Luka 20
1 Chiengʼ moro achiel kane opuonjo ji ei laru mar hekalu, kendo noyalo Injili, jodolo madongo gi jopuonj chik, kaachiel kod jodongo nobiro ire.
Ja tapahtui yhtenä niistä päivistä, kuin hän kansaa opetti templissä ja saarnasi evankeliumia, tulivat ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja vanhimmat,
2 Negiwachone niya, “Nyiswa ni en teko mane ma itimogo gigi. En ngʼa momiyi teko ma in-goni?”
Ja puhuivat hänelle, sanoen: sanos meille, millä vallalla sinä tätä teet? eli kuka sinulle tämän vallan on antanut?
3 Nodwoko niya, “An bende abiro penjou penjo. Nyisauru:
Niin Jesus vastaten sanoi heille: minä kysyn myös teiltä yhtä asiaa, vastatkaat minua.
4 Uparo ni batiso mar Johana noa e polo koso noa kuom dhano?”
Oliko Johanneksen kaste taivaasta, vaiko ihmisiltä?
5 Negiwuoyo kuom wachni e kindgi giwegi kendo giwacho niya, “Ka wawacho ni, ‘Noa e polo,’ to obiro penjowa ni, ‘Angʼo momiyo nutamoru yie kuome?’
Niin he ajattelivat itsellänsä, sanoen: jo me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis uskoneet?
6 To ka wawacho ni, ‘Noa kuom dhano,’ ji duto biro chielowa gi kite, nikech ne giyie ni Johana ne en janabi.”
Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin kaikki kansa kivittää meidät; sillä he uskoivat, että Johannes oli propheta.
7 Omiyo negidwoko niya, “Ok wangʼeyo kuma ne oaye.”
Ja he vastasivat, ettei he tietäneet, kusta se oli.
8 Yesu nowachonegi niya, “An bende ok abi nyisou kuma agole teko ma atimogo gigi.”
Niin sanoi Jesus heille: en minä myös sano teille, millä voimalla minä näitä teen.
9 Yesu nodhi nyime kogoyonegi ngero niya, “Ngʼat moro ne opidho mzabibu, ne okete e lwet jopur moko kendo nodhi kamoro kuom ndalo mangʼeny.
Niin hän rupesi sanomaan kansalle tämän vertauksen: yksi mies istutti viinamäen ja pani sen vuorolle peltomiehille, ja meni muille maille kauvaksi aikaa.
10 E kinde mar keyo nooro jatichne moro ir jopur puodho mondo gimiye olemo moko mane ochiek e puoth mzabibu. To jopur puodho nogoye kendo noriembe gi lwete nono.
Ja ajallansa lähetti hän palvelian peltomiesten tykö, että he antaisivat hänelle viinamäen hedelmästä. Mutta ne peltomiehet pieksivät sen ja lähettivät pois tyhjänä.
11 Nochako ooro jatich machielo, to ngʼatni bende negigoyo kendo timo ne tim wichkuot, ka giriembe gi lwete nono.
Ja hän lähetti vielä toisen palvelian; mutta he myös sen pieksivät, ja pilkkasivat, ja lähettivät pois tyhjänä.
12 Nooro kendo ngʼat mar adek, to ne gihinye ma giriembe oko.
Ja hän lähetti vielä kolmannen. Mutta he myös sen haavoittivat ja syöksivät ulos.
13 “Eka wuon puoth mzabibu nowacho ni, ‘Abiro timo angʼo? Abiro oro wuoda mahero, kamoro dipo ginyalo winje!’
Niin viinamäen isäntä sanoi: mitä minä teen? minä lähetän minun rakkaan poikani: kuin he hänen näkevät, niin he karttavat häntä.
14 “To ka jopur nonene, ne giwuoyo kuome kagiwacho ni, ‘Ma e jacham girkeni. Wanegeuru, to mondo girkeni odongʼnwa!’
Mutta kuin peltomiehet sen näkivät, ajattelivat he itsellänsä, sanoen: tämä on perillinen: tulkaat, tappakaamme häntä, että perintö tulis meidän omaksemme.
15 Omiyo negidhire gigole oko mar puoth mzabibu kendo neginege. “Angʼo ma wuon puoth mzabibu notimnegi?
Ja he syöksivät ulos hänen viinamäestä ja tappoivat. Mitä viinamäen isäntä on tekevä heille?
16 Obiro biro moneg jopur puodhogo mi ogol puoth mzabibuno e lwetgi mi enomi joma moko.” Kane ji owinjo wachno, negiwacho niya, “Mad gima kama kik timre!”
Hän tulee ja hukkaa nämät peltomiehet, ja antaa viinamäen muille. Kuin he sen kuulivat, sanoivat he: pois se!
17 Yesu nongʼiyogi kochomo wangʼe kuomgi kendo nopenjo niya, “Kara ere tiend gino mondiki: “‘Kidi mane jogedo odagi osedoko kidi motegno moriwo kor ot.’
Mutta hän katsahti heidän päällensä ja sanoi: mitä se on, mikä kirjoitettu on: Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut nurkkakiveksi?
18 Ngʼato ka ngʼato mopodho kuom kidino notur matindo tindo, to ngʼatno ma kidino ogore kuome noregre ka buru.”
Jokainen joka lankee sen kiven päälle, se runnellaan; mutta jonka päälle se lankee, sen hän musertaa.
19 Jopuonj chik kod jodolo madongo nochako manyo yo mane ginyalo makego mapiyo, nikech negingʼeyo ni ogetogi kod ngeroni. To negiluoro ji.
Ja pappein päämiehet ja kirjanoppineet pyysivät häntä sillä hetkellä kiinni ottaa, vaan he pelkäsivät kansaa; sillä he ymmärsivät, että hän heille tämän vertauksen sanonut oli.
20 Kane girite ma ok giweyone thuolo, negioro jombetre, mane wuondore ni gin jo-adiera maonge wach marach. Negigeno niginyalo mako Yesu e gimoro mowacho mondo omi gimake gitere e bwo loch kod teko mar ruoth.
Ja he vartioitsivat häntä ja lähettivät väijyjät, jotka piti itsensä hurskaiksi teettelemän, että he hänen puheessa saisivat kiinni, ja antaisivat ylön esivallalle ja maanvanhimman haltuun.
21 Omiyo jombetrego nopenje niya, “Japuonj, wangʼeyo ni iwacho kendo ipuonjo yor Nyasaye kaluwore gi adierane.
Ja he kysyivät häneltä ja sanoivat: Mestari, me tiedämme, ettäs oikein sanot ja opetat, etkä katso ihmisen muotoa, vaan opetat Jumalan tien totuudessa.
22 Bende en gima kare mondo wagol osuru ne Kaisar koso ok owinjore?”
Sopikko meidän antaa keisarille veroa, taikka ei?
23 Noneno obadho mane gichikone to nowachonegi niya,
Mutta kuin hän ymmärsi heidän kavaluutensa, sanoi hän heille: mitä te minua kiusaatte?
24 “Tangʼnauru pesa ma un-go. Kido kod nying man kuome gin mag ngʼa?” Negidwoko niya, “Mag Kaisar.”
Osoittakaat minulle veroraha, kenenkä kuva ja päällekirjoitus siinä on? He vastasivat ja sanoivat: keisarin.
25 Nowachonegi niya, “Udwoko kare, koro miuru Kaisar gige Kaisar, to miuru Nyasaye gige Nyasaye.”
Niin hän sanoi heille: antakaat keisarille, mitkä keisarin ovat, ja Jumalalle, mitkä Jumalan ovat.
26 Ne ok ginyal make kuom gima nosewacho kanyo e nyim ji kendo ka giwuoro dwokone, negilingʼ thi.
Ja ei he taitaneet hänen puhettansa kansan edessä laittaa, vaan ihmettelivät hänen vastaustansa, ja vaikenivat.
27 Jo-Sadukai moko, mawacho ni chier onge, nobiro ir Yesu kod penjo moro.
Niin tulivat muutamat Saddukealaisista, (jotka kieltävät ylösnousemisen, ) ja kysyivät häneltä,
28 Negipenje niya, “Japuonj, Musa nondikonwa ni ka ngʼato owadgi otho moweyo dhako ma pod onge gi nyithindo, to ngʼatno nyaka kend dhako ma chwore othono mondo onywolnego nyithindo.
Sanoen: Mestari, Moses kirjoitti meille: jos jonkun veli kuolee, jolla emäntä oli, ja se kuolis lapsetonna, niin hänen veljensä pitää sen vaimon ottaman ja veljellensä siemenen herättämän.
29 Koro ne nitie owete moko abiriyo. Wuowi makayo nokendo dhako, to notho ka ok onywolo nyathi.
Niin oli seitsemän veljeä: ensimäinen otti emännän ja kuoli lapsetonna.
