< Joshua 14 >
1 Koro magi e kuonde mane jo-Israel oyudo kaka girkeni e piny Kanaan, ma Eliazar jadolo, Joshua wuod Nun to gi jotend dhout Israel nopogonegi.
Nämä ovat ne alueet, jotka israelilaiset saivat perintöosiksi Kanaanin maassa, ne, jotka pappi Eleasar ja Joosua, Nuunin poika, ja israelilaisten sukukuntien perhekunta-päämiehet jakoivat heille
2 Girkeni mag-gi nochiw kuom goyo ombulu ni dhoudi ochiko gi nus, kaka Jehova Nyasaye nosechiko kokalo kuom Musa.
arvalla perintöosiksi sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli yhdeksästä ja puolesta sukukunnasta antanut Mooseksen kautta.
3 Musa nosepogo yo wuok chiengʼ mar aora Jordan ni dhoudi ariyo gi nus kaka girkeni, to ne ok opogo jo-Lawi girkeni e dier ogendini moko,
Sillä Mooses oli antanut kahdelle ja puolelle sukukunnalle perintöosat tuolta puolelta Jordanin, mutta leeviläisille hän ei antanut perintöosaa heidän keskellänsä.
4 nimar yawuot Josef ne osepogore mi obedo dhoudi ariyo ma gin, Manase gi Efraim. Jo-Lawi ne ok oyudo pok moro e pinyno makmana mier mag dak, to gi lege ma rombgi kod dhogi nyalo kwayoe.
Sillä joosefilaisia oli kaksi sukukuntaa, Manasse ja Efraim; ja leeviläisille ei annettu osuutta maahan, vaan ainoastaan kaupunkeja heidän asuaksensa sekä niiden laidunmaat heidän karjaansa ja omaisuuttansa varten.
5 Omiyo jo-Israel nopogo pinyno mana kaka Jehova Nyasaye nosechiko Musa.
Niinkuin Herra oli Moosekselle käskyn antanut, niin israelilaiset tekivät ja jakoivat maan.
6 Eka jo-Juda nodhi ir Joshua Gilgal kendo Kaleb ma wuod Jefune ma ja-Kenizi nowachone niya, “Ingʼeyo gima Jehova Nyasaye nowachone Musa, ngʼat Nyasaye ka en Kadesh Barnea kuomi kod an.
Silloin juudalaiset astuivat Joosuan eteen Gilgalissa, ja kenissiläinen Kaaleb, Jefunnen poika, sanoi hänelle: "Sinä tunnet sen sanan, jonka Herra puhui Jumalan miehelle Moosekselle minusta ja sinusta Kaades-Barneassa.
7 Ne an ja-higni piero angʼwen kinde mane Musa jatich Jehova Nyasaye noora ka aa Kadesh Barnea mondo anon pinyni, kendo naduogone wach kaka chunya noneno,
Minä olin neljänkymmenen vuoden vanha, kun Herran palvelija Mooses lähetti minut Kaades-Barneasta vakoilemaan maata, ja minä annoin hänelle tietoja parhaan ymmärrykseni mukaan.
8 to owetena mane odhi koda nokelo wach mane onyoso chuny ji. To kata kamano, an to naluwo Jehova Nyasaye ma Nyasacha gi chunya duto.
Mutta veljeni, jotka olivat käyneet siellä minun kanssani, saivat kansan sydämen raukeamaan, kun taas minä uskollisesti seurasin Herraa, Jumalaani.
9 Omiyo odiechiengno Musa nokwongʼorena ni, ‘E pinyno matiendi osenyono biro bedo girkeni magi kendo gi nyithindi nyaka chiengʼ, nikech useluwo Jehova Nyasaye ma Nyasacha gi chunyu duto.’
Sinä päivänä Mooses vannoi sanoen: 'Totisesti, se maa, johon sinä olet jalkasi astunut, on tuleva sinulle ja sinun lapsillesi perintöosaksi ikiaikoihin asti, koska sinä olet uskollisesti seurannut Herraa, minun Jumalaani'.
10 “Koro mana kaka Jehova Nyasaye nosingo, osemiya ngima kuom higni piero angʼwen gabich nyaka nowach ne Musa wachni, e kinde mane jo-Israel ne pod wuotho e thim. Omiyo Jehova Nyasaye oserito ngimana, makoro an gi higni piero aboro gabich!
Ja nyt, katso, Herra on antanut minun elää, niinkuin hän oli sanonut, vielä neljäkymmentä viisi vuotta sen jälkeen, kuin Herra puhui tämän sanan Moosekselle, Israelin vaeltaessa erämaassa. Ja katso, minä olen nyt kahdeksankymmenen viiden vuoden vanha
11 Kata kawuono pod ategno mana ka kinde mane Musa ooracha, kendo pod an-gi ilo mar dhi oko mondo akedi mana kaka ne an ndalo cha.
ja olen vielä tänä päivänä yhtä voimakas, kuin olin sinä päivänä, jona Mooses minut lähetti; niinkuin voimani oli silloin, niin se on vielä nytkin: minä kykenen sotimaan, lähtemään ja tulemaan.
12 Koro miya piny manie godni mane Jehova Nyasaye nosingona odiechiengʼ cha. In iwuon ni iwinjo ni jo-Anak ni kanyo kendo miechgi madongo ne lach kendo ochiel gohinga makmana Jehova Nyasaye kokonya to abiro riembogi oko mana kaka nowacho.”
Anna minulle siis tämä vuoristo, josta Herra puhui sinä päivänä. Sinähän kuulit sinä päivänä, että siellä asuu anakilaisia ja että siellä on suuria, varustettuja kaupunkeja. Kenties Herra on minun kanssani, niin että minä saan heidät karkoitetuksi, niinkuin Herra on puhunut."
13 Eka Joshua nogwedho Kaleb wuod Jefune mi omiye Hebron kaka girkeni mare.
Silloin Joosua siunasi Kaalebin, Jefunnen pojan, ja antoi hänelle perintöosaksi Hebronin.
14 Omiyo Hebron osebedo mar Kaleb wuod Jefune ma ja-Kenizi nyaka aa chiengʼno, nikech noluwo Jehova Nyasaye, Nyasach Israel, gi chunye duto.
Niin Hebron tuli kenissiläisen Kaalebin, Jefunnen pojan, perintöosaksi, niinkuin se on tänäkin päivänä, sentähden että hän oli uskollisesti seurannut Herraa, Israelin Jumalaa.
15 Chon ni luongo Hebron ni Kiriath Arba kaluwore gi Arba, mane jatelo maduongʼ e dier jo-Anak. Bangʼe pinyno nobedo gi kwe.
Mutta Hebronin nimi oli muinoin Kirjat-Arba, Arban mukaan, joka oli mahtavin mies anakilaisten joukossa. Ja maa pääsi rauhaan sodasta.