Joshua 9
1 Ruodhi duto mane odak yo podho chiengʼ mar aora Jordan nowinjo humb wechego; mane gin ruodhi moa e tiend gode mag pinyno, gi ruodhi moa yo podho chiengʼ mar gode gi mago moa e wedhe mag Nam Mediterania kaachiel gi ruodhi moa Lebanon (mane gin ruodhi mag jo-Hiti, jo-Amor, jo-Kanaan, jo-Perizi, jo-Hivi kod mago mag jo-Jebus);
Ja kuin kaikki kuninkaat sen kuulivat, jotka sillä puolella Jordania olivat vuorilla ja laaksoissa ja kaikissa ison meren satamissa, Libanonin vuoren kohdalla: Hetiläiset, ja Amorilaiset, Kanaanilaiset, Pheresiläiset, Heviläiset ja Jebusilaiset,
2 ruodhigo noriwore giduto mondo giked gi Joshua kod jo-Israel.
Kokoontuivat he yhteet, sotimaan Josuaa ja Israelia vastaan yksimielisesti.
3 Kata kamano, kane jo-Gibeon owinjo gima Joshua notimone Jeriko kod Ai,
Kuin Gibeonin asuvaiset kuulivat, mitä Josua teki Jeriholle ja Aille,
4 negiparo mondo giwuonde. Negidhi kaka jogo man-gi punde motingʼo ogunde moti gi piende divai moti kendo obaw.
Niin ajattelivat he petoksen, menivät ja teeskelivät itsensä sanansaatajiksi, ja ottivat vanhat säkit aaseinsa päälle, ja vanhat kuluneet ja ravistuneet viinaleilit,
5 Jogi norwako wuoch moyiech kod lewni moti. Makati mane gin-go duto nokethore.
Ja vanhat paikatut kengät jalkoihinsa ja vanhat ja rikkinäiset vaatteet yllensä, ja kaikki leivät, jotka he ottivat myötänsä, olivat kovat ja homehtuneet;
6 Eka negidhi ir Joshua e kambi man Gilgal mi giwachone Joshua kod jo-Israel niya, “Wawuok e piny mabor, omiyo yie watim kodu winjruok.”
Ja menivät leiriin Josuan tykö Gilgaliin ja sanoivat hänelle ja kaikelle Israelille: me olemme kaukaiselta maalta tulleet, tehkäät nyt liitto meidän kanssamme.
7 Jo-Israel nowacho ni jo-Hivi niya, “To ka dipo ni udak kodwa machiegni, ere kaka dwa los kodu winjruok?”
Niin sanoi koko Israel Heviläisille, mitämaks sinä asut meidän seassamme, kuinka me teemme liiton sinun kanssas?
8 Negiwachone Joshua niya, “Wan jotichu.” To Joshua nopenjogi niya, “Un ngʼa gini to bende ua kanye?”
He sanoivat Josualle: me olemme sinun palvelias. Ja Josua sanoi heille: kutka te olette ja kusta te tulette?
9 Negidwoko niya, “Jotichni oa e piny mabor ahinya nikech humb Jehova Nyasaye ma Nyasachi. Wasewinjo humb gik mane otimo Misri,
He sanoivat hänelle: palvelias ovat sangen kaukaiselta maalta tulleet Herran sinun Jumalas nimen tähden; sillä me olemme kuulleet hänen sanomansa ja kaikki mitä hän Egyptissä on tehnyt,
10 kendo gigo duto mane otimone ruodhi ariyo mag jo-Amor man yo wuok chiengʼ mar aora Jordan, ma gin Sihon ruodh Heshbon kod Og ruodh Bashan, mane odak Ashtaroth.
Ja kaikki mitä hän on tehnyt kahdelle Amorilaisten kuninkaalle, jotka olivat sillä puolella Jordania: Sihonille Hesbonin kuninkaalle ja Ogille Basanin kuninkaalle, joka asui Astarotissa;
11 Omiyo jodongwa kod ji duto modak e pinywa nowachonwa kama, ‘Kawuru gik mudhiyo godo e wuoth, dhiuru kendo urom kodgi ma uwachnegi niya, “Wan jotiju, losuru kodwa winjruok.”’
Sentähden sanoivat meille meidän vanhimmat ja kaikki meidän maan asuvaiset: ottakaat evästä myötänne, ja menkäät heitä vastaan ja sanokaat heille: me olemme teidän palvelianne, tehkäät liitto kanssamme.
12 Neuru makati mwatingʼogi, ne giliet ka wachako wuoth, to koro sani gikethore.
Tämä leipämme, jonka me myötämme evääksi otimme kotoamme, oli vielä tuore, kuin me läksimme tulemaan teidän tykönne, mutta katso, tämä on nyt kova ja homehtunut.
13 Piend divai mane wapongʼo bende ne nyien, to koro neye kaka giyiech. Lepwa kod wuochewa bende oseti nikech wuoth marabora ahinya.”
Ja nämät viinaleilit me täytimme uusina, ja katso, ne ovat kuluneet, ja nämät vaatteemme ja kenkämme ovat vanhaksi tulleet, aivan pitkän matkan tähden.
