Kwan 16
1 Kora wuod Izhar, ma wuod Kohath, ma wuod Lawi, kod joka Reuben moko kaka Dathan gi Abiram, ma yawuot Eliab kod On wuod Peleth noriwore kaachiel
Mutta Koorah, Jisharin poika, joka oli Leevin pojan Kehatin poika, otti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat, ja Oonin, joka oli Ruubenin pojan Peletin poika,
2 kendo negichokore mondo giked gi Musa. Kaachiel kodgi ne nitiere jo-Israel mia ariyo gi piero abich, ma jotend oganda mongʼere mane oseyier kaka jakanyo mar bura.
ja he nousivat kapinaan Moosesta vastaan, ja heihin yhtyi israelilaisista kaksisataa viisikymmentä miestä, kansan päämiehiä, kansankokouksen jäseniä, arvokkaita miehiä.
3 Negibiro kaka oganda achiel mochokore mondo giked gi Musa kod Harun kendo negiwachonegi niya, “Usetimo mokalo tongʼ! Oganda duto ler, ngʼato ka ngʼato kuomgi, kendo Jehova Nyasaye ni kodgi. En angʼo momiyo koro uketoru malo moloyo oganda mar Jehova Nyasaye?”
Ja he kokoontuivat Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: "Jo riittää! Koko seurakunta, he kaikki, ovat pyhät, ja Herra on heidän keskellänsä. Miksi te siis korotatte itsenne Herran seurakunnan yli?"
4 Kane Musa owinjo wachno, nopodho piny auma.
Kun Mooses sen kuuli, lankesi hän kasvoillensa.
5 Eka nowacho ne Kora kod jolupne duto niya, “Kochopo gokinyi Jehova Nyasaye noyier joma oyie kuome kendo maler, kendo norwak ngʼatno obi bute.
Sitten hän puhui Koorahille ja kaikelle hänen joukolleen sanoen: "Huomenna Herra ilmoittaa, kuka on hänen omansa ja kuka on pyhä ja kenen hän sallii käydä tykönsä. Kenen hän valitsee, sen hän sallii käydä tykönsä.
6 To in, Kora, kod joma luwou duto nyaka tim ma: Kawuru ubani
Tehkää näin: Ottakaa itsellenne hiilipannut, sinä Koorah ja kaikki sinun joukkosi,
7 kendo kiny umok mach kod gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar e nyim Jehova Nyasaye. Ngʼatno ma Jehova Nyasaye oyiero ema nobed ngʼama ler. Un jo-Lawi usekalo tongʼ!”
ja virittäkää niihin tuli ja pankaa niihin huomenna suitsuketta Herran edessä, niin se mies, jonka Herra silloin valitsee, on pyhä. Riittäköön se teille, te leeviläiset!"
8 Musa bende nowacho ne Kora niya, “Koro Winjuru, un jo-Lawi!
Ja Mooses puhui Koorahille: "Kuulkaa, te leeviläiset!
9 Ok lichnu ni Nyasach Israel osegolou oko mar oganda jo-Israel mamoko kendo okelou bute owuon mondo uti e hekalu mar Jehova Nyasaye kendo mondo uchung e nyim oganda kendo utinegi?
Eikö teille jo riitä se, että Israelin Jumala on erottanut teidät Israelin seurakunnasta, sallinut teidän käydä hänen tykönsä toimittamaan palvelusta Herran asumuksessa ja seisomaan seurakunnan edessä palvelemassa heitä?
10 Osekelou kod jo-Lawi weteu duto bute, to koro sani utemo bedo jodolo bende.
Hän salli käydä tykönsä sinun ja kaikkien veljiesi, leeviläisten, sinun kanssasi; ja nyt te tavoittelette pappeuttakin.
11 Un kaachiel gi joma luwou duto usengʼanyo ni Jehova Nyasaye. Harun to en ngʼa ma ungʼurne?”
Niin siis sinä ja koko sinun joukkosi käytte kapinoimaan Herraa vastaan; sillä mikä on Aaron, että te häntä vastaan napisette!"
12 Eka Musa noluongo Dathan kod Abiram, ma yawuot Eliab. To negiwacho niya, “Ok wanabi!
Ja Mooses kutsutti Daatanin ja Abiramin, Eliabin pojat. Mutta he sanoivat: "Emme tule.
13 Ok lichni ni isegolowa e piny mopongʼ gi chak kod mor kich mondo inegwa e thim? Kendo sani koro idwaro miyowa tingʼ mapek?
