Ngeche 12
1 Ngʼat mohero puonj mar rieko ohero ngʼeyo, to ngʼat ma ok winj puonj ofuwo.
Tietoa rakastaa, joka kuritusta rakastaa, mutta järjetön se, joka nuhdetta vihaa.
2 Ngʼat maber yudo pwoch kuom Jehova Nyasaye, to Jehova Nyasaye kwero ngʼat ma timbene richo.
Hyvä saa Herran mielisuosion, mutta juonittelijan hän tuomitsee syylliseksi.
3 Ngʼato ok nyal gerore motegno kuom richo, to ngʼat makare ok nyal pudhi.
Ei ihminen kestä jumalattomuuden varassa, mutta vanhurskasten juuri on horjumaton.
4 Dhako ma kite longʼo en osimbo mar chwore, to dhako ma timbene richo chalo gi nyamuoda manie choke.
Kelpo vaimo on puolisonsa kruunu, mutta kunnoton on kuin mätä hänen luissansa.
5 Chenro mar ngʼat makare nikare, to puonj mar joricho en wuondruok.
Vanhurskasten aivoitukset ovat oikeat, jumalattomien hankkeet petolliset.
6 Weche mag joricho opondo karito chwero remo, to wach mar joma kare resogi.
Jumalattomien puheet väijyvät verta, mutta oikeamieliset pelastaa heidän suunsa.
7 Joricho osewiti kendo gilal nono, to od ngʼat makare osiko ogurore motegno.
Jumalattomat kukistuvat olemattomiin, mutta vanhurskasten huone pysyy.
8 Ngʼato ipako kaluwore gi riekone, to jogo man-gi paro mobam ichayo.
Ymmärryksensä mukaan miestä kiitetään, mutta nurjasydämistä halveksitaan.
9 Ber bedo dhano adhana, to in gi jatich, moloyo wuondori ni in ngʼato, to ionge chiemo.
Parempi halpa-arvoinen, jolla on palvelija, kuin rehentelijä, joka on vailla leipää.
10 Ngʼat makare chiwo kony ne gik ma jambe dwaro, to timbe mag ngʼwono mag ngʼat marach gin mana gero.
Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomain sydän on armoton.
11 Ngʼat matiyo e puothe biro bedo gi chiemo mogundho, to ngʼat mabayo abaya onge gi rieko.
Joka peltonsa viljelee, saa leipää kyllin, mutta tyhjän tavoittelija on mieltä vailla.
12 Joricho dwaro gik moyaki mag jogo mamono, to tiend joma kare kelo mwandu.
Jumalaton himoitsee pahojen saalista, mutta vanhurskasten juuri on antoisa.
13 Ngʼat marach imako mana gi wuoyone maricho, to ngʼat makare tony ne chandruok.
Huulten rikkomus on paha ansa, mutta vanhurskas pääsee hädästä.
14 Weche mabeyo mawuok e dho ngʼato miyo obedo gi gik mabeyo, adiera, tich mar lwete kelone konyruok.
Suunsa hedelmästä saa kyllälti hyvää, ja ihmisen eteen kiertyvät hänen kättensä työt.
15 Yor ngʼat mofuwo nenorene ni nikare, to ngʼat makare chiko ite ne puonj.
Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee, on viisas.
16 Ngʼat mofuwo nyiso mirimbe mapiyo, to ngʼat mariek mwonyo ayany.
Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.
17 Janeno ma ja-adiera chiwo neno mobidhore, to janeno ma hango wach wacho miriambo.
Toden puhuja lausuu oikeuden, mutta väärä todistaja petoksen.
18 Weche mag muomruok chwoyo chuny mana kaka ligangla, to lew ngʼat mariek kelo ngima.
Moni viskoo sanoja kuin miekanpistoja, mutta viisasten kieli on lääke.
19 Dhok ma ja-adiera osiko manyaka chiengʼ, to lep mariambo bedo mana kuom kinde machwok.
Totuuden huulet pysyvät iäti, mutta valheen kieli vain tuokion.
20 Wuond ni e chuny jogo machano timo marach, to mor en mar jogo mohero kwe.
Jotka pahaa miettivät, niillä on mielessä petos, mutta jotka rauhaan neuvovat, niille tulee ilo.
21 Onge gima rach manyalo biro ni ngʼat makare; to joricho ni kod thagruok mathoth.
Ei tule turmiota vanhurskaalle, mutta jumalattomat ovat onnettomuutta täynnä.
22 Jehova Nyasaye mon kod dhok mariambo, to omor gi jogo ma jo-adiera.
Herralle kauhistus ovat valheelliset huulet, mutta teoissaan uskolliset ovat hänelle otolliset.
23 Ngʼat mariek orito ngʼeyone e iye, to chuny joma ofuwo wuoyo ma ok opimo.
Mielevä ihminen peittää tietonsa, mutta tyhmäin sydän huutaa julki hulluutensa.
24 Tich matek miyo ngʼato bedo gi duongʼ, to nyawo gikone en tich mar misumba.
Ahkerain käsi saa hallita, mutta laiska joutuu työveron alaiseksi.
25 Chuny maparore miyo ngʼato bedo mool, to wach mamuol jiwe.
Huoli painaa alas miehen mielen, mutta hyvä sana sen ilahuttaa.
26 Ngʼat makare dak gi osiepene e yo mowinjore, to yor ngʼat marach terogi kama rach.
Vanhurskas opastaa lähimmäistänsä, mutta jumalattomat eksyttää heidän oma tiensä.
27 Jasamuoyo ok nyal yudo dwarone, to jakinda maratego ongʼeyo ber gige.
Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara.
28 Yo makare nitie gi ngima, e yorno nitie ngima mochwere.
Vanhurskauden polulla on elämä, ja sen tien kulku ei ole kuolemaksi.