14 Jotelo moko mag jo-Israel nobilo chiemb jogo ka ok gipenjo Jehova Nyasaye wach.
Niin ottivat päämiehet heidän eväästänsä ja ei kysyneet Heran suuta.
15 Omiyo Joshua noketo winjruok mar kwe kodgi mondo oyienegi gidag kodgi, kendo jotelo ne opwodho ma ka gikwongʼore.
Ja Josua teki rauhan heidän kanssansa ja teki liiton heidän kanssansa, että he saisivat elää; ja kansan päämiehet vannoivat heille.
16 Ndalo adek bangʼ kane giseloso winjruok gi jo-Gibeon, jo-Israel nowinjo ni jogo gin mana joma odak kodgi machiegni.
Mutta kolmen päivän jälkeen, sitte kuin he tekivät liiton heidän kanssansa, kuulivat he, että he olivat läsnä heitä ja asuivat heidän keskellänsä.
17 Omiyo jo-Israel nowuok, to odiechiengʼ mar adek negichopo e miechgi madongo kaka: Gibeon, Kefira, Beeroth, kod Kiriath Jearim.
Kuin Israelin lapset matkustivat, tulivat he kolmantena päivänä heidän kaupunkeihinsa, jotka kutsutaan Gibeon, Kephira, Beerot ja KirjatJearim.
18 Jo-Israel ne ok omonjogi, nikech jotend kambi nosesingore ka kwongʼore kodgi e nyim Jehova Nyasaye, ma Nyasach jo-Israel. Kata kamano, ji duto nongʼur gi jotendgi,
Ja ei Israelin lapset lyöneet heitä; sillä kansan päämiehet olivat vannoneet heille Herran Israelin Jumalan kautta. Ja kaikki kansa napisi päämiehiä vastaan.
19 to jotelogo duto nowacho niya, “Wasemiyogi singruok marwa e nying Jehova Nyasaye, ma Nyasach Israel, omiyo koro ok wanyal mulogi.
Niin sanoivat kaikki kansan päämiehet kaikelle joukolle: me olemme vannoneet heille Herran Israelin Jumalan kautta, ja sentähden emme heihin taida ruveta.
20 Ma e gima wabiro timonegi: ‘Wabiro wegi gidagi mondo kik mirima bi kuomwa nikech waketho kwongʼruok mane wasingonegi.’”
Mutta sen me teemme heille: antakaamme heidän elää, ettei viha tulisi valan tähden meidän päällemme, jonka me heille vannoneet olemme.
21 Negidhi nyime kagiwacho niya, “Wegi gidagi, mondo gibednwa jobar yien gi joumb pi ni jowa duto.” Omiyo jotelo norito singruok margi.
Ja päämiehet sanoivat heille: antakaamme heidän elää, että he olisivat halkoin hakkaajat ja veden kantajat kaikelle kansalle, niinkuin päämiehet heille sanoneet ovat.
22 Eka Joshua noluongo jo-Gibeon kendo owachonegi niya, “Angʼo momiyo ne uwuondowa ka uwacho ni, ‘Wadak mochwalore kodu,’ to kuom adier udak mana butwa?
Niin Josua kutsui heitä ja puhui heille, ja sanoi: miksi te olette pettäneet meidät ja sanoneet: me asumme aivan kaukana teistä; ja kuitenkin te asutte meidän seassamme?
23 Un joma okwongʼ! Ok unuwe tiyonwa kaka jobar yien gi joumb pi e od Nyasacha.”
Sentähden pitää teidän kirotut oleman, niin ettei teiltä pidä orjat puuttuman, jotka halkoja hakkaaman ja vettä kantaman pitää minun Jumalani huoneeseen.
24 Negidwoko Joshua niya, “Jotichni notimo kamano nikech Jehova Nyasaye ma Nyasachi nochiko Musa jatichne mondo omiu pinyni duto kendo uneg ji duto modakie. Omiyo ne waluor nikech un, kendo mano ema nomiyo watimo kamano.
He vastasivat Josuaa ja sanoivat: se on todella sanottu sinun palvelioilles, että Herra sinun Jumalas on käskenyt palveliansa Moseksen antaa teille kaiken tämän maan ja hävittää teidän edestänne kaikki maan asuvaiset; niin me suuresti pelkäsimme henkeämme teidän edessänne ja teimme tämän.
25 Koro to wan e lweti. Timnwauru gimoro amora muneno ni ber kendo longʼonu.”
Mutta katso, me olemme nyt sinun kädessäs: mikä sinulle näkyy oikiaksi eli hyväksi meille tehdäkses, se tee.
26 Omiyo Joshua nokonyogi kuom jo-Israel ma ok ginegogi.
Ja hän teki heille niin ja vapahti heitä Israelin lasten kädestä, ettei he lyöneet heitä kuoliaaksi.
27 E odiechiengʼno noketo jo-Gibeon obedo jobar yien gi joumb pi ni jo-Israel duto kendo ni tich kendo mar misango mar Jehova Nyasaye kama Jehova Nyasaye biro yiero. Kendo mano e gima gin nyaka chil kawuono.
Niin teki Josua heidät sinä päivänä halkoin hakkaajiksi ja veden kantajiksi seurakunnalle ja Herran alttarille tähän päivään asti, siihen paikkaan jonka hän valitsi.
