Ngeche 16
1 Chuny dhano chano gik modwaro timo, to dwoko margi aa kuom Jehova Nyasaye.
Ihmisen ovat mielen aivoittelut, mutta Herralta tulee kielen vastaus.
2 Yore duto mag dhano nenorene ni longʼo, to Jehova Nyasaye ema ongʼeyo mopondo mag chuny.
Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.
3 Ket gimoro amora mitimo e lwet Jehova Nyasaye, to chenrogi biro dhi maber.
Heitä työsi Herran haltuun, niin sinun hankkeesi menestyvät.
4 Gik moko duto ma Jehova Nyasaye timo oseketo gikogi, kendo giko mar joricho en tho.
Kaiken on Herra tehnyt määrätarkoitukseen, niinpä jumalattomankin onnettomuuden päivän varalle.
5 Jehova Nyasaye odagi ji duto man-gi sunga e chunygi. Ngʼe ma malongʼo: Ok ginitony ni kum.
Jokainen ylpeämielinen on Herralle kauhistus: totisesti, ei sellainen jää rankaisematta.
6 Nikech hera kod adiera ema omiyo richo otimne misango, kuom luoro Jehova Nyasaye miyo ngʼato kwedo richo.
Laupeudella ja uskollisuudella rikos sovitetaan, ja Herran pelolla paha vältetään.
7 Ka yore ngʼato moro Jehova Nyasaye, to omiyo kata wasike dak kode gi kwe.
Jos miehen tiet ovat Herralle otolliset, saattaa hän vihamiehetkin sovintoon hänen kanssansa.
8 Ber bedo gi matin kod tim makare, moloyo mangʼeny kod tim ma ok kare.
Parempi vähä vanhurskaudessa kuin suuret voitot vääryydessä.
9 E chuny dhano ochano yore, to Jehova Nyasaye ema telone ondamo mage.
Ihmisen sydän aivoittelee hänen tiensä, mutta Herra ohjaa hänen askeleensa.
10 Ruoth wuoyo kaka chik mar Nyasaye dwaro, to dhoge ok onego ndhog bura makare.
Kuninkaan huulilla on jumalallinen ratkaisu; hänen suunsa ei petä tuomitessaan.
11 Rapim mopogore opogore makare aa kuom Jehova Nyasaye, to gik mipimogo manie mifuke gin meke moloso.
Puntari ja oikea vaaka ovat Herran, hänen tekoaan ovat kaikki painot kukkarossa.
12 Ruodhi mon gi timbe maricho, nikech kom mar loch obedo mana kuom tim makare.
Jumalattomuuden teko on kuninkaille kauhistus, sillä vanhurskaudesta valtaistuin vahvistuu.
13 Ruodhi ohero joma wacho adiera kendo gigeno ngʼat mawacho adiera.
Vanhurskaat huulet ovat kuninkaille mieleen, ja oikein puhuvaa he rakastavat.
14 Mirimb ruoth en jaote mar tho, to ngʼat mariek biro hoye.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja, mutta sen lepyttää viisas mies.
15 Ka wangʼ ruoth nenore mamor to nitiere ngima, ngʼwonone chalo gi rumbi mag koth e ndalo chwiri.
Kuninkaan kasvojen valo on elämäksi, ja hänen suosionsa on kuin keväinen sadepilvi.
16 To ber maromo nade yudo rieko moloyo dhahabu, yiero ngʼeyo tiend wach moloyo fedha!
Parempi kultaa on hankkia viisautta, kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.
17 Yor ngʼat moriere tir kwedore gi richo; ngʼat manono yorene orito ngimane!
Oikeamielisten tie välttää onnettomuuden; henkensä saa pitää, joka pitää vaelluksestansa vaarin.
18 Sunga kelo masira, chuny mar ngʼayi kelo chwanyruok.
Kopeus käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä.
19 Ber bedo gi chuny mobolore e dier jochan, moloyo pogo gik moyaki gi josunga.
Parempi alavana nöyrien parissa kuin jakamassa saalista ylpeitten kanssa.
20 Ngʼato angʼata mawinjo puonj dhi maber, to ojahawi ngʼatno moketo genone kuom Jehova Nyasaye.
Joka painaa mieleensä sanan, se löytää onnen; ja autuas se, joka Herraan turvaa!
21 Ngʼat man-gi paro en ngʼat mariek, kendo weche mowacho gin mana puonj.
Jolla on viisas sydän, sitä ymmärtäväiseksi sanotaan, ja huulten suloisuus antaa opetukselle tehoa.
22 Winjo wach en soko mar ngima ne jogo man kode, to fuwo kelo kum ne joma ofuwo.
Ymmärrys on omistajalleen elämän lähde, mutta hulluus on hulluille kuritus.
23 Ngʼat mariek rito weche mawuok e dhoge, kendo wechene mowinjore kelo puonj makare.
Viisaan sydän tekee taitavaksi hänen suunsa ja antaa tehoa hänen huultensa opetukselle.
24 Weche mag mor chalo gi mor kich gimit ne chuny kendo gikelo ngima ni choke.
Lempeät sanat ovat mesileipää; ne ovat makeat sielulle ja lääkitys luille.
25 Nitie yo manenore ne dhano ni nikare, to gikone otero mana ngʼato e tho.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
26 Miluma ma jatich nigo miyo otiyo matek, kendo kech makaye miyo omedo tiyo matek.
Työmiehen nälkä tekee työtä hänen hyväkseen, sillä oma suu panee hänelle pakon.
27 Ngʼat marach chano timo timbe maricho, to wechene chalo mach mager.
Kelvoton mies kaivaa toiselle onnettomuutta; hänen huulillaan on kuin polttava tuli.
28 Ngʼat ma timbene richo kelo mana miero, to jakwoth pogo osiepe moherore.
Kavala mies rakentaa riitaa, ja panettelija erottaa ystävykset.
29 Ngʼat ma ja-mahundu wuondo jabute mi otere e yorno ma ok ber.
Väkivallan mies viekoittelee lähimmäisensä ja vie hänet tielle, joka ei ole hyvä.
30 Tangʼ gi ngʼat ma buonjo kodi nikech onyalo bet ni ochano timoni marach, ngʼatno maluwo dhoge ochomo timbe maricho.
Joka silmiänsä luimistelee, sillä on kavaluus mielessä; joka huulensa yhteen puristaa, sillä on paha valmiina.
31 Lwar en osimbo mar duongʼ to iyude gi ngʼat man-gi ngima makare.
Harmaat hapset ovat kunnian kruunu; se saadaan vanhurskauden tiellä.
32 Ngʼat ma terore mos ber moloyo jalweny, ngʼat makweyo mirimbe ber moloyo ngʼat mamonjo dala maduongʼ.
Pitkämielinen on parempi kuin sankari, ja mielensä hillitseväinen parempi kuin kaupungin valloittaja.
33 Igoyo ombulu mondo ongʼe gima ditim, to kuom ngʼado weche duto Jehova Nyasaye ema tieko.
Helmassa pudistellen arpa heitetään, mutta Herralta tulee aina sen ratkaisu.
