Ngeche 24
1 Kik nyiego maki gi joricho bende kik iyie chunyi gomb bedo e chokruok margi;
Älä kadehdi pahoja ihmisiä äläkä halua heidän seuraansa.
2 nimar chunjegi chano timo mamono to dhogi wacho mana gik makelo chandruok.
Sillä heidän mielensä miettii väkivaltaa, ja turmiota haastavat heidän huulensa.
3 Rieko ema igerogo ot, to kuom winjo ogurore mosiko;
Viisaudella talo rakennetaan ja ymmärryksellä vahvaksi varustetaan.
4 kuom ngʼeyo, utene maiye ipongʼo gi gik moko ma ok yudo yot kod mwandu mabeyo.
Taidolla täytetään kammiot, kaikkea kallista ja ihanaa tavaraa täyteen.
5 Ngʼat mariek nigi teko maduongʼ; to ngʼat man-gi ngʼeyo medo teko;
Viisas mies on väkevä, ja taidon mies on voipa voimaltansa.
6 nimar dhiyo e lweny dwaro ni ongʼadni rieko, to bedo gi loch dwaro jongʼad rieko mangʼeny.
Neuvokkuudella näet on sinun käytävä sotaa, ja neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
7 Rieko bor moyombo ngʼat mofuwo; e kar bura mar alap oonge gi gima onyalo wacho.
Kovin on korkea hullulle viisaus, ei hän suutansa avaa portissa.
8 Ngʼat machano gima rach biro ngʼere kaka ja-andhoga.
Jolla on pahanteko mielessä, sitä juonittelijaksi sanotaan.
9 Andhoga mar fuwo en richo, to ji mon kod ja-jar ji.
Synti on hulluuden työ, ja pilkkaaja on ihmisille kauhistus.
10 Ka tekri orumo mipodho e kinde mar lweny, to mano kaka tekri tin!
Jos olet ollut veltto, joutuu ahtaana aikana voimasi ahtaalle.
11 Res jogo mitero kar tho; mak jogo mawuotho ka tangni dhiyo kar yengʼo.
Pelasta ne, joita kuolemaan viedään, pysäytä ne, jotka surmapaikalle hoippuvat.
12 Ka iwacho niya, “Ne ok wangʼeyo gimoro kuom wachni,” donge ngʼatno mapimo chuny dhano ongʼeyo wachno? Donge ngʼat morito kendo ngʼiyo ngimani ongʼeyogo? To donge obiro chulo ngʼato ka ngʼato mowinjore gi timbene?
Jos sanot: "Katso, emme tienneet siitä", niin ymmärtäähän asian sydänten tutkija; sinun sielusi vartioitsija sen tietää, ja hän kostaa ihmiselle hänen tekojensa mukaan.
13 Wuoda, cham mor kich, nimar ober; mor kich moa e pedni mar kich nigi ndhandhu mamit.
Syö hunajaa, poikani, sillä se on hyvää, ja mesi on makeaa suussasi.
14 Ngʼe bende ne rieko mit ni chunyi; ka iyude, nitie geno mar ndalo mabiro kuomi, to genoni ok nongʼad oko.
Samankaltaiseksi tunne viisaus sielullesi; jos sen löydät, on sinulla tulevaisuus, ja toivosi ei mene turhaan.
15 Kik ibut ka ngʼat marach mondo iketh od ngʼat makare, kik iyak dalane,
Älä väijy, jumalaton, vanhurskaan majaa, älä hävitä hänen leposijaansa.
16 kata bedni ngʼat makare ogore piny nyadibiriyo, pod obiro chungo kendo; to joricho igoyo piny gi masira.
Sillä seitsemästi vanhurskas lankeaa ja nousee jälleen, mutta jumalattomat suistuvat onnettomuuteen.
17 Kik ibed mamor gi masiche mag jasiki, ka ochwanyore, kik iyie chunyi bed mamor;
Älä iloitse vihamiehesi langetessa, älköön sydämesi riemuitko hänen suistuessaan kumoon,
18 nimar Jehova Nyasaye biro neno kendo golo mirimbe oko kuome.
ettei Herra, kun sen näkee, sitä pahana pitäisi, ja kääntäisi vihaansa pois hänestä.
19 Kik ibed maluor nikech joricho kata kik nyiego maki kod joma timbegi richo,
Älä vihastu pahantekijäin tähden, älä kadehdi jumalattomia.
20 nimar jaricho onge gi geno mar ndalo mabiro, kendo taya mar ngʼat marach ibiro nego.
Sillä ei ole pahalla tulevaisuutta; jumalattomien lamppu sammuu.
21 Wuoda, luor Jehova Nyasaye kod ruoth morito piny, kendo kik iriwri gi joma kwede,
Pelkää, poikani, Herraa ja kuningasta, älä sekaannu kapinallisten seuraan.
22 nimar ji ariyogo biro kelonegi chandruok apoya nono, to en ngʼa ma dingʼe ni en chandruok manade ma ginyalo kelo?
Sillä yhtäkkiä tulee heille onnettomuus, tuomio-kuka tietää milloin-toisille niinkuin toisillekin.
23 Magi bende gin weche mag jomariek: Luoro wangʼ kuom ngʼado bura ok ber:
Nämäkin ovat viisaitten sanoja. Ei ole hyvä tuomitessa henkilöön katsoa.
24 Ngʼatno mowachone jaketho niya, “In kare ionge ketho” ji biro kwongʼe to piny kwede.
Joka sanoo syylliselle: "Sinä olet syytön", sitä kansat kiroavat, kansakunnat sadattelevat.
25 To nobed maber gi jogo makumo joma oketho, kendo gweth mogundho nobed kodgi.
Mutta jotka oikein tuomitsevat, niiden käy hyvin, ja heille tulee onnen siunaus.
26 Dwoko maratiro nyiso ni mano osiepni mar adier.
Se huulille suutelee, joka oikean vastauksen antaa.
27 Tiek tijeni ma oko kendo ik puothegi; bangʼ mano, eka iger odi.
Toimita tehtäväsi ulkona ja tee valmista pellollasi; sitten perusta itsellesi perhe.
28 Kik ibed janeno e wach jabuti kaonge gima omiyo, kata tiyo gi dhogi mondo iriambi.
Älä ole syyttä todistajana lähimmäistäsi vastaan, vai petätkö sinä huulillasi?
29 Kik iwach niya, “Abiro timone mana kaka osetimona; abiro chulo ngʼatno mana kaka notimona.”
Älä sano: "Niinkuin hän teki minulle, niin teen minä hänelle, minä kostan miehelle hänen tekojensa mukaan".
30 Nakadho but puoth jasamuoyo, kakadho but puoth olemb mzabibu mar ngʼat maonge gi rieko;
Minä kuljin laiskurin pellon ohitse, mielettömän miehen viinitarhan vieritse.
31 kudho notwi kuonde duto, puodho duto noim gi buya, to ohinga mar kidi nomukore.
Ja katso: se kasvoi yltänsä polttiaisia; sen pinta oli nokkosten peitossa ja sen kiviaita luhistunut.
32 Naketo chunya nono gino mane aneno to napuonjora kuom gino mane aneno.
Minä katselin ja painoin mieleeni, havaitsin ja otin opikseni:
33 Nindo matin, ayula wangʼ matin, kwakruok matin kiyweyo,
Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
34 to dhier biro monji ka janjore kendo chan ka jalweny momanore.
niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettu mies.
