Jeremia 32
1 Ma e wach mane obirone Jeremia koa kuom Jehova Nyasaye e higa mar apar mar Zedekia ruodh Juda, ma ne en higa mar apar gaboro mar Nebukadneza.
Sana, joka tuli Jeremialle Herralta Sidkian, Juudan kuninkaan, kymmenentenä vuotena, se on Nebukadressarin kahdeksantenatoista vuotena.
2 Jolwenj ruodh Babulon ne monjo Jerusalem, kendo Jeremia janabi ne otwe e agola moriti e kar dak mar ruodh Juda.
Silloin Baabelin kuninkaan sotajoukko piiritti Jerusalemia, ja profeetta Jeremia oli suljettuna vankilan pihaan, joka on Juudan kuninkaan linnassa.
3 Koro Zedekia ruodh Juda nokete e twech kanyo, kawacho niya, “Angʼo momiyo ikoro wach kamano? Ka iwacho ni, ‘Ma e gima Jehova Nyasaye owacho: Achiegni chiwo dala maduongʼni ne ruodh Babulon, kendo enoloye.
Sinne oli Sidkia, Juudan kuningas, hänet sulkenut sanoen: "Miksi sinä ennustat näin: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen?
4 Zedekia ruodh Juda ok notony e lwet jo-Babulon to enochiwe ne ruodh Babulon, kendo enowuo kode wangʼ gi wangʼ mi enonene gi wengene owuon.
Ja Sidkia, Juudan kuningas, ei pääse kaldealaisten käsistä, vaan hänet annetaan Baabelin kuninkaan käsiin, ja hänen täytyy puhua hänen kanssaan suusta suuhun ja nähdä hänet silmästä silmään.
5 Noter Zedekia Babulon, kama enosikie nyaka atimne gima adwaro, Jehova Nyasaye owacho. Ka ukedo gi jo-Babulon, to ok unulogi.’”
Ja hän kuljettaa Sidkian Baabeliin, ja sinne hän jää, kunnes minä katson hänen puoleensa, sanoo Herra. Kun te taistelette kaldealaisia vastaan, ei teillä ole menestystä."
6 Jeremia nowacho niya, “Wach Jehova Nyasaye nobirona:
Ja Jeremia sanoi: "Minulle tuli tämä Herran sana:
7 Hanamel wuod Shalum ma wuod owadgi wuonu nobi iri kendo nowach ni, ‘Ngʼiew lopa man Anathoth, nikech kaka watna machiegni koda en ratiro mari kendo tiji mondo ingʼiewe.’
Katso, Hanamel, setäsi Sallumin poika, tulee sinun luoksesi ja sanoo: 'Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, sillä sinulla on lunastusoikeus, niin että saat ostaa sen'."
8 “Eka, mana kaka Jehova Nyasaye nosewacho, omera Hanamel nobiro ira e agola mar jarito kendo owacho ni, ‘Ngʼiew puotha man Anathoth kama Benjamin orito. Nikech en ratiro mari mondo ingʼiewe kendo ikawe, ngʼiewe ne in owuon.’ “Ne angʼeyo ni ma ne en wach Jehova Nyasaye;
Ja Hanamel, setäni poika, tuli Herran sanan mukaan minun luokseni vankilan pihaan ja sanoi minulle: "Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, Benjaminin maassa, sillä sinulla on perintöoikeus ja sinulla on lunastusoikeus: osta se itsellesi". Silloin minä ymmärsin, että se oli Herran sana.
9 omiyo ne angʼiewo puodho man Anathoth kuom wuod owadgi wuonwa Hanamel kendo apimone shekel apar gabiriyo mar fedha.
Ja minä ostin Hanamelilta, setäni pojalta, pellon, joka on Anatotissa, ja punnitsin hänelle rahat, seitsemäntoista sekeliä hopeata,
10 Ne aketo seyi kendo agoyