Johana 4
1 Jo-Farisai nowinjo ni joma Yesu ne oseloko obedo jopuonjre, kendo obatiso ne ngʼeny moloyo jopuonjre Johana,
Kuin siis Herra ymmärsi Pharisealaisten kuulleeksi, että Jesus teki enemmin opetuslapsia ja kasti kuin Johannes;
2 kata obedo ni Yesu owuon ne ok batiso ji, to jopuonjrene ema ne timo kamano.
(Vaikka ei Jesus itse kastanut, mutta hänen opetuslapsensa, )
3 Kane Ruoth owinjo wachni, noa Judea mochako odok Galili.
Jätti hän Juudean ja meni jälleen Galileaan.
4 To nochune ni nyaka okadh e piny Samaria.
Mutta hänen piti Samarian kautta vaeltaman.
5 Kuom mano, nochopo e dala moro e piny Samaria miluongo ni Sukar, mane ni machiegni gi puodho mane Jakobo omiyo Josef wuode.
Niin hän tuli Samarian kaupunkiin, joka kutsuttiin Sikar, lähes sitä maakartanoa, jonka Jakob oli pojallensa Josephille antanut.
6 Soko Jakobo ne ni kanyo, kendo Yesu ne koro ool gi wuoth, omiyo nobet piny e dir sokono. Ne en kar sa auchiel mar odiechiengʼ.
Niin siellä oli Jakobin lähde. Kuin Jesus matkasta oli vasynyt, istui hän lähteen päälle, ja se oli liki kuudetta hetkeä.
7 E sechego chi Samaria moro nobiro umbo pi, mi Yesu nowachone niya, “Yie imiya pi amodhi.”
Niin tuli yksi Samarian vaimo vettä ammentamaan, ja Jesus sanoi hänelle: anna minun juodakseni.
8 (Mano noyudo ka jopuonjrene osedhi Sukar mondo ongʼiew chiemo.)
Sillä hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ruokaa ostamaan.
9 Chi Samaria-no nowachone niya, “In ja-Yahudi, an to an chi Samaria. Ere kaka ikwaya pi modho?” (Donge ingʼeyo ni jo-Yahudi ok winjre gi jo-Samaria.)
Sanoi Samarian vaimo hänelle: kuinka sinä minulta juoda anot, joka olet Juudalainen, ja minä olen Samarialainen? sillä ei Juudalaiset pidä yhtään kanssakäymistä Samarialaisten kanssa.
10 Yesu nodwoke niya, “Ka dine ingʼe mich Nyasaye kendo ingʼe jal makwayi pi mondo omodhi, to dikwaye pi momiyi pi mar ngima.”
Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: anna minun juodakseni! niin sinä anoisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.
11 Dhakono nowachone niya, “Jaduongʼ, ionge gi gima inyalo tuomogo pi, kendo sokoni bende tut. Pi ngimano to inyalo yud kanye?
Sanoi vaimo hänelle: Herra, eipä sinulla ole, milläs ammennat, ja lähde on syvä: kusta siis sinulla on elävää vettä?
12 Iparo ni iduongʼ moloyo Jakobo kwarwa mane omiyowa sokoni, kendo nomodho pige en owuon kaachiel gi yawuote, gi jambe kod dhoge?”
Oletkos sinä suurempi kuin meidän isämme Jakob, joka meille tämän kaivon antoi? ja hän joi itse siitä, ja hänen lapsensa, ja hänen karjansa.
13 Yesu nodwoke niya, “Ngʼato ka ngʼato mamodho pigni riyo biro chako loye,
Jesus vastasi ja sanoi hänelle: jokainen, joka juo tästä vedestä, hän janoo jälleen;
15 Dhakono nowachone niya, “Jaduongʼ, yie imiyae pigno mondo riyo kik chak loya, kendo kik asik ka achandora gi biro ka pile pile mondo aom pi.”
Sanoi vaimo hänelle: Herra, anna minulle sitä vettä, etten minä janoaisi enkä tarvitsisi tulla tänne ammentamaan.
16 Yesu nodwoke niya, “Dhi iluong chwori eka iduogi.”
Jesus sanoi hänelle: mene, kutsu miehes, ja tule tänne.
17 Nodwoke niya, “Aonge gi dichwo.” Yesu nowachone niya, “In kare kuom wacho ni ionge gi dichwo.
Vaimo vastasi ja sanoi hänelle: ei minulla ole miestä. Sanoi Jesus hänelle: oikein sinä sanoit: ei minulla ole miestä.
18 Adiera en ni isebedo gi chwo abich, kendo ngʼat makoro in-go sani bende ok chwori. Gima isewachono en adier.”
Sillä viisi miestä on sinulla ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole sinun miehes. Sen sinä oikein sanoit.
19 Dhakono nowachone niya, “Jaduongʼ, nenorena ni in janabi.
Vaimo sanoi hänelle: Herra, minä näen, että sinä olet propheta.
20 Kwerewa ne lemo ewi godni, to un jo-Yahudi to uwacho ka uramo ni Jerusalem ema nyaka walamie.”
Meidän isämme ovat tällä vuorella kumartaneet ja rukoilleet, ja te sanotte: Jerusalemissa on se sia, jossa pitää rukoiltaman.
