Ngeche 11
1 Jehova Nyasaye ok mor gi rapim ma ok nikare, to rapim makare ema omorgo.
Väärä vaaka on Herralle kauhistus, mutta täysi paino on hänelle otollinen.
2 Ka sunga biro, eka wichkuot bende biro, to muolo biro kod rieko.
Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin, mutta nöyräin tykönä on viisaus.
3 Bidhruok mar joma kare telonegi, to joma ok jo-adiera kethore gi timbegi mag achach.
Oikeamielisiä ohjaa heidän nuhteettomuutensa, mutta uskottomat hävittää heidän vilppinsä.
4 Mwandu onge gi ohala e ndalo mar mirima, to tim makare reso ngʼato e tho.
Ei auta tavara vihan päivänä, mutta vanhurskaus vapahtaa kuolemasta.
5 Tim makare mar joma kare maonge ketho loso yoregi moriere, to joricho podho nikech richogi.
Nuhteettoman vanhurskaus tasoittaa hänen tiensä, mutta jumalaton sortuu jumalattomuuteensa.
6 Tim makare mar joma kare resogi, to jogo ma ok jo-adiera imako gi gombogi maricho.
Oikeamieliset vapahtaa heidän vanhurskautensa, mutta uskottomat vangitsee heidän oma himonsa.
7 Ka jaricho otho, to genone duto tho kode, gigo duto mane ogeno kuom tekone bedo nono.
Jumalattoman ihmisen kuollessa hukkuu hänen toivonsa, ja vääräin odotus hukkuu.
8 Ngʼat makare ireso kuom chandruok, to chandruok biro mana ni jaricho.
Vanhurskas pelastetaan hädästä, ja jumalaton joutuu hänen sijaansa.
9 Ngʼat ma ok ja-Nyasaye hinyo jabathe gi dhoge owuon, to rieko miyo ngʼat makare tony.
Rietas suullansa turmelee lähimmäisensä, mutta taito on vanhurskaitten pelastus.
10 Ka ngʼat makare mewo, dala maduongʼ bedo mamor, ka joricho otho, to nitie koko mar mor.
Vanhurskaitten onnesta kaupunki iloitsee, ja jumalattomain hukkumisesta syntyy riemu.
11 Gweth mar joma kare kelo pak ne dala, to kuom dho joricho dala kethore.
Oikeamielisten siunauksesta kaupunki kohoaa, mutta jumalattomain suu sitä hajottaa.
12 Ngʼat maonge gi rieko jaro jabathe, to ngʼat man-gi winjo rito lewe.
Mieltä vailla on, joka lähimmäistänsä halveksii, mutta ymmärtäväinen mies on vaiti.
13 Kuoth ketho genruok, to ngʼat ma ja-ratiro rito wach malingʼ-lingʼ.
Joka panettelijana käy, ilmaisee salaisuuden, mutta jolla luotettava henki on, se säilyttää asian.
14 Oganda podho nimar onge puonj, to jongʼad rieko mangʼeny miyo loch mar adier bedo.
Missä ohjausta ei ole, sortuu kansa, mutta neuvonantajain runsaus tuo menestyksen.
15 Ngʼat machungʼ e gowi ni ngʼat mokia biro hinyore adier, to ngʼat motamore chungʼ e gowi ni ngʼat mokia okonyore.
Joka vierasta takaa, sen käy pahoin, mutta joka kädenlyöntiä vihaa, se on turvattu.
16 Dhako ma chunye ngʼwon yudo luor, to ji ma kitgi richo yudo mana mwandu kende.
Suloinen nainen saa kunniaa, ja voimalliset saavat rikkautta.
17 Ngʼat mangʼwon yudo ohala mana ne en owuon, to ngʼat makwiny kelo chandruok ni en owuon.
Armelias mies tekee hyvää itsellensä, mutta armoton syöksee onnettomuuteen oman lihansa.
18 Jaricho yudo ohala mar miriambo, to ngʼat machwoyo gima kare kayo pok mar adiera.
Jumalaton hankkii pettäväistä voittoa, mutta joka vanhurskautta kylvää, saa pysyvän palkan.
19 Ngʼat man-gi tim makare kendo ma ja-adiera nobed mangima, to ngʼat maluwo richo dhiyo e thone.
Joka on vakaa vanhurskaudessa, saa elämän; mutta joka pahaa tavoittaa, saa kuoleman.
20 Jehova Nyasaye odagi jogo ma chunygi opongʼ gi richo, to omor gi jogo ma yoregi ler.
Väärämieliset ovat Herralle kauhistus, mutta nuhteettomasti vaeltaviin hän mielistyy.
21 Bed ka ingʼeyo ni jaricho ok notony ma ok okume, to jogo makare nobed thuolo.
Totisesti: paha ei jää rankaisematta, mutta vanhurskasten jälkeläiset pelastuvat.
22 Mana ka tere mar dhahabu manie um anguro, e kaka dhako ma jaber maonge rieko chalo.
Kultarengas sian kärsässä on kaunis nainen, älyä vailla.
23 Dwaro mar joma kare gik mana e ber kende, to geno mar joricho gik mana e mirima.
Vanhurskaitten halajaminen vie onneen, jumalattomien toivo vihaan.
24 Ngʼato achiel miyo ji ma ok odewo, to bende pod mwandu medorene moloyo, to ngʼat machielo kungo mokadhore, to ochopo mana e chan.
Toinen on antelias ja saa yhä lisää, toinen säästää yli kohtuuden ja vain köyhtyy.
25 Ngʼat mangʼwon biro bedo gi mwandu; to ngʼat makweyo chuny ji ibiro kwe chunye bende.
Hyväätekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.
26 Ji kwongʼo ngʼat mapando cham, to gweth bedo ni ngʼatno moyie golo chambe mondo ji ongʼiew kuome.
Joka viljan pitää takanaan, sitä kansa kiroaa, mutta joka viljan kaupaksi antaa, sen pään päälle tulee siunaus.
27 Ngʼat madwaro ber winjo maber, to kethruok biro ni ngʼatno madware.
Joka hyvään pyrkii, etsii sitä, mikä otollista on, mutta joka pahaa etsii, sille se tulee.
28 Ngʼatno mogeno kuom mwandune biro podho; to joma kare nodhi nyime mana ka oboke mangʼich.
Joka rikkauteensa luottaa, se kukistuu, mutta vanhurskaat viheriöitsevät niinkuin lehvä.
29 Ngʼatno makelo chandruok ni joge ok nonwangʼ gimoro, to ngʼat mofuwo nobed misumba ngʼat mariek.
Joka talonsa rappiolle saattaa, perii tuulta, ja hullu joutuu viisaan orjaksi.
30 Olemb joma kare en yadh ngima, to ngʼatno ma reso chunje riek.
Vanhurskaan hedelmä on elämän puu, ja viisas voittaa sieluja.
31 Ka joma kare yudo pokgi e piny, to joma ok oluoro Nyasaye gi joricho diyud mangʼeny maromo nadi!
Katso, vanhurskas saa palkkansa maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen.
