Ngeche 24
1 Kik nyiego maki gi joricho bende kik iyie chunyi gomb bedo e chokruok margi;
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 nimar chunjegi chano timo mamono to dhogi wacho mana gik makelo chandruok.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Rieko ema igerogo ot, to kuom winjo ogurore mosiko;
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 kuom ngʼeyo, utene maiye ipongʼo gi gik moko ma ok yudo yot kod mwandu mabeyo.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 Ngʼat mariek nigi teko maduongʼ; to ngʼat man-gi ngʼeyo medo teko;
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 nimar dhiyo e lweny dwaro ni ongʼadni rieko, to bedo gi loch dwaro jongʼad rieko mangʼeny.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Rieko bor moyombo ngʼat mofuwo; e kar bura mar alap oonge gi gima onyalo wacho.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Ngʼat machano gima rach biro ngʼere kaka ja-andhoga.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Andhoga mar fuwo en richo, to ji mon kod ja-jar ji.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Ka tekri orumo mipodho e kinde mar lweny, to mano kaka tekri tin!
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Res jogo mitero kar tho; mak jogo mawuotho ka tangni dhiyo kar yengʼo.
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Ka iwacho niya, “Ne ok wangʼeyo gimoro kuom wachni,” donge ngʼatno mapimo chuny dhano ongʼeyo wachno? Donge ngʼat morito kendo ngʼiyo ngimani ongʼeyogo? To donge obiro chulo ngʼato ka ngʼato mowinjore gi timbene?
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Wuoda, cham mor kich, nimar ober; mor kich moa e pedni mar kich nigi ndhandhu mamit.
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 Ngʼe bende ne rieko mit ni chunyi; ka iyude, nitie geno mar ndalo mabiro kuomi, to genoni ok nongʼad oko.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Kik ibut ka ngʼat marach mondo iketh od ngʼat makare, kik iyak dalane,
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 kata bedni ngʼat makare ogore piny nyadibiriyo, pod obiro chungo kendo; to joricho igoyo piny gi masira.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Kik ibed mamor gi masiche mag jasiki, ka ochwanyore, kik iyie chunyi bed mamor;
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 nimar Jehova Nyasaye biro neno kendo golo mirimbe oko kuome.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Kik ibed maluor nikech joricho kata kik nyiego maki kod joma timbegi richo,
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 nimar jaricho onge gi geno mar ndalo mabiro, kendo taya mar ngʼat marach ibiro nego.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Wuoda, luor Jehova Nyasaye kod ruoth morito piny, kendo kik iriwri gi joma kwede,
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 nimar ji ariyogo biro kelonegi chandruok apoya nono, to en ngʼa ma dingʼe ni en chandruok manade ma ginyalo kelo?
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Magi bende gin weche mag jomariek: Luoro wangʼ kuom ngʼado bura ok ber:
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Ngʼatno mowachone jaketho niya, “In kare ionge ketho” ji biro kwongʼe to piny kwede.
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 To nobed maber gi jogo makumo joma oketho, kendo gweth mogundho nobed kodgi.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 Dwoko maratiro nyiso ni mano osiepni mar adier.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Tiek tijeni ma oko kendo ik puothegi; bangʼ mano, eka iger odi.
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Kik ibed janeno e wach jabuti kaonge gima omiyo, kata tiyo gi dhogi mondo iriambi.
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Kik iwach niya, “Abiro timone mana kaka osetimona; abiro chulo ngʼatno mana kaka notimona.”
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Nakadho but puoth jasamuoyo, kakadho but puoth olemb mzabibu mar ngʼat maonge gi rieko;
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 kudho notwi kuonde duto, puodho duto noim gi buya, to ohinga mar kidi nomukore.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Naketo chunya nono gino mane aneno to napuonjora kuom gino mane aneno.
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 Nindo matin, ayula wangʼ matin, kwakruok matin kiyweyo,
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 to dhier biro monji ka janjore kendo chan ka jalweny momanore.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
