Ayub 28
1 “Nitie kama ikunyoe fedha kod kama ilenyoe dhahabu.
Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
2 Chuma ikunyo koa e lowo, kendo mula ilenyo kigolo kuom kite.
Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
3 Ji kunyo kite ma nengogi tek kuonde matut mogik kendo motimo mudho, omenyo nyaka ei buche maboyo miwuoro, nyaka kuonde molil ti, mondo onwangʼie kite mabeyo.
Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
4 Opowo kor gode modhi mabor gi kuonde ma ji odakie, mochop nyaka kuonde ma ji ok wuothie; ka giliero e tonde marundore koni gi koni.
Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
5 Lowo e kama chiemo wuokie, to pinyne ibaroe lwendni gi mach.
Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
6 Lwendinigo ema kite ma nengogi tek miluongo ni Safir wuokie kendo buru ema otingʼo dhahabu.
Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
7 Kuom winy machamo ringʼo, onge moro amora mongʼeyo yore manie buchego, kendo onge achuth mosenene gi wangʼe.
Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
8 Ondiegi mager pok nowuotho kuondego, kendo kata sibuor pok oruto kuno.
Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
9 Ji baro lwanda matek ka chuma kendo thulo gode oko gie tiendegi.
Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
10 Otucho kor lwanda; mi wengene ne mwandu duto manie kor gode.
Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
11 Omanyo kuonde ma aore ochakoree, mi okel gik mopandi e lela.
Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
12 “To rieko to diyud kanye? Koso ere kuma ngʼeyo wuokie?
Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
13 Dhano mangima ok ongʼeyo kaka iyude; kendo ok oyudre e piny joma ngima.
Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
14 Kut wacho ni, ‘Oonge e iya;’ to nam wacho ni, ‘Oonge koda ka.’
Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
15 Ok nyal ngʼiewe gi dhahabu maler mogik kendo nengone ok nyal pim gi fedha.
Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
16 Ok nyal ngʼiewe gi dhahabu mokuny Ofir, kata gi kite ma nengogi tek kaka Oniks kata Safir.
Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
17 Dhahabu kata kite mamil ma nengogi tek ok nyal pimego bende ok nyal pime gi gima olos gi dhahabu.
Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
18 Kit nam ma nengone tek kod kit ombo marieny ok di wuo kuomgi nikech nengo rieko oyombo nengo kit rubi maratiglo.
Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
19 Kata mana kit topaz mokuny Kush ok nyal pim kode; ok nyal ngʼiewe gi dhahabu malerie mogik.
Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
20 “To rieko to diyud kanye? Koso ere kuma ngʼeyo wuokie?
Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
21 Opondo ne wenge gik mangima duto, kendo opande koda kane winy mafuyo e kor polo.
Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
22 Kethruok gi tho jowacho ni, ‘Humbe kende ema osechopo e itwa!’
Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
23 Nyasaye ema ongʼeyo yo miyudego kendo en kende ema ongʼeyo kama odakie,
Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
24 nikech wengene okwako tungʼ piny gi tungʼ piny kendo oneno gimoro amora manie bwo polo.
Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
25 Kane oguro teko mar yamo kendo opimo giko nembe,
Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
26 kane ogolo chik ne koth kendo ogoro yor mil polo,
Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
27 e kinde mane onenoe rieko mi opimo berne kaka chalo mi onwangʼo.
Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
28 Kendo nowachone dhano ni, ‘Luoro Ruoth Nyasaye kelo rieko, kendo ka idwaro bedo gi ngʼeyo to nyaka iwe richo!’”
Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