Eikö jo riitä, että olet tuonut meidät tänne maasta, joka vuotaa maitoa ja mettä, hukuttaaksesi meidät erämaahan? Pyritkö vielä meidän valtiaaksemme?
14 Kata kamano, pod ok ikelowa e piny mopongʼ gi chak kod mor kich kata miyowa girkeni mag puothe kod puothe mag mzabibu. Ubiro lodho wenge jogi oko? Ngangʼ, ok wanabi!”
Oletpa totisesti tuonut meidät maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, ja antanut meille perintöosaksi vainioita ja viinitarhoja! Luuletko voivasi sokaista silmät näiltä ihmisiltä? Me emme tule."
15 Eka Musa iye nowangʼ matek mi owachone Jehova Nyasaye niya, “Kik iyie gi misengini mag-gi. Pod ok akawo kata mana punda achiel koa kuomgi, kata mana kethone ngʼato angʼata kuomgi.”
Silloin Mooses vihastui kovin ja sanoi Herralle: "Älä katso heidän uhrilahjansa puoleen. En ole keneltäkään heistä aasiakaan anastanut enkä kenellekään heistä mitään vääryyttä tehnyt."
16 Musa nowacho ne Kora niya, “In kaachiel gi jolupni duto kod Harun bende nyaka ubi e nyim Jehova Nyasaye.
Silloin Mooses sanoi Koorahille: "Astukaa huomenna Herran eteen, sinä itse ja koko sinun joukkosi, sekä myöskin Aaron,
17 Ngʼato ka ngʼato nyaka kaw tape owuon ma mach ni e yie kendo oketie ubani mangʼwe ngʼar madirom mia ariyo gi piero abich mi uchiwe e nyim Jehova Nyasaye in kaachiel gi Harun.”
ja ottakoon kukin teistä hiilipannunsa ja pankoon siihen suitsuketta sekä tuokoon Herran eteen hiilipannunsa, kaksisataa viisikymmentä hiilipannua; niin ikään sinä ja Aaron tuokaa kumpikin hiilipannunne".
18 Omiyo ngʼato ka ngʼato nokawo tape owuon ma mach nitie iye kendo oketoe ubani mangʼwe ngʼar mine gichungʼ kod Musa gi Harun e dhoranga Hemb Romo.
Niin he ottivat kukin hiilipannunsa, virittivät niihin tulen ja panivat niihin suitsuketta ja asettuivat ilmestysmajan ovelle; samoin myöskin Mooses ja Aaron.
19 Kane Kora osechoko joge duto mondo okwedgo Musa gi Harun e dhoranga Hemb Romo, duongʼ Jehova Nyasaye ne onyisore ayanga ne oganda mane ochokore duto.
Mutta Koorah kokosi heitä vastaan koko seurakunnan ilmestysmajan ovelle. Silloin Herran kirkkaus näkyi koko seurakunnalle.
20 Jehova Nyasaye nowacho ne Musa kod Harun niya,
Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen:
21 “Pogreuru gi kanyakla mar ogandani mondo omi atiekgi chuth.”
"Erottautukaa te tästä joukosta, niin minä tuokiossa heidät tuhoan".
22 To Musa kod Harun nopodho auma moywak niya, “Yaye Nyasaye, mongʼeyo chunje duto mag dhano, iyi diwangʼ gi kanyakla mar ogandagi duto ka en mana ngʼato achiel ema otimo richo?”
Mutta he lankesivat kasvoillensa ja sanoivat: "Oi Jumala, sinä Jumala, jonka vallassa on kaiken lihan henki: jos yksi mies rikkoo, vihastutko silloin koko seurakuntaan?"
23 Eka Jehova Nyasaye nowacho ne Musa ni,
Niin Herra puhui Moosekselle sanoen:
24 “Wachne kanyakla mar oganda kama: ‘Daruru uwuog machiegni gi hembe Kora, Dathan kod Abiram.’”
"Puhu seurakunnalle näin: Lähtekää pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä".
25 Musa noa malo modhi ir Dathan kod Abiram, kendo jodong Israel noluwe.
Sitten Mooses nousi ja meni Daatanin ja Abiramin luo, ja Israelin vanhimmat seurasivat häntä.
26 Nochiwo siem ne kanyakla mar oganda niya, “Suduru mabor gi hembe jogo ma timbegi richo! Kik umul girgi moro amora, ka ok kamano to ubiro lal nono nikech richo mag-gi.”
