Johana 7
1 Bangʼ mano Yesu nodhi koni gi koni e piny Galili, kotemo bedo mabor gi Judea nikech jo-Yahudi ne rite kuno mondo ginege.
Ja sitte vaelsi Jesus Galileassa; sillä ei hän tahtonut vaeltaa Juudeassa, että Juudalaiset pyysivät häntä tappaa.
2 To ka Sap jo-Yahudi mar Kiche ne chiegni chopo,
Niin Juudalaisten lehtimajan juhla oli läsnä.
3 owete Yesu nowachone niya, “Wuog ka idhi Judea mondo jopuonjreni one honni mitimo.
Ja hänen veljensä sanoivat hänelle: lähde täältä ja mene Juudeaan, että myös sinun opetuslapses näkisivät sinun työs, joita sinä teet.
4 Ka ngʼato dwaro mondo obed rahuma to ok otim gik moko lingʼ-lingʼ. Omiyo kaka isebedo ka itimo honnigi, koro nyenyri ane e lela mondo piny oneni.”
Sillä ei kenkään tee mitään salaa, ja tahtoo itse julki olla. Jos siis sinä näitä teet, niin julista itses maailman edessä.
5 Negiwachone kamano nikech kata gin giwegi ne ok giyie kuome.
Sillä ei hänen veljensäkään uskoneet hänen päällensä.
6 Kuom mano, Yesu nowachonegi niya, “An sechega pok ochopo, un to unyalo timo gigeu sa moro amora.
Niin Jesus sanoi heille: ei ole minun aikani vielä tullut; vaan teidän aikanne on aina valmis.
7 Piny ok nyal chayou, to an to piny ochaya nikech ahulo ni gik motimo richo.
Ei maailma taida teitä vihata, mutta minua hän vihaa; sillä minä todistan hänestä, että hänen työnsä ovat pahat.
8 Un dhiuru adhiya e sawo. An pod ok adhi e sawono mondi nikech sa mowinjore adhi kuno pok ochopo.”
Menkäät te ylös juhlalle: en minä vielä tälle juhlalle mene, sillä ei minun aikani ole vielä täytetty.
9 Bangʼ wacho kamano nodongʼ Galili.
Ja kuin hän näitä heille puhunut oli, niin hän jäi Galileaan.
10 Kata kamano bangʼ ka owetene nosewuok odhi e sawo, en bende nodhi, to nodhi lingʼ-lingʼ ka ji ok ongʼeyo ni odhi.
Mutta kuin hänen veljensä olivat menneet ylös, meni hän myös juhlalle, ei julki, vaan niinkuin salaa.
11 Jo-Yahudi ne manye e sawono ka gipenjo niya, “Ere ngʼatno?”
Niin Juudalaiset etsivät häntä juhlana ja sanoivat: kussa hän on?
12 Ji mathoth mane ni e sawono ne wuoyo kuom Yesu. Jomoko nowacho niya, “En ngʼat maber.” To jomoko kuomgi to nowacho niya, “Ooyo, owuondo ji.”
Ja suuri napina oli hänestä kansan seassa; sillä muutamat sanoivat: hän on hyvä, mutta toiset sanoivat: ei, vaan hän viettelee kansan.
13 To onge ngʼama ne nyalo hedhore wuoyo kuome e lela nikech negiluoro jo-Yahudi.
Ei kuitenkaan yksikään hänestä julkisesti puhunut; sillä he pelkäsivät Juudalaisia.
14 Kane ji pod ni e Sawo, Yesu nodonjo nyaka e laru mar hekalu mochako puonjo ji.
Mutta kuin jo puoli juhlaa oli kulunut, meni Jesus ylös templiin, ja opetti.
15 Jo-Yahudi nowuoro ka gipenjo niya, “Rieko machalo kama ngʼatni oyudo kanye to ok osomo?”
Ja Juudalaiset ihmettelivät, sanoen: kuinka tämä taitaa kirjaa, joka ei ole oppinut?
16 Yesu nodwokogi niya, “Gik ma apuonjo ok gin maga awuon, to gin mag Jal mane oora.
Vastasi Jesus ja sanoi heille: ei minun oppini ole minun, mutta sen, joka minun lähetti.
17 Ka ngʼato oyiero mar timo dwach Nyasaye, to obiro ngʼeyo ka bende puonjna oa kuom Nyasaye adier, kata ka awacho mana wechena awuon.
Jos joku tahtoo tehdä hänen tahtonsa, niin hänen pitää tietämän tästä opista, josko se on Jumalasta, eli jos minä itsestäni puhun.
18 Ngʼat ma wuoyo kuome owuon timo kamano mondo oyud duongʼ en owuon, to ngʼat matiyo mondo Nyasaye mane oore ema oyud duongʼ, en ja-adiera, kendo onge miriambo moro amora kuome.
Joka itsestänsä puhuu, se etsii omaa kunniaansa: mutta joka etsii sen kunniaa, joka hänen lähetti, se on vakaa ja ei hänessä ole vääryyttä.
19 Musa donge nomiyou chik? Kata kamano, onge kata achiel kuomu ma orito chik. Ka en kamano, to angʼo momiyo udwaro nega?”
Eikö Moses antanut teille lakia, ja ei kenkään teistä lakia taytä? Miksi te etsitte minua tappaaksenne?
20 Ogandano nodwoko niya, “Jachien ni kodi! En ngʼa madwaro negi?”
Vastasi kansa ja sanoi: sinulla on perkele: kuka sinua etsii tappaaksensa?
21 Yesu nowachonegi niya, “Hono achiel kende ema ne atimo mi ubwok uduto.
Jesus vastasi ja sanoi heille: yhden työn minä tein, ja te kaikki ihmettelette.
22 Nikech Musa nomiyou chik mar mondo oteru nyangu (to chutho Musa ok ema nomiyou chikni, to noa kuom kwereu), omiyo utero ji nyangu nyaka chiengʼ Sabato.
Sentähden antoi Moses teille ympärileikkauksen, (ei että se Mosekselta oli, vaan isiltä), ja te ympärileikkaatte sabbatina ihmisen.
23 To ka inyalo ter nyathi nyangu chiengʼ Sabato, mondo kik uketh Chik Musa, anto iu wangʼ koda nangʼo ka achango ringre dhano duto chiengʼ Sabato?
Jos ihminen sabbatina ympärileikataan, ettei Moseksen laki rikottaisi: närkästyttekö te minusta, että minä koko ihmisen sabbatina paransin?
24 Weuru ngʼado bura kuom gik muneno gioko, to ngʼaduru bura makare.”
Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio.
25 Gikanyono jo-Jerusalem moko nochako penjo niya, “Donge ma e ngʼat mane gidwaro nego cha?
Sanoivat siis muutamat Jerusalemin asuvaisista: eikö tämä se ole, jota he etsivät tappaaksensa?
26 To neuru koro opuonjo e lela, to onge ngʼama wachone gimoro. Koso dibed ni jodongwa oseyie ni en Kristo?
Ja katso, hän puhuu rohkiasti, ja ei he hänelle mitään puhu: tietänevätkö ylimmäiset oikein, että hän on totisesti Kristus?
27 Wangʼeyo kuma ngʼatni oaye nikech Kristo to kobiro, to onge ngʼama nongʼe kuma oaye.”
Mutta me kyllä tiedämme, kusta tämä on: vaan kusta Kristus tulee ja kusta hän on, ei kenkään tiedä.
28 Kane oyudo Yesu pod puonjo ei laru mar hekalu, nokok matek kowacho niya, “Ee, ungʼeya, kendo ungʼeyo kuma aaye. Ok an ka gi dwarona awuon, to Jal ma noora en ja-adiera. Un ukiaye,
Niin Jesus huusi templissä, opetti ja sanoi: ja te tunnette minun, ja tiedätte, kusta minä olen: ja en minä ole tullut itsestäni, mutta hän on vakaa, joka minun lähetti, jota ette tunne.
29 to an to angʼeye nikech ne aa ire, kendo en ema noora.”
Mutta minä tunnen hänen, sillä minä olen hänestä, ja hän lähetti minun.
30 Kane giwinjo mano, ne gitemo mondo gimake, to onge ngʼama notemo mule gi lwete, nikech kindene ne pok ochopo.
Niin he etsivät häntä käsittääksensä; vaan ei kenkään laskenut kättänsä hänen päällensä, sillä ei hänen aikansa ollut vielä tullut.
31 Ji mathoth e dier ogandano pod noyie mana kuome. Negiwacho niya, “Ka Kristo miwachono obiro, bende notim honni mangʼeny moloyo ngʼatni adier?”
Mutta paljo kansasta uskoivat hänen päällensä ja sanoivat: kuin Kristus tulee, tehneekö hän enemmän ihmeitä kuin tämä on tehnyt?
32 Jo-Farisai nowinjo ka oganda wacho gik ma kamago kuome, omiyo jodolo madongo gi jo-Farisai nooro askeche mag hekalu mondo omake.
Pharisealaiset kuulivat kansan hänestä senkaltaisia napisevan, ja Pharisealaiset ja ylimmäiset papit lähettivät palveliat häntä ottamaan kiinni.
33 Yesu nowachonegi niya, “An kodu mana kuom kinde matin kende, bangʼe to abiro dok ir Jal mane oora.
Niin Jesus sanoi heille: minä olen vielä vähän aikaa teidän kanssanne, ja menen sitte hänen tykönsä, joka minun lähetti.
34 Ubiro manya, to ok unuyuda, kendo kama antie ok unyal bire.”
Teidän pitää minua etsimän ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla.
35 Jo-Yahudi nowacho e kindgi giwegi niya, “Ngʼatni dwadhi kune ma ok wanyal yudee? Dibed ni odwaro dhi kuma jowa odakie ka gikere e dier jo-Yunani mondo opuonj jo-Yunani?