21 Yesu nodwoke niya, “Nyarwa, yie koda; ndalo biro ma ok unulam Wuoro ewi godni kata ei Jerusalem.
Jesus sanoi hänelle: vaimo, usko minua: se aika tulee, ettette tällä vuorella eikä Jerusalemissa Isää rukoile.
22 Un jo-Samaria ulamo gima ukia, nimar warruok aa kuom jo-Yahudi.
Ette tiedä, mitä te rukoilette, mutta me tiedämme, mitä me rukoilemme; sillä autuus on Juudalaisista.
23 Kata kamano kinde biro, kendo osechopo, ma joma lemo gadier nolam Wuoro e yo ma Roho dwaro kendo gadiera, joma lamo kamano ema Wuoro dwaro.
Mutta hetki tulee, ja jo nyt on, että totiset rukoiliat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa; sillä Isä tahtoo myös senkaltaisia, jotka häntä rukoilevat.
24 Nyasaye en Roho, omiyo joma lame nyaka lame e yo ma Roho dwaro kendo gadiera.”
Jumala on Henki, ja jotka häntä rukoilevat, niiden pitää hengessä ja totuudessa häntä rukoileman.
25 Dhakono nowacho niya, “Angʼeyo ni in Mesia” (miluongo ni Kristo) “mane onego bi kendo ka obiro, to enonyiswa tiend weche duto.”
Vaimo sanoi hänelle: minä tiedän, että Messias on tuleva, joka kutsutaan Kristus: kuin hän tulee, niin hän ilmoittaa meille kaikki.
26 Eka Yesu nonyise ratiro niya, “An ma awuoyo kodini An e En.”
Jesus sanoi hänelle: minä olen se, joka sinun kanssas puhun.
27 E sechego jopuonjrene noduogo, kendo ne giwuoro kane giyude kowuoyo gi dhako. To onge ngʼama nopenjo niya, “Angʼo midwaro kuom dhakoni?” kata niya, “Iwuoyo kode nangʼo?”
Silloin tulivat hänen opetuslapsensa ja ihmettelivät, että hän sitä vaimoa puhutteli: ei kuitenkaan kenkään sanonut: mitäs kysyt? eli mitäs häntä puhuttelet?
28 Eka dhakono noweyo dapige kanyo, kendo nowuok odok dala mi owachone ji niya,
Niin vaimo jätti vesi-astiansa, ja meni kaupunkiin, ja sanoi niille ihmisille:
29 “Biuru uneye ngʼama osenyisa gik moko duto ma asetimo. Donge jalni dibed Kristo?”
Tulkaa katsomaan sitä ihmistä, joka minulle sanoi kaikki, mitä minä tehnyt olen: olleeko hän Kristus?
30 Joma odak e dalano duto nowuok kadhi ire.
Niin he läksivät kaupungista ja menivät hänen tykönsä.
31 To e sechego jopuonjrene nosiko kajiwe niya, “Rabi, chamie gimoro.”
Mutta sillä välillä rukoilivat opetuslapset häntä, sanoen: Rabbi, syö.
32 To nowachonegi niya, “An gi chiemo ma achamo ma ukia gimoro amora kuome.”
Vaan hän sanoi heille: minulla on ruokaa syödäkseni, jota ette tiedä.
33 Eka jopuonjrene nowacho e kindgi giwegi niya, “Dibed ni ngʼato osekelone chiemo?”
Niin opetuslapset sanoivat keskenänsä: lieneekö joku hänelle syötävää tuonut?
34 Yesu nowachonegi niya, “Chiemba en timo dwach Jal mane oora kendo tieko tichne.
Jesus sanoi heille: minun ruokani on se, että minä teen hänen tahtonsa, joka minun lähetti, ja täytän hänen tekonsa.
35 Donge uwacho ni, ‘Odongʼ dweche angʼwen to ndalo keyo chopo’? Awachonu ni utingʼ wengeu malo urang puothe! Gisechiek giromo keyo.
Ettekö te sano: vielä ovat neljä kuukautta ja elonaika tulee? katso, minä sanon teille: nostakaat silmänne ylös ja katsokaat vainioita: sillä ne ovat jo valkiat elonajaksi.
36 Kata mana sani ngʼat ma keyo ichulo pokne, kendo ochoko olembe mochiek ne ngima mochwere, mondo omi jachwoyo, kaachiel gi jakeyo, obed mamor kanyakla. (aiōnios g166)
Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoo hedelmän ijankaikkiseen elämään: että kylväjä ja niittäjä ynnä iloitsisivat. (aiōnios g166)
37 Mana kaka ngero mawacho ni, ‘Ngʼato achiel chwoyo, to ngʼato machielo keyo’ en adier.
Sillä tässä on se sana tosi; toinen on, joka kylvää, ja toinen, joka niittää.
38 Ne aorou mondo uka gima ne ok utiyone. Jomoko nono osetiyo tich matek moloyo, to un useyudo konyruok kuom tichgi matek.”