Ja hän puhui seurakunnalle sanoen: "Siirtykää pois näiden jumalattomien miesten majoilta älkääkä koskeko mihinkään, mikä on heidän, ettette tuhoutuisi kaikkien heidän syntiensä tähden".
27 Omiyo negisudo mabor gi hembe mag Kora, Dathan kod Abiram. Dathan kod Abiram nosewuok oko kendo negichungo gi mondegi, nyithindgi kod rowere mag-gi e dhoranga hembegi.
Niin he lähtivät pois Koorahin, Daatanin ja Abiramin asumuksen ympäriltä. Mutta Daatan ja Abiram olivat tulleet ulos ja asettuneet majojensa ovelle vaimoinensa ja suurine ja pienine lapsinensa.
28 Eka Musa nowacho niya, “Ma e kaka ubiro ngʼeyo ni Jehova Nyasaye ema noora mondo atim gigi duto kendo ni ne ok en pacha awuon:
Ja Mooses puhui: "Tästä te tietäkää, että Herra on minut lähettänyt tekemään kaikki nämä teot ja etteivät ne ole tapahtuneet minun omasta tahdostani:
29 Ka dipo ni jogi otho mana kaka ji duto nyalo tho, to kare Jehova Nyasaye ne ok oora.
jos nämä kuolevat samalla tavalla, kuin muut ihmiset kuolevat, ja heidän käy, niinkuin kaikkien muiden ihmisten käy, niin ei Herra ole minua lähettänyt.
30 To ka Jehova Nyasaye okelo gima nyien mopogore gi mago duto mapile, kendo ma piny oyawo dhoge mi omwonyogi, gi gik moko duto ma mekgi, kendo ma gidhi ei bur ka gingima, eka unungʼe ni jogi osewuotho e nyim Jehova Nyasaye gi achaya.” (Sheol h7585)
Mutta jos Herra antaa jotakin erikoista tapahtua ja maa avaa kitansa ja nielaisee heidät kaikkinensa, niin että he elävältä suistuvat tuonelaan, niin siitä tietäkää, että nämä miehet ovat pilkanneet Herraa." (Sheol h7585)
31 Mana gi sa mane otieko wacho gigi, lowo mane ni e bwo tiendgi nobarore,
Tuskin oli hän saanut kaiken tämän sanotuksi, niin maa halkesi heidän altansa
32 kendo piny noyawo dhoge mi omwonyogi, gi joodgi duto kod joka Kora duto kod mwandugi duto.
ja maa avasi kitansa ja nielaisi heidät, heidän asuntonsa, kaiken Koorahin väen ja kaikki heidän tavaransa.
33 Negidhi e bur kagingima mi lowo uomogi kod mwandugi kendo negilal nono ei oganda Israel. (Sheol h7585)
Ja he suistuivat kaikkinensa elävältä tuonelaan, ja maa peitti heidät; ja niin heidät hävitettiin seurakunnan keskeltä. (Sheol h7585)
34 E kinde mane giywak, jo-Israel duto mane ni machiegni kodgi noringo, kaywak niya, “Wan bende piny dhi mwonyowa!”
Ja koko Israel, joka oli heidän ympärillänsä, pakeni kuullessaan heidän huutonsa, sillä he pelkäsivät maan nielaisevan heidätkin.
35 Kendo mach nowuok koa kuom Jehova Nyasaye mi owangʼo ji mia ariyo gi piero abich mane oyudo chiwo misango mangʼwe ngʼar.
Mutta tuli lähti Herran tyköä ja kulutti ne kaksisataa viisikymmentä miestä, jotka olivat tuoneet suitsutusta.
36 Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya,
Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
37 “Nyis Eliazar wuod Harun, ma jadolo, mondo ogol tawo miwangʼo ubani kendo okee mirni mar mach mabor, nimar tawono ler
"Käske Eleasaria, pappi Aaronin poikaa, korjaamaan nuo hiilipannut palosta, mutta pudistamaan tuli niistä kauas,
38 nimar gin tawo mag joma otimo richo ewi ngimagi giwegi. Los tawono moriere kendo iketgi ewi kendo mar misango, nimar nochiwgi e nyim Jehova Nyasaye kendo gisebedo maler. We gibed ranyisi ne jo-Israel.”
sillä ne ovat tulleet pyhäkön omiksi. Noiden henkensä menettäneiden syntisten hiilipannuista takokaa ohuita levyjä alttarin päällystämiseksi; sillä he toivat ne Herran eteen, ja niin ne tulivat pyhäkön omiksi ja merkiksi israelilaisille."
