Joshua 8
1 Eka Jehova Nyasaye nowachone Joshua niya, “Kik iluor, kendo kik chunyi nyosre. Kaw jolweny duto mondo udhi umonj Ai, nimar asechiwo e lwetu ruodh Ai, joge, dalane maduongʼ kod pinye.
Ja Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää äläkä arkaile. Ota mukaasi kaikki sotaväki ja lähde ja mene Aihin. Katso, minä annan sinun käsiisi Ain kuninkaan ja hänen kansansa, hänen kaupunkinsa ja maansa.
2 Timneuru Ai kod ruodhe mana kaka ne utimone Jeriko kod ruodhe, to wangʼni oyienu kawo gigo mane giyudo e yor mecho kaachiel gi jamni. Monjuru dala maduongʼno gi yo katoke.”
Ja tee Aille ja sen kuninkaalle, niinkuin teit Jerikolle ja sen kuninkaalle; kuitenkin saatte ryöstää itsellenne, mitä sieltä on saatavana saalista ja karjaa. Aseta väijytys kaupungin taa."
3 Omiyo Joshua kod jolweny duto nowuok mondo gimonj Ai. Noyiero joge alufu piero adek molony e lweny mi oorogi oko gotieno komiyogi chik niya,
Niin Joosua ynnä kaikki sotaväki lähti liikkeelle mennäkseen Aihin. Ja Joosua valitsi kolmekymmentä tuhatta miestä, sotaurhoa, ja lähetti heidät menemään yöllä.
4 “Winjuru. Nyaka umonj dala maduongʼno gi yo katoke. Kik udhi mabor ahinya. Un duto nyaka uikru.
Ja hän käski heitä sanoen: "Asettukaa väijyksiin kaupungin taa, ei aivan kauas kaupungista; ja olkaa kaikki valmiina.
5 An kod jogo duto man koda, to biro dhi nyime e dala maduongʼ, to ka jogo obiro mondo omonjwa kaka negitimo motelocha, to wabiro ringo waa irgi.
Mutta minä ynnä kaikki se väki, joka on minun kanssani, lähenemme kaupunkia. Kun he sitten tulevat ulos meitä vastaan niinkuin ensi kerrallakin, niin me käännymme pakoon heidän edestänsä.
6 Gibiro luwo bangʼwa nyaka wawuondgi mi giwuog oko mar dala maduongʼ, mi giniwach e chunygi ni, ‘Ne, giringowa mana kaka ne giringowa motelo.’ Omiyo seche mwaringogino
Ja he seuraavat meitä niin kauas, että eristämme heidät kaupungista, sillä he sanovat: 'He pakenevat meitä niinkuin ensi kerrallakin'. Kun me näin pakenemme heitä,
7 nyaka uwuog kuma upondoe kendo ukaw dala maduongʼno. Jehova Nyasaye ma Nyasachu biro ketogi e lwetu.
silloin nouskaa te väijytyksestä ja ottakaa kaupunki haltuunne, sillä Herra, teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne.
8 Ka usekawo dala maduongʼno, to uwangʼe gi mach. Timuru gima Jehova Nyasaye osechiko kendo nyaka une ni utimo gik ma achikou.”
Ja kun olette saaneet kaupungin valtaanne, sytyttäkää kaupunki palamaan; tehkää Herran sanan mukaan. Huomatkaa, että minä käsken teidän tehdä sen."
9 Eka Joshua noorogi ma gidhi gipondo e kind Bethel gi Ai, ma en yo podho chiengʼ mar Ai, kendo otienono nosiko gi ji kanyo.
Sitten Joosua lähetti heidät menemään, ja he menivät ja asettuivat väijytyspaikkaan Beetelin ja Ain välille, länteen päin Aista. Mutta Joosua oli sen yön kansan kanssa.
10 Kinyne gokinyi mangʼich Joshua nochoko jolweny mage duto ka en kaachiel gi jodong Israel wuotho e nyimgi kadhi Ai.
Varhain seuraavana aamuna Joosua piti kansan katselmuksen ja lähti, hän ja Israelin vanhimmat, kansan etunenässä nousemaan Aihin.
11 Jolweny duto mane ni kode ne wuotho ka gichomo dala maduongʼ nyaka negichopo machiegni kode. Negigero kambigi yo nyandwat mar Ai, ka holo ni e kindgi kod dala maduongʼ.
Ja kaikki se sotaväki, joka oli hänen kanssaan, nousi, lähestyi ja tuli kaupungin edustalle; ja he leiriytyivät Ain pohjoispuolelle, niin että laakso oli heidän ja Ain välillä.
12 Joshua nokawo ji madirom alufu abich mooro yo podho chiengʼ mar Ai mondo opond e kind Bethel kod dala maduongʼno.
Sitten hän otti noin viisituhatta miestä ja asetti heidät väijyksiin Beetelin ja Ain välille, länteen päin kaupungista.
13 Kuom mano thoth jolweny nobworo yo nyandwat mar dala maduongʼno, to joma nopondo ne ni yo podho chiengʼ. Otienono Joshua to nonindo e holo.
