Ngeche 10
1 Ngeche mag Solomon: Wuowi mariek kelo mor ni wuon mare, to wuowi mofuwo miyo min mare chuny lit.
Salomon sananlaskut. Viisas poika on isänsä ilo, mutta hullu poika on äidillensä murheeksi.
2 Mwandu moyudi e yo marach onge gi ohala; to tim makare reso ji e tho.
Väärin saatu tavara ei ole hyödyllinen; mutta vanhurskaus vapauttaa kuolemasta.
3 Jehova Nyasaye ok we ngʼat makare obed gi kech, to oketho gombo mar joricho.
Ei Herra anna vanhurskasten sielun nälkää kärsiä, mutta jumalattomain väärin saadut hän hajoittaa.
4 Lwedo manyap miyo ngʼato bedo jachan, to lwedo ma jakinda kelo mwandu.
Petollinen käsi tekee köyhäksi, mutta ahkera saattaa rikkaaksi.
5 Ngʼat makayo cham e kinde oro en wuowi mariek, to ngʼat ma nindo kinde keyo en wuowi makwodo wich.
Joka suvella kokoo, hän on toimellinen, mutta joka elonaikana makaa, hän tulee häpiään.
6 Gweth sidho kondo mar loch ewi ngʼat makare, to timbe mahundu opongʼ e dho ngʼat marach.
Siunaus on vanhurskaan pään päällä, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
7 Paro miparogo ngʼat makare nobed gweth, to nying ngʼat marach nolal.
Vanhurskaan muisto pysyy siunauksessa, vaan jumalattomain nimi mätänee.
8 Ngʼat mariek e chunye rwako chike, to ngʼat mofuwo ma wachne ngʼeny dhi e kethruok.
Joka sydämestänsä viisas on, hän ottaa käskyt vastaan; mutta jolla hullut huulet ovat, se saa haavoja.
9 Ngʼat mobidhore wuotho kaonge luoro, to ngʼatno maluwo yore mobam ibiro yudo mapiyo.
Joka nuhteettomasti vaeltaa, hän elää murheetoinna; mutta joka väärällä tiellä vaeltaa, hän tulee ilmi.
10 Ngʼat madiemo wangʼe giwuond kelo kuyo, to ngʼat mofuwo ma wachne ngʼeny dhi e kethruok.
Joka silmää iskee, hän vaivaa matkaan saattaa, ja jolla hullut huulet ovat, hän saa haavoja.
11 Dho ngʼat makare en soko mar ngima, to timbe mahundu opongʼo dho ngʼat marach.
Vanhurskaan suu on elämän lähde, mutta jumalattoman suun peittää vääryys.
12 Sigu kelo miero, to hera umo maricho duto.
Viha riidan saattaa, mutta rakkaus peittää kaikki rikokset.
13 Rieko iyudo e dho jogo mongʼeyo tiend wach, to luth en mar ngʼe ngʼatno maonge gi rieko mar ngʼado bura.
Toimellisten huulissa löydetään viisaus, vaan tyhmäin selkään tarvitaan vitsa.
14 Joma riek okano ngʼeyo, to dho joma ofuwo kelo kethruok.
Viisaat opin kätkevät, vaan hulluin suu on täynnä vahinkoa.
15 Mwandu mar jomoko e ohinga mochiel motegno ma gigengʼorego, to dhier e kethruok mar jochan.
Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa; mutta köyhyys tekee köyhän pelkuriksi.
16 Pok joma kare kelonegi ngima, to mwandu ma joricho yudo kelonegi kum.
Vanhurskaus tekee työtä hengen ylöspitämiseksi, mutta jumalattoman saalis on symmiksi.
17 Ngʼat mawinjo weche mirieyego wuotho e yo madhiyo e ngima, to ngʼat motamore kethone tero ji mamoko e yor lal.
Joka kurituksen ottaa vastaan, hän on elämän tiellä; mutta joka rangaistuksen heittää pois, hän menee väärin.
18 Ngʼatno mapando sigu manie chunye, dhoge nigi miriambo, to ngʼatno ma jakwoth ofuwo.
Petolliset suut peittävät vainon, ja joka panettelee, hän on tyhmä.
19 Ka weche ngʼeny, to richo ok nyal bare ma ok obetie, to ngʼat marito lewe oriek.
Jossa paljo puhutaan, siitä ei synti ole kaukana; mutta joka huulensa hillitsee, hän on toimellinen.
20 Lew ngʼat makare en fedha mowal, to chuny ngʼat marach nigi ohala matin.
Vanhurskaan kieli on kalliimpi hopiaa, mutta jumalattoman sydän on miinkuin ei mitään.
21 Dho ngʼat makare konyo ji mangʼeny, to ngʼat mofuwo tho nikech rem mar ngʼeyo ngʼado bura.
Vanhurskaan huulet monta ravitsevat, mutta hullut kuolevat hulluudessa.
22 Gweth mar Jehova Nyasaye kelo mwandu, kendo ok omed chandruok kuome.
Herran siunaus tekee rikkaaksi ilman vaivaa.
23 Ngʼat mofuwo yudo mor e timbe maricho, to ngʼat man-gi winjo bedo mamor kuom rieko.
Hullu tekee pahaa ja nauraa sitä, vaan viisas pitää siitä vaarinsa.
24 Gima ngʼat marach oluoro biro loye; to gima ngʼat makare dwaro ibiro miye.
Mitä jumalatoin pelkää, se hänelle tapahtuu, ja mitä vanhurskaat himoitsevat, sitä heille annetaan.
25 Ka auka mager ofuto, to joricho otieko; to joma kare chungo motegno nyaka chiengʼ.
Jumalatoin on niinkuin tuulispää, joka menee ohitse ja tyhjiksi raukee; mutta vanhurskas pysyy ijankaikkisesti.
26 Mana kaka kong awayo machamo lak kendo ka iro malungo wenge, e kaka jasamuoyo ni jogo moore.
Niin kuin etikka tekee pahaa hampaille ja savu silmille, niin on laiska niiden mielestä paha, jotka hänen lähettävät.
27 Luoro Jehova Nyasaye miyo idak amingʼa, to higni mar ngʼat marach ingʼado bedo machwok.
Herran pelko enentää päiviä, vaan jumalattomain vuodet vähennetään.
28 Geno mar joma kare en mor, to geno mar joricho nolal nono.
Vanhurskaan toivo on ilo, mutta jumalattomain toivo katoo.
29 Yor Jehova Nyasaye e kar pondo ni joma kare, to en kethruok ni jogo matimo richo.
Herran tie on hurskasten väkevyys, mutta pahointekiät ovat pelkurit.
30 Joma kare ok nopudh ngangʼ, to joricho ok nodongʼ e piny.
Vanhurskas pysyy aina kohdallansa kukistamatta, mutta jumalattoman ei pidä asuman maan päällä.
31 Dho joma kare kelo rieko, to lep mar richo nongʼad oko.
Vanhurskaan suu tuottaa viisauden, vaan vääräin kieli hukutetaan.
32 Lew joma kare ongʼeyo gima owinjore, to dho joricho wacho mana gik mochido.
Vanhurskaan huulet opettavat terveellisiä asioita, vaan jumalattoman suu on täynnä vääryyttä.