39 Omiyo Eliazar jadolo nochoko tawo mar mula mane okel gi jogo mane osewangʼ, kendo nochokogi kanyakla monywasogi mondo muon-go kendo mar misango,
Niin pappi Eleasar otti ne vaskiset hiilipannut, jotka nuo tulen polttamat miehet olivat tuoneet, ja ne taottiin alttarin päällystykseksi,
40 mana kaka Jehova Nyasaye nochike kokalo kuom Musa. Ma ne parone jo-Israel ni onge ngʼato angʼata makmana nyikwa Harun ema onego bi mondo owangʼ gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar e nyim Jehova Nyasaye, ka ok kamano to obiro chalo kaka Kora kod jolupne.
muistuttamaan israelilaisille, ettei kukaan syrjäinen, joka ei ole Aaronin sukua, lähestyisi polttamaan suitsuketta Herran edessä, niin ettei hänen kävisi samoin kuin Koorahin ja hänen joukkonsa, niinkuin Herra oli hänelle Mooseksen kautta puhunut.
41 Kinyne oganda mar jo-Israel duto nongʼurne Musa kod Harun. Negiwachonegi niya, “Usenego jo-Jehova Nyasaye.”
Mutta seuraavana päivänä kaikki israelilaisten seurakunta napisi Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: "Te olette surmanneet Herran kansaa".
42 To ka ogandano nochokore mar kwedo Musa kod Harun kendo gilokore ka gingʼiyo Hemb Romo, apoya nono boche polo noume kendo duongʼ mar Jehova Nyasaye noyangore.
Mutta kun kansa kokoontui Moosesta ja Aaronia vastaan, niin he kääntyivät ilmestysmajaan päin, ja katso, pilvi peitti sen, ja Herran kirkkaus näkyi.
43 Eka Musa kod Harun nodhi e nyim Hemb Romo,
Silloin Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajan edustalle.
44 kendo Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya,
Ja Herra puhui Moosekselle sanoen:
45 “Wuogi e kanyakla mondo omi atiekgi chuth.” Kendo Musa gi Harun nopodho auma e nyim Jehova Nyasaye.
"Poistukaa tämän joukon luota, niin minä tuokiossa heidät tuhoan". Silloin he lankesivat kasvoillensa.
46 Eka Musa nowacho ne Harun niya, “Kaw tawo mar ubani mari kendo iket gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar e iye, kaachiel gi mach moa e kendo mar misango, kendo iret idhi e chokruokno mondo itimnegi misango mar pwodhruok e richo. Mirima osebiro koa ir Jehova Nyasaye; masiche osechakore.”
Ja Mooses sanoi Aaronille: "Ota hiilipannu ja viritä siihen tuli alttarilta, pane siihen suitsuketta ja vie se nopeasti seurakunnan luo ja toimita heille sovitus, sillä viha on lähtenyt liikkeelle Herran tyköä, vitsaus on jo alkanut".
47 Omiyo Harun notimo kaka Musa nowachone, kendo noringo modhi e dier chokruok. Masira ne osechakore e dier ji, to Harun nochiwo gima dungʼ tik mangʼwe ngʼar kendo nokwayonegi ngʼwono kuom gima gisetimo.
Ja Aaron teki, niinkuin Mooses oli käskenyt, ja riensi seurakunnan keskelle, ja katso, vitsaus oli jo alkanut kansan keskuudessa. Silloin hän suitsutti ja toimitti kansalle sovituksen.
48 Nochungʼ e kind joma ngima gi joma otho, mi masiche norumo.
Ja hänen siinä seisoessaan kuolleitten ja elävien vaiheella vitsaus taukosi.
49 Makmana ji alufu apar gangʼwen gi mia abiriyo nosetho nikech masichego, komedore gi jogo mane osetho nikech Kora.
Mutta niitä, jotka vitsauksesta kuolivat, oli neljätoista tuhatta seitsemänsataa henkeä, paitsi niitä, jotka saivat surmansa Koorahin tähden.
50 Eka Harun noduogo ir Musa e dhoranga Hemb Romo, nimar masiche noserumo.
Sitten Aaron palasi takaisin Mooseksen luo ilmestysmajan ovelle, ja vitsaus oli tauonnut.