Niin kansa, koko leiri, joka oli kaupungin pohjoispuolella, ja kaupungin länsipuolella oleva jälkijoukko asetettiin asemiinsa. Mutta Joosua meni sinä yönä keskelle laaksoa.
14 Kane ruodh Ai oneno ma, en kod ji duto mar dala maduongʼ nowuok oko mapiyo nono gokinyi mangʼich mondo girom kod jo-Israel e lweny kama omanyore gi Araba. To ne ok ongʼeyo ni kar pondo noseketi e ngʼe dala maduongʼno.
Kun Ain kuningas näki sen, niin kaupungin miehet, kuningas ja kaikki hänen väkensä, lähtivät varhain aamulla nopeasti taisteluun Israelia vastaan määrättyyn paikkaan aromaan puolelle; hän ei näet tiennyt, että oli väijytys häntä vastaan kaupungin takana.
15 Joshua kod jo-Israel duto nowuondore ni ologi, mi giringo ka gichiko thim.
Niin Joosua ja koko Israel olivat joutuvinaan tappiolle ja pakenivat erämaahan päin.
16 Chwo duto ma Ai nowuok mondo olaw Joshua gi joge, to kane gilawogi kamano, to ne gichwalore mabor gi dala maduongʼno.
Silloin kaupungin koko väki kutsuttiin ajamaan heitä takaa; ja he ajoivat Joosuaa takaa, ja niin heidät eristettiin kaupungista.
17 Onge ngʼama nodongʼ Ai kata Bethel mane ok olawo jo-Israel. Ne giweyo dala maduongʼ nono ka gilawo jo-Israel.
Eikä Aihin eikä Beeteliin jäänyt ainoatakaan miestä, joka ei lähtenyt Israelin jälkeen, vaan he jättivät kaupungin avoimeksi ja ajoivat takaa Israelia.
18 Eka Jehova Nyasaye nowachone Joshua niya, “Siem yo Ai gi tongʼ mitingʼo e lwetino, nikech e lweti abiro chiwoe dala maduongʼno.” Omiyo Joshua nosiemo tongʼe kochiko Ai.
Niin Herra sanoi Joosualle: "Ojenna keihäs, joka on kädessäsi, Aita kohti, sillä minä annan sen sinun käsiisi". Ja Joosua ojensi keihään, joka oli hänen kädessään, kaupunkia kohti.
19 E seche mane otimo ma, jogo mane opondo noa malo piyo ka giringo gidonjo e dala maduongʼ. Bangʼ kane gisekawe, ne giwangʼe mana gisano.
Silloin väijyksissä oleva joukko nousi kiiruusti paikaltaan ja riensi, niin pian kuin hän ojensi kätensä, ja tunkeutui kaupunkiin ja valloitti sen ja sytytti heti kaupungin palamaan.
20 Jo-Ai nongʼiyo chien ma gineno ka iro dhwolore e dala maduongʼ kochiko polo, makmana ne gionge gi thuolo mar pondo e yo moro amora nikech jo-Israel mane osebedo kawuondore ni ringo kochiko thim nolokore kod jogo mane lawogi.
Kun Ain miehet kääntyivät ja katsoivat taaksensa, niin he näkivät kaupungista savun nousevan taivasta kohti; eivätkä he kyenneet pakenemaan, ei sinne eikä tänne, sillä se väki, joka pakeni erämaahan, kääntyi takaa-ajajia vastaan.
21 Kane Joshua kod jo-Israel noneno ka joma nopondo osekawo dala maduongʼ kendo iro bende ne dhwolore kanyo, negilokore mi gimonjo jo-Ai.
Kun Joosua ja koko Israel näki, että väijyksissä ollut joukko oli valloittanut kaupungin ja että kaupungista nousi savu, niin he palasivat takaisin ja voittivat Ain miehet.
22 Jogo mane opondo bende nowuok oko mar dala maduongʼ moromo kodgi kendo omonjogi, omiyo nogengʼnegi e diere ka jo-Israel ni koni gi koni. Jo-Israel notiekogi pep maonge ngʼama notony kata achiel.
Ja myöskin ne toiset lähtivät kaupungista heitä vastaan, joten he joutuivat israelilaisten väliin, toisten ollessa edessä, toisten takana. Ja he voittivat heidät, päästämättä pakoon ja pelastumaan ainoatakaan heistä.
23 Ruodh Ai kende ema negimako kangima kendo negitere ir Joshua.
Mutta Ain kuninkaan he ottivat kiinni elävänä ja toivat hänet Joosuan eteen.
24 Kane jo-Israel ne osetieko nego jo-Ai duto mane ni e pap kod mane ni e thim kama ne giselawogie, kendo kane gisenegogi duto gi ligangla, jo-Israel nodok Ai mi ginego jogo mane odongʼ kuno.
Kun Israel oli surmannut kaikki Ain asukkaat kedolla, erämaassa, jonne he olivat heitä ajaneet takaa, ja he kaikki viimeiseen mieheen olivat kaatuneet miekan terään, palasi koko Israel Aihin, ja siellä olevat tapettiin miekan terällä.