Minä lähetin teidät niittämään, jossa ette ole työtä tehdeet: muut ovat työtä tehneet ja te olette heidän työnsä päälle tulleet.
39 Jo-Samaria mangʼeny moa e dalano noyie kuom Yesu nikech neno mane dhakono otimonigi kowacho niya, “Ne onyisa gik moko duto ma asetimo.”
Mutta monta Samarialaista siitä kaupungista uskoivat hänen päällensä sen vaimon puheen tähden, joka sanoi: hän on minulle kaikki sanonut, mitä minä tehnyt olen.
40 Kuom mano, ka jo-Samaria nobiro ir Yesu, negisaye mondo omed bet kodgi, mi nobet kodgi kuom ndalo ariyo.
Kuin siis Samarialaiset tulivat hänen tykönsä, rukoilivat he häntä viipymään heidän tykönänsä. Ja hän viipyi siellä kaksi päivää.
41 Omiyo ji mangʼeny moko bende noyie kuom Yesu nikech weche mane owachonegi.
Ja paljo usiammat uskoivat hänen sanansa tähden.
42 Negiwachone dhakono niya, “Koro wayie, ok nikech weche mane iwacho kende; to wasewinje gi itwa wawegi, kendo wangʼeyo gadier ni jalni en Jawar mar piny.”
Ja sanoivat sille vaimolle: emme nyt silleen usko sinun puhees tähden; sillä me olemme itse kuulleet ja tiedämme, että hän on totisesti Kristus, maailman Vapahtaja.
43 Bangʼ ndalo ariyogo, nowuok modhi Galili.
Mutta kahden päivän perästä läksi hän sieltä ja meni Galileaan.
44 (Mano noyudo ka Yesu owuon nosewacho ni janabi ok mi duongʼ e pinygi owuon.)
Sillä Jesus todisti itse, ettei propheta maksa isänsä maalla mitään.
45 Kane ochopo Galili, jo-Galili norwake. Ne giseneno gik moko duto mane osetimo Jerusalem chiengʼ Sap Pasaka, nimar gin bende ne gin kuno.
Kuin hän siis tuli Galileaan, ottivat Galilealaiset hänen vastaan, jotka olivat nähneet kaikki ne, mitä hän Jerusalemissa juhlana tehnyt oli: sillä he olivat myös juhlalle tulleet.
46 Nochako olimo dala mar Kana, manie piny Galili, kama ne oloke pi divai. To ne nitie jatelo moro ma wuode ne tuo Kapernaum.
Niin Jesus tuli taas Galilean Kaanaan, kussa hän meden viinaksi tehnyt oli. Ja oli kuninkaan mies, jonka poika sairasti Kapernaumissa.
47 Kane ngʼatni owinjo ni Yesu osechopo Galili koa Judea, nodhi ire mosaye mondo odhi ochang wuode mane chiegni tho.
Kuin hän kuuli, että Jesus oli tullut Juudeasta Galileaan, meni hän hänen tykönsä ja rukoili häntä tulemaan alas ja parantamaan hänen poikansa, joka oli kuolemallansa.
48 Yesu nowachone niya, “Angʼeyo ni ka ok uneno honni gi ranyisi, to ok ubi yie.”
Sanoi siis Jesus hänelle: ellette näe tunnustähtiä ja ihmeitä, niin ette usko.
49 Jatelono nowachone niya, “Jaduongʼ, yie idhi koda kapok nyathina otho.”
Sanoi kuninkaan mies hänelle: Herra, tule alas ennenkuin minun poikani kuolee.
50 Yesu nodwoke niya, “Dhiyo, wuodi dhi bedo mangima.” Ngʼatno norwako wach mane Yesu owachoneno, mi noa odhi.
Jesus sanoi hänelle: mene, sinun poikas elää. Ja mies uskoi sanan, jonka Jesus sanoi hänelle, ja meni.
51 Kane oyudo pod en e yo odok dalane, jotichne noromone gi wach ni wuode koro ngima.
Niin hänen mennessänsä, kohtasivat hänen palveliansa hänen ja ilmoittivat hänelle, sanoen: sinun poikas elää.
52 Kane ononogi mondo ongʼe ni en sa mane mane wuode ochangoe, negiwachone niya, “Midhusi nyoro oweye kar sa abiriyo.”
Niin hän tutki heiltä hetkeä, jolla hän parani, ja he sanoivat hänelle: eilen seitsemännellä hetkellä antoi vilutauti hänen ylön.
53 Eka wuon nongʼeyo ni mano e sa nogono mane Yesu owachone niya, “Wuodi dhi bedo mangima.” Kuom mano, en kaachiel gi joode duto ne giyie kuom Yesu.
Niin isä ymmärsi sen siksi hetkeksi, jolla Jesus sanoi hänelle: sinun poikas elää. Ja hän uskoi ja koko hänen huoneensa.
54 Mano e hono mar ariyo mane Yesu otimo, ka nodonjo Galili koa Judea.
Tämä on toinen tunnustähti, jonka Jesus teki tullessansa Juudeasta Galileaan.
