Mariko 12
1 Bangʼ mano Yesu nochako wuoyo kodgi gi ngeche mopogore opogore kama: “Ngʼat moro ne opidho mzabibu e puothe. Nochiele gi ohinga, mi okunyo bugo mibiyoe olemo mochiek, kendo ogero ne osuch ngʼicho. Eka ne oketo puothe mar mzabibuno e lwet jopur moko bangʼe nowuok odhi e wuoth moro mabor.
Ja hän rupesi puhumaan heille vertauksilla: "Mies istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
2 E kinde mar keyo nooro jatichne moro ir jopur puodho mondo oomne olembe moko mane ochiek e puoth mzabibu.
Ja kun aika tuli, lähetti hän palvelijan viinitarhurien luo perimään tarhureilta viinitarhan hedelmiä.
3 To jopur puodho nomake, mogoye, moriembe gi lwete nono.
Mutta he ottivat hänet kiinni, pieksivät ja lähettivät tyhjin käsin pois.
4 Nochako ooro jatichne machielo irgi, to en bende ne gindayo wiye kendo timone tim wichkuot.
Ja vielä hän lähetti heidän luoksensa toisen palvelijan. Ja häntä he löivät päähän ja häpäisivät.
5 Ngʼatno nonano, mochako ooro ngʼat machielo, to en neginege. Nomedo oro jotichne mamoko mangʼeny, mamoko kuomgi negigoyo to moko ginego.
Ja hän lähetti vielä toisen, ja sen he tappoivat; ja samoin useita muita: toisia he pieksivät, toisia tappoivat.
6 “Ne pod odongʼ gi ngʼat achiel mane koro onyalo oro: wuode owuon mane ohero gi lala. Ne oore mogik tik koparo ni, ‘Wuoda awuon to gibiro miyo luor.’
Vielä hänellä oli ainoa rakas poikansa. Hänet hän lähetti viimeiseksi heidän luoksensa sanoen: 'Kavahtavat kaiketi minun poikaani'.
7 “To ka jopur puodho nowacho e kindgi giwegi ni, ‘Ma e jacham girkeni, biuru mondo wanege mondo girkeni odongʼnwa.’
Mutta viinitarhurit sanoivat toisilleen: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin perintö jää meille'.
8 Omiyo negimake mi ginege eka bangʼe to gidire oko mar puoth mzabibu.
Ja he ottivat hänet kiinni, tappoivat ja heittivät hänet ulos viinitarhasta.
9 “Uparo ni ka wuon puoth mzabibu obiro to angʼo mobiro timo? Obiro biro moneg jopur puodhogo mi ogol puoth mzabibuno e lwetgi mi enomi joma moko.
Mitä nyt viinitarhan herra on tekevä? Hän tulee ja tuhoaa viinitarhurit ja antaa viinitarhan muille.
10 Donge usesomo Ndiko mawacho niya, “‘Kidi mane jogedo odagi osedoko kidi motegno moriwo kor ot;
Ettekö ole lukeneet tätä kirjoitusta: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi;
11 Jehova Nyasaye ema osetimo mano, kendo en gima iwuoro ka waneno.’”
Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?"
12 Koro jodolo madongo gi jopuonj Chik nochako manyo yo mane ginyalo makego nikech negingʼeyo ni ogetogi kod ngeroni. To negiluoro oganda, omiyo ne giweye mi gingʼwel gia kanyo.
Silloin he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän oli puhunut tämän vertauksen heistä. Ja he jättivät hänet ja menivät pois.
13 Bangʼe negioro jo-Farisai gi jo-Herodia ir Yesu mondo odwar wach mawuok e dhoge mondo gimakego.
Ja he lähettivät hänen luoksensa muutamia fariseuksia ja herodilaisia kietomaan häntä sanoilla.
14 Negibiro ire mi giwachone niya, “Japuonj wangʼeyo ni in ngʼama ja-ratiro. Ji ok nyal ywayi maloki nikech ok iluoro wangʼ ngʼato, to ipuonjo mana yor Nyasaye kaluwore gi adierane. Koro nyiswa ane, bende en gima kare mondo wagol osuru ne Kaisar koso ok owinjore?