25 Jo-Ai duto machwo kod mamon alufu apar gariyo notho chiengʼno.
Ja niitä, jotka sinä päivänä kaatuivat, miehiä ja naisia, oli kaikkiaan kaksitoista tuhatta, kaikki Ain asukkaat.
26 Joshua ne ok owe siemo Ai gi tongʼ mane otingʼo e lwete nyaka Israel notieko ji duto mane odak Ai.
Joosua ei vetänyt takaisin kättänsä, jossa hänellä oli keihäs ojennettuna, ennenkuin oli vihkinyt tuhon omiksi kaikki Ain asukkaat.
27 Jo-Israel to nokawo jamni gi mwandu mane giyako mar dala maduongʼno mana kaka Jehova Nyasaye nosechiko Joshua.
Ainoastaan karjan, ja mitä kaupungista oli saatavana saalista, Israel ryösti itselleen sen määräyksen mukaan, jonka Herra oli Joosualle antanut.
28 Omiyo Joshua nowangʼo Ai mi okete obedo pith mongingore mar kethruok kendo pod en kamano nyaka chil kawuono.
Ja Joosua poltti Ain ja teki siitä ikiajoiksi rauniokummun, aution aina tähän päivään asti.
29 Ne onego ruodh Ai mi oliere gi tol e yath kama noriyoe nyaka odhiambo. Kane ochopo odhiambo, Joshua nogolo chik mondo ogol ringre oko e yath kendo lware piny e dhoranga dala maduongʼ. Nodhur kuome kite mangʼeny ma pod ni kanyo nyaka chil kawuono.
Mutta Ain kuninkaan hän ripusti hirteen, jossa hän riippui iltaan asti. Mutta auringon laskiessa Joosua käski ottaa hänen ruumiinsa alas hirrestä, ja he heittivät sen kaupungin portin edustalle ja kasasivat sen päälle suuren kiviroukkion, joka on siellä vielä tänäkin päivänä.
30 Eka Joshua nogero kendo mar misango e got Ebal ni Jehova Nyasaye ma Nyasach Israel,
Silloin Joosua rakensi Eebalin vuorelle alttarin Herralle, Israelin Jumalalle,
31 mana kaka Musa jatich Jehova Nyasaye nosechiko jo-Israel. Nogere kaluwore gi gima nondiki e kitap Chik mar Musa niya, Kendo mar misango moger gi kite ma ok opa, gi gir nyinyo. Ewi kendono ema negichiwone Jehova Nyasaye misango miwangʼo pep kod misango mar lalruok.
niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt israelilaisten tehdä ja niinkuin on kirjoitettuna Mooseksen lain kirjassa: alttarin hakkaamattomista kivistä, joihin ei oltu rauta-aseella koskettu. Ja he uhrasivat sen päällä polttouhreja Herralle ja teurastivat teuraita yhteysuhriksi.
32 Joshua nondiko chik Musa e kitego e nyim jo-Israel.
Ja hän kirjoitti siellä kiviin jäljennöksen Mooseksen laista, jonka tämä oli kirjoittanut israelilaisille.
33 Jo-Israel duto, jopinje mamoko kod jopinyno machalre, ka gin gi jodong-gi, gi jotendgi kod jongʼad bura nochungʼ e bath Sandug Muma mar singruok mar Jehova Nyasaye koni gi koni, ka gimanyore gi jo-Lawi ma gin jodolo. Nus mar jo-Israel nochungʼ kochomo got Gerizim, to nus mar jo-Israel mamoko nochungʼ kochomo got Ebal mana kaka Musa ma jatich Jehova Nyasaye nosechiko chon kane ochiwo nonro mar gwedho jo-Israel.
Ja koko Israel vanhimpineen, päällysmiehineen ja tuomareineen seisoi kummallakin puolella arkkia, päin leeviläisiä pappeja, jotka kantoivat Herran liitonarkkia, niin muukalaiset kuin maassasyntyneetkin, toinen puoli kääntyneenä Garissimin vuorta kohti, toinen puoli Eebalin vuorta kohti. Niin Israelin kansa ensiksi siunattiin, niinkuin Herran palvelija Mooses oli käskenyt,
34 Bangʼ mano, Joshua nosomo weche mag chik ma gin, gweth gi kwongʼ mana kaka ondikgi e Kitap Chik mar Musa.
ja sen jälkeen hän luki kaikki lain sanat, siunauksen ja kirouksen, aivan niinkuin lain kirjassa on kirjoitettuna.
35 Onge chik Musa mane Joshua oweyo ma ok osomo ni kanyakla mar Israel duto, kaachiel gi mon, gi nyithindo, kod jopinje mamoko mane odak e diergi.
Ei mitään siitä, mitä Mooses oli käskenyt, Joosua jättänyt lukematta kaiken Israelin seurakunnan läsnäollessa, niin myös naisten, lasten ja mukana kulkevien muukalaisten läsnäollessa.