Niin Juudalaiset sanoivat keskenänsä: kununkas hän menee, ettemme häntä löydä? meneekö hän Grekiläisten sekaan, jotka sinne ja tänne hajoitetut ovat, Grekiläisiä opettamaan?
36 Tiend gima nowacho ni, ‘Ubiro manya to ok unuyuda’ kendo ni, ‘kama antie ok unyal bire’ en angʼo?”
Mikä puhe se on, minkä hän sanoi: teidän pitää etsimän minua ja ei löytämän, ja kussa minä olen, ette taida sinne tulla?
37 Odiechiengʼ mogik mar Sawo, mane en odiechiengʼ maduongʼ ahinya, Yesu nochungʼ mowacho gi dwol maduongʼ niya, “Ngʼat ma riyo oloyo mondo obi ira omodhi.
Mutta viimeisenä suurena juhlapäivänä seisoi Jesus ja huusi, sanoen: joka janoo, se tulkaan minun tyköni ja juokaan.
38 Ngʼato angʼata moyie kuoma pi ngima nobubni koa kuome, mana kaka Ndiko owacho.”
Joka uskoo minun päälleni, niinkuin Raamattu sanoo, hänen kohdustansa pitää vuotaman elämän veden virrat.
39 Gima ne owuoyo kuome ne en Roho, mane joma oyie kuome biro yudo bangʼe. E kindeno Roho ne pok obiro, nikech Yesu ne pok omi duongʼ.
(Mutta sen hän sanoi siitä hengestä, jonka niiden piti saaman, jotka uskovat hänen päällensä; sillä ei Pyhä Henki vielä silloin saapuvilla ollut, ettei Jesus ollut vielä kirkastettu.)
40 Kane giwinjo wachno, moko kuom joma ne ni kanyo nowacho niya, “Jalni en janabi adier.”
Monta siis kansasta, jotka tämän puheen kuulivat, sanoivat: tämä on totisesti propheta.
41 Jomoko to nowacho niya, “En e Kristo.” Ji mamoko to nopenjo niya, “Ere kaka Kristo nyalo aa Galili?
Muut sanoivat: tämä on Kristus; mutta muutamat sanoivat: tulleeko Kristus Galileasta?
42 Donge Ndiko wacho ni Kristo biro aa e anywola joka Daudi, kendo ni obiro aa Bethlehem, dala mane Daudi odakie?”
Eikö Raamattu sano Davidin siemenestä ja Betlehemin kaupungista, kussa David oli, Kristuksen tulevan?
43 Omiyo pogruok nobedo e kind ji nikech wach Yesu.
Niin nousi riita kansan seassa hänen tähtensä.
44 Jomoko ne dwaro make, to onge ngʼama noketo lwete kuome.
Mutta muutamat tahtoivat hänen ottaa kiinni, ja ei kuitenkaan kenkään laskenut käsiänsä hänen päällensä.
45 Eka askeche mag hekalu nodok ir jodolo madongo gi jo-Farisai, kendo ne gipenjogi niya, “Angʼo momiyo ok usekele ka?”
Niin palveliat tulivat Pharisealaisten ja ylimmäisten pappein tykö, ja he sanoivat heille: miksi ette häntä tänne tuoneet?
46 Askeche nodwoko niya, “Onge ngʼama osewuoyo kaka ngʼatni nyaka nene.”
Palveliat vastasivat: ei ole ihminen ikänä niin puhunut kuin se ihminen.
47 Jo-Farisai nodwokogi niya, “Kare un bende useyie gi miriambone.
Pharisealaiset vastasivat heitä: oletteko te myös vietellyt?
48 Bende useneno jotend jo-Farisai kata achiel moyie kuome?
Onko joku päämiehistä taikka Pharisealaisista uskonut hänen päällensä?
49 Onge ngʼama luwo ngʼatni makmana oganda mokia chik, gin joma okwongʼ!”
Vaan tämä kansa, joka ei tiedä lakia, on kirottu.
50 Nikodemo, jal manoyudo osedhi ir Yesu motelo, kendo mane en achiel kuomgi, nopenjo niya,
Niin sanoi heille Nikodemus, joka yöllä oli hänen tykönsä tullut, ja oli yksi heistä:
51 “Bende chikwa oyie adier mondo ongʼad ne ngʼato bura kapok onone mokwongo mondo ongʼe gima otimo?”
Tuomitseeko meidän lakimme jonkun ihmisen, ennenkuin kuullaan eli tietää saadaan, mitä hän teki?
52 Negidwoke niya, “Donge in bende ia Galili? Non maber, to ibiro yudo ni onge janabi manyalo aa Galili.” [
He vastasivat ja sanoivat hänelle: oletko sinäkin Galilealainen? tutki ja näe, ettei Galileasta ole yhtään prophetaa tullut.
53 Eka moro ka moro kuomgi nowuok modok e dalane.
Ja niin kukin meni kotiansa.