30 Wuowi mar ariyo
Ja toinen otti sen vaimon, ja se myös kuoli lapsetonna.
31 kendo bangʼe wuowi mar adek ne jokende, to machalre kamano nyaka wuowi mar abiriyo notho, ma ok ginywolo nyithindo.
Ja kolmas otti myös sen: ja niin kaikki seitsemän, eikä jättäneet lapsia, ja kuolivat.
32 Gikone, dhakoni bende notho.
Kaikkein viimein kuoli myös vaimo.
33 Koro, chiengʼ chier dhakoni nobed chi ngʼa, nimar ji abiriyogo nokende?”
Sentähden ylösnousemisessa, kenenkä heistä vaimo pitää oleman? sillä kaikki seitsemän ovat sen vaimonansa pitäneet.
Ja Jesus vastaten sanoi heille: tämän maailman lapset naivat ja huolevat; (aiōn g165)
35 To jogo mowal ni owinjore mondo obed e piny mar tiengʼ mabiro bangʼ chier aa kuom joma otho ok nokendi kata nokendgi ngangʼ, (aiōn g165)
Mutta ne, jotka otolliseksi tulevat sille maailmalle ja ylösnousemiselle kuolleista, ei he nai eikä huole; (aiōn g165)
36 to bende ok ginitho kendo ngangʼ, nimar gichalo gi malaike. Gin nyithind Nyasaye, nikech gin nyithind chierno.
Sillä ei he enään kuolla taida; sillä he ovat enkelien kaltaiset, ja he ovat Jumalan lapset, että he ovat ylösnousemisen lapset.
37 To kuom bungu maliel, Musa nonyiso bende ni joma otho chier, nimar oluongo Ruoth Nyasaye ni, ‘Nyasach Ibrahim, kendo Nyasach Isaka kod Nyasach Jakobo.’
Mutta että kuolleet ylösnousevat, sen on myös Moses pensaan tykönä osoittanut, kuin hän sanoi Herran Abrahamin Jumalaksi ja Isaakin Jumalaksi ja Jakobin Jumalaksi.
38 Ok en Nyasach joma otho, to mar joma ngima, nikech kuome ji duto ngima.”
Mutta ei Jumala ole kuolleiden Jumala, vaan elävien; sillä kaikki hänelle elävät.
39 Jopuonj chik moko nodwoko niya, “Iwacho maber, japuonj.”
Niin vastasivat muutamat kirjanoppineista ja sanoivat: Mestari, oikein sinä sanoit.
40 Omiyo onge ngʼato kata achiel manohedhore penje penjo moro kendo.
Ja ei he rohjenneet häneltä mitään enempää kysyä.
41 Eka Yesu nowachonegi niya, “Ere kaka giwacho ni Kristo en Wuod Daudi?
Niin hän sanoi heille: kuinka he sanovat Kristuksen Davidin pojaksi?
42 Daudi owuon wacho maler e Kitabu mar Zaburi niya, “‘Ruoth Nyasaye nowachone Ruodha ni, “Bed e bada korachwich,
Ja David itse sanoo Psalmiraamatussa: Herra sanoi minun Herralleni: istu minun oikialle kädelleni,
43 nyaka aket wasiki e bwo tiendi.”’
Siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.
44 Daudi luonge ni ‘Ruoth.’ Ere kaka onyalo bedo wuode kendo?”
Koska siis David kutsuu hänen Herraksensa, kuin hän on hänen Poikansa?
45 Kane ji duto winjo, Yesu nowachone jopuonjrene niya,
Mutta kuin kaikki kansa sen kuuli, sanoi hän opetuslapsillensa:
46 “Beduru motangʼ ni jopuonj chik. Gihero wuotho koni gi koni ka girwako lewni maboyo mayware piny kendo gihero ni omosgi e chirni kendo gihero bedo e kombe moyiedhi manie sinagoke kod kuonde ma imiyoe ji duongʼ e sewni.
Kavahtakaat kirjanoppineita, jotka tahtovat käydä pitkissä vaatteissa ja ottavat hyväksi tervehdykset turulla, ja ylimmäiset istuimet synagogissa, ja ylimmäiset siat ehtoollisissa,
47 Giyako ute mon ma chwogi otho kendo gilamo lamo moyware mondo ginyisrego ni ji kaka gilony e lamo. Joma kamagi ibiro kum malit moloyo.”
Jotka syövä leskein huoneet, ja muodoksi pitävät pitkät rukoukset: heidän pitää saaman sitä raskaamman tuomion.