Nämä tulivat ja sanoivat hänelle: "Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso henkilöön, vaan opetat Jumalan tietä totuudessa. Onko luvallista antaa keisarille veroa vai ei? Tuleeko meidän antaa vai ei?"
15 Wagol koso kik wagol?” To kaka Yesu nongʼeyo wuondruokgi, nopenjogi niya, “Angʼo momiyo utema? Kelnauru ane dinari ka, mondo anone maber.”
Mutta hän tiesi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: "Miksi kiusaatte minua? Tuokaa denari minun nähdäkseni."
16 Negikelone pesa mamingli, bangʼe nopenjogi niya, “Kido man kuomeni en mag ngʼa? To weche mondikiegi to gin mar ngʼa?” Negidwoke niya, “Gin mag Kaisar.”
Niin he toivat. Ja hän sanoi heille: "Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?" He vastasivat hänelle: "Keisarin".
17 Eka Yesu nowachonegi niya, “Miuru Kaisar gige Kaisar, to miuru Nyasaye gige Nyasaye.” Jogo ne dhogi omoko.
Jeesus sanoi heille: "Antakaa keisarille, mikä keisarin on, ja Jumalalle, mikä Jumalan on". Ja he ihmettelivät häntä suuresti.
18 Bangʼe jo-Sadukai mawacho ni chier onge nobiro ire gi penjo moro.
Ja hänen luoksensa tuli saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ylösnousemusta ole; ja he kysyivät häneltä sanoen:
19 Negipenje niya, “Japuonj, Musa nondikonwa ni ka ngʼato owadgi otho moweyo dhako ma pod onge gi nyithindo, to ngʼatno nyaka kend dhako ma chwore othono mondo onywolnego nyithindo.
"Opettaja, Mooses on säätänyt meille: 'Jos joltakin kuolee veli, joka jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin ottakoon hän veljensä lesken ja herättäköön veljellensä siemenen'.
20 Koro ne nitie owete moko abiriyo. Wuowi makayo nokendo to bangʼe notho ka oonge nyithindo.
Oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen otti vaimon, ja kun hän kuoli, ei häneltä jäänyt jälkeläistä.
21 Wuowi mar ariyo nokendo chi owadgi mane owadgi oweyono, to en bende notho kapok onywolo nyathi. Notimore kamano ni wuowi mar adek bende
Silloin toinen otti hänet, ja hänkin kuoli jättämättä jälkeläistä. Niin myös kolmas.
22 e gikone, yawuowi abiriyogo duto notho ma ok onywol gi chigino. Bangʼe achien dhakono bende ne otho.
Samoin kävi kaikille seitsemälle: heiltä ei jäänyt jälkeläistä. Viimeiseksi kaikista vaimokin kuoli.
23 Koro chiengʼ chier dhakoni nobed chi ngʼa, nimar ji abiriyogo nokende?”
Ylösnousemuksessa siis, kun he nousevat ylös, kenelle heistä hän joutuu vaimoksi, sillä hän oli ollut kaikkien noiden seitsemän vaimona?"
24 Yesu nodwokogi kawacho niya, “Donge uketho nikech ukia Ndiko kata teko Nyasaye?
Jeesus sanoi heille: "Ettekö te siitä syystä eksy, kun ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?
25 Ka joma otho ochier to ok ginikendi kata kend ok nokendgi ngangʼ, to ginichal gi malaike manie polo.
Sillä kun kuolleista noustaan, ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaissa.
26 To kuom chier mar joma otho, donge usesomo e kitap Musa kama ondikie wach bungu maliel, kaka Nyasaye nowachone niya, ‘An Nyasach Ibrahim, Nyasach Isaka kendo Nyasach Jakobo?’
Mutta mitä siihen tulee, että kuolleet nousevat ylös, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksessa orjantappurapensaasta, kuinka Jumala puhui hänelle sanoen: 'Minä olen Aabrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'?
27 Ok en Nyasach joma otho, to en Nyasach joma ngima. Urwenyo mabor!”
Ei hän ole kuolleitten Jumala, vaan elävien. Suuresti te eksytte."
28 Achiel kuom jopuonj chik nobiro moyudo ka gimino wach. Kane owinjo ka Yesu odwokogi kare, nopenje niya, “Kuom Chike duto mag Nyasaye, en mane maduongʼ moloyo chike moko duto?”
Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: "Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?"
29 Yesu nodwoke kawacho niya, “Chik achiel maduongʼ moloyo en ma: ‘Winjuru, yaye jo-Israel, Jehova Nyasaye ma Nyasachwa en Jehova Nyasaye achiel.
Jeesus vastasi: "Ensimmäinen on tämä: 'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
30 Her Jehova Nyasaye ma Nyasachi gi chunyi duto kendo gi paroni duto, gi riekoni duto, kendo gi tekoni duto.’
ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi'.
31 Chik maduongʼ mar ariyo en ni, ‘Her wadu kaka iherori iwuon.’Onge chik maduongʼ moloyo magi.”
Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
32 Ngʼatno nodwoke niya, “Iwacho kare, Japuonj. In kare kiwacho ni Nyasaye en achiel maonge moro machielo makmana En.
Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: "Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
33 Ka ihero Nyasaye gi chunyi duto gi riekoni duto gi tekoni duto, kendo kihero wadu kaka iherori iwuon to mano duongʼ moloyo misango miwangʼo pep gi misengini mamoko.”
Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niinkuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit."
34 Kane Yesu oneno ni ngʼatno odwoke gi rieko, nowachone niya, “Ok in mabor gi pinyruoth Nyasaye.” Chakre kanyo onge ngʼato kata achiel manohedhore penje penjo moro kendo.
Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: "Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta". Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.
35 Kane Yesu pod puonjo ei hekalu, nopenjo niya, “Ere kaka Jopuonj Chik nyalo puonjo ni Kristo en wuod Daudi?
Ja opettaessaan pyhäkössä Jeesus puhui edelleen ja sanoi: "Kuinka kirjanoppineet sanovat, että Kristus on Daavidin poika?
36 Ka Daudi owuon nowuoyo kuom teko mar Roho Maler kolero niya: “‘Ruoth nowachone Ruodha ni, “Bed e bada korachwich, nyaka aket wasiki e bwo tiendi.”’
Onhan Daavid itse sanonut Pyhässä Hengessä: 'Herra sanoi minun Herralleni: Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi alle'.
37 Ka Daudi owuon luonge ni ‘Ruoth.’ Koro ere kaka onyalo bedo wuode kendo?” Oganda maduongʼ mane winje nopongʼ gi mor.
Daavid itse sanoo häntä Herraksi; kuinka hän sitten on hänen poikansa?" Ja suuri kansanjoukko kuunteli häntä mielellään.
38 Yesu nomedo puonjogi kowacho niya, “Tangʼuru ne jopuonj chik. Gihero wuotho koni gi koni ka girwako lewni maboyo mayware piny, kendo kimosogi e chirni.
Ja opettaessaan hän sanoi: "Varokaa kirjanoppineita, jotka mielellään käyskelevät pitkissä vaipoissa ja haluavat tervehdyksiä toreilla
39 Gihero bedo e kombe moyiedhi manie sinagoke, kod kuonde ma imiyoe ji duongʼ e sewni.
ja etumaisia istuimia synagoogissa ja ensimmäisiä sijoja pidoissa,
40 Giyako ute mon ma chwogi otho kendo gilamo lamo moyware mondo ginyisrego ni ji kaka gilony e lamo. Joma kamagi ibiro kum malit moloyo.”
noita, jotka syövät leskien huoneet ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he saavat sitä kovemman tuomion".
41 Yesu nobedo piny kama omanyore gi kama ne ji ketoe sadakagi mi nonono kaka ji ne keto pesagi e kar keno mar hekalu. Jo-mwandu mangʼeny ne diro pesa mojuol ojuol.
Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
42 To dhako moro modhier ma chwore notho nobiro moketo pesa mamingli ariyo matindo tindo, pesa matinie mogik ma en ndururu.
Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
43 Yesu nogwelo jopuonjrene ire mokonegi niya, “Awachonu adier dhako ma chwore otho modhierni osegolo pesa mangʼeny e keno moloyo ji mamoko duto.
Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
44 Gin gisegolo mana matin nono kuom mwandu ma gin-go, to dhakono kata obedo ni odhier, to osechiwo duto ma en-go, duto mane onego okonyrego.”
Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."
