiin hän on asettunut.
3 Oywak matek e bath dhorangeye midonjogo e dala maduongʼ,
Porttien pielissä, kaupungin portilla, oviaukoissa hän huutaa:
4 kowacho niya, “Aluongou, yaye un ji, aluongou un ji duto manie piny.
"Teitä minä kutsun, miehet, ja ihmislapsille kaikuu minun ääneni.
5 Un joma ngʼeyogi tin, nwangʼuru rieko; to un joma ofuwo, nwangʼuru ngʼeyo.
Tulkaa, yksinkertaiset, mieleviksi; tulkaa järkeviksi, te tyhmät.
6 Winjuru, nikech an gi gik mabeyo mangʼeny madwaro nyisou; ayawo dhoga mondo awach gima kare.
Kuulkaa, sillä jalosti minä puhun, ja avaan huuleni puhumaan, mikä oikein on;
7 Dhoga wacho gima adiera nikech dhoga kwedo gik maricho.
sillä totuutta minun suuni haastaa, ja jumalattomuus on minun huulilleni kauhistus.
8 Weche duto mawuok e dhoga gin kare, onge moro kuomgi mobam kata modwanyore.
Vanhurskaat ovat minun suuni sanat kaikki, ei ole niissä mitään petollista, ei väärää.
9 Ne jogo mongʼeyo pogo tiend wach, gigi duto nikare, giber ni jogo man-gi ngʼeyo.
Ne ovat kaikki oikeat ymmärtäväiselle, suorat niille, jotka löysivät tiedon.
10 Yier puonjna kar fedha kendo ngʼeyo kar dhahabu mowal,
Ottakaa minun kuritukseni, älkääkä hopeata, ja tieto ennen valituinta kultaa.
11 nikech rieko ber moloyo kite ma nengogi tek, kendo gimoro amora madiher ok nyal romo kode.
Sillä parempi on viisaus kuin helmet, eivät mitkään kalleudet vedä sille vertaa.
12 “An, rieko, wadak kaachiel gi ngʼado bura makare; an-gi ngʼeyo kod pogo tiend wach.
Minä, viisaus, olen perehtynyt mielevyyteen, olen löytänyt tiedon ja taidollisuuden.
13 Luoro Jehova Nyasaye en sin gi richo; amon gi sunga kod ngʼayi, timbe maricho kod wuoyo mochido.
Herran pelko on pahan vihaamista. Kopeutta ja ylpeyttä, pahaa tietä ja kavalaa suuta minä vihaan.
14 Ngʼado rieko kod ngʼado bura malongʼo gin maga; an-gi winjo tiend wach kod nyalo.
Minulla on neuvo ja neuvokkuus; minä olen ymmärrys, minulla on voima.
15 An ema amiyo ruodhi locho kendo joloch loso chike makare.
Minun avullani kuninkaat hallitsevat, ruhtinaat säädöksensä vanhurskaasti säätävät.
16 Nikech an, amiyo yawuot ruodhi loch kod joka ruodhi duto marito pinje.
Minun avullani päämiehet vallitsevat ja ylhäiset, maan tuomarit kaikki.
17 Ahero jogo mohera, to jogo ma manya yuda.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, ja jotka minua varhain etsivät, ne löytävät minut.
18 Mwandu gi luor ni kuoma, mwandu mochwere kod mewo.
Minun tykönäni on rikkaus ja kunnia, ikivanha varallisuus ja vanhurskaus.
19 Olemba ber moloyo dhahabu maber, gino machiwo oloyo fedha moyier.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta, kuin puhtain kulta, minun antamani voitto valituinta hopeata parempi.
20 Awuotho e yo mobidhore makare, e yore mag bura makare,
Minä vaellan vanhurskauden polkua, oikeuden teitten keskikohtaa,
21 kachiwo mwandu ni jogo mohera kendo amiyo kuondegi mag keno bedo mopongʼ chutho.
antaakseni niille, jotka minua rakastavat, pysyvän perinnön ja täyttääkseni heidän aarrekammionsa.
22 “Jehova Nyasaye nokwongo chweya kaka tichne mokwongo motelo ni tijene machon.
Herra loi minut töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.
23 Noyiera aa chakruok manyaka chiengʼ, kapok piny kobetie.
Iankaikkisuudesta minä olen asetettu olemaan, alusta asti, hamasta maan ikiajoista.
24 Kapok nembe kobetie, nonywola kata ka sokni mopongʼ gi pi ne onge.
Ennenkuin syvyyksiä oli, synnyin minä, ennenkuin oli lähteitä, vedestä rikkaita.
25 Nonywola ka gode madongo ne pok obedo kuonde ma gintie, bende ka gode matindo ne pod onge,
Ennenkuin vuoret upotettiin paikoilleen, ennen kukkuloita, synnyin minä,
26 kapok ne ochweyo piny kaachiel gi pewene kata mana lowo mar piny.
kun hän ei vielä ollut tehnyt maata, ei mantua, ei maanpiirin tomujen alkuakaan.
27 Ne antie kane oketo polo kama entie, kata kane oketo giko mar nembe,
Kun hän taivaat valmisti, olin minä siinä, kun hän veti piirin syvyyden pinnalle,
28 kane oketo boche polo malo, kendo kane oketo sokni mag nembe mogurore motegno,
kun hän teki vahvoiksi pilvet korkeudessa, kun syvyyden lähteet saivat voiman,
29 kane ochiwo kuonde giko mag nam matin mondo pi kik okadh kama oketee, kendo kane oloso mise mar piny.
kun hän merelle asetti sen rajat, että vedet eivät kävisi hänen käskynsä yli, kun hän vahvisti maan perustukset,
30 Ne an jatich molony mobedo bute. Napongʼ gi mor mogundho odiechiengʼ ka odiechiengʼ kamor e nyime kinde duto,
silloin minä hänen sivullansa hoidokkina olin, ihastuksissani olin päivästä päivään ja leikitsin hänen edessänsä kaikin ajoin;
31 ka amor e pinye mangima kendo ail gi ji duto.
leikitsin hänen maanpiirinsä päällä, ja ihastukseni olivat ihmislapset.
32 “Omiyo koro yawuota, winjauru; gin johawi jogo morito yorena.
Siis te, lapset, kuulkaa minua; autuaat ne, jotka noudattavat minun teitäni!
33 Winjuru puonjna mondo ubed mariek, kik uchagi.
Kuritusta kuulkaa, niin viisastutte; älkää sen antako mennä menojaan.
34 En jahawi ngʼat mawinja, marito pile e dhoutena korito e dhorangaya.
Autuas se ihminen, joka minua kuulee, valvoo minun ovillani päivästä päivään, vartioitsee minun ovieni pieliä!
35 Nimar ngʼat monwangʼa oyudo ngima kendo oyudo ngʼwono kuom Jehova Nyasaye.
Sillä joka minut löytää, löytää elämän ja saa Herran mielisuosion.
36 To ngʼatno ma odaga hinyore kende owuon; jogo duto mamon koda ohero tho.”
Mutta joka menee minusta harhaan, saa vahingon sielullensa; kaikki, jotka minua vihaavat, rakastavat kuolemaa."
