Ngeche 14
1 Dhako mariek gero ode, to dhako mofuwo muko ode gi lwete owuon.
Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 Ngʼat ma wuodhe oriere oluoro Jehova Nyasaye, to ngʼat ma yorene achach ochaye.
Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät, se hänet katsoo ylen.
3 Wuoyo mar ngʼama ofuwo kelone mana goch e ngʼeye, to dho jomariek bedonegi ragengʼ.
Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidän huulensa.
4 Kama onge rwedhi, dipo bedo nono, to kama rwath nitiere keyo mangʼeny bedoe.
Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaan härkien voimasta.
5 Janeno ma ja-adiera ok riambi, to janeno ma hango wach wacho mana miriambo.
Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuu valheita.
6 Ngʼat ma jasunga nyalo dwaro rieko to ok oyud gimoro, ngʼeyo tiend wach to biro mayot ne ngʼat ma ongʼeyo pogo tiend weche.
Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoa helppo saada.
7 Bed mabor gi ngʼat mofuwo nimar ok iniyud ngʼeyo tiend wach e dhoge.
Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 Rieko mar jorieko en bedo gi paro ne yoregi, to fup joma ofuwo en wuondruok.
Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmien hulluus on petos.
9 Joma ofuwo jaro kowachnegi mondo giwe richo, to ngʼwono iyudo kuom joma kare.
Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 Chuny ka chuny ongʼeyo litne owuon, to onge ngʼato machielo manyalo bedo e mor ma en-go.
Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11 Od ngʼat marach ibiro ketho to kar dak mar ngʼat makare biro dhiyo nyime.
Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12 Nitie yo manenore ne dhano ni nikare, to gikone otero mana ngʼato e tho.
Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13 Kata e kinde mar nyiero, chuny nyalo bedo gi lit, to mor nyalo gik e kuyo.
Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 Joma onge yie ibiro mi pok moromo gi timbegi, to ngʼat maber bende pok moromo kode.
Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, mutta itsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15 Ngʼat mangʼeyone tin thoro yie gimoro amora, to ngʼat mariek paro gik motimo.
Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansa vaarin.
16 Ngʼat mariek oluoro Jehova Nyasaye kendo okwedo richo, to ngʼama ofuwo wiye tek kendo omuomore.
Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 Ngʼat ma iye wangʼ piyo timo gik mofuwo, to ngʼat ma ja-miganga ji mon-go.
Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18 Joma ngʼeyogi tin nwangʼo fuwo, to jomariek irwako nigi ogut ngʼeyo.
Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedon kruunuksensa.
19 Joricho kulore e nyim joma beyo, to jo-ajendeke e dhorangeye mag joma kare.
Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoa vanhurskaan porteilla.
20 Jochan ok dwar kata gi jobutgi, to jo-mwandu nigi osiepe mangʼeny.
Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 Ngʼatno machayo jabute timo richo, to ogwedhi ngʼatno mangʼwon gi jogo mochando.
Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, joka kurjia armahtaa!
22 Donge jogo machano marach lal nono? To jogo machano gima ber yudo hera kendo imiyogi luor.
Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuus niille, jotka hankitsevat hyvää!
23 Tich matek duto kelo ohala, to wuoyo awuoya maonge tim kelo dhier.
Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vain vahinkoa.
24 Mwandu jomariek e osimbo margi, to fup joma ofuwo nyago mana fuwo.
Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluus hulluudeksi jää.
25 Janeno ma ja-adiera reso ji e tho, to janeno ma hango wach en jawuond.
Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu, on petosta täynnä.
26 Ngʼat moluoro Jehova Nyasaye nigi ohinga motegno, kendo nyithinde noyud kar pondo.
Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 Luoro Jehova Nyasaye en soko mar ngima, ma reso ngʼato e obadho mag tho.
Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28 Ruoth ma joge ngʼeny ema yudo duongʼ, to ruoth maonge jogo morito to podho.
Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 Ngʼat ma terore mos nigi winjo, to ngʼatno ma iye wangʼ piyo nyiso fupe.
Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30 Chuny man-gi kwe kelo ngima ni ringruok, to nyiego towo choke.
Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 Ngʼat masando jochan nyiso achaya ne Jal mane ochweyogi, to ngʼato angʼata mangʼwon ni jogo mochando miyo Nyasaye luor.
Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntä kunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 Ka masira obiro, joricho itieko, to kata e tho ngʼat makare nigi kar pondo.
Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattu kuollessaan.
33 Rieko odak e chuny ngʼat ma weche donjone, to kata mana e dier joma ofuwo omiyo ingʼeye.
Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä se itsensä tiettäväksi tekee.
34 Tim makare tingʼo oganda malo, to richo en wichkuot ne ji.
Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 Ruoth mor gi jatich mariek, to jatich makwodo wich yudo mirimbe.
Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänen vihansa.
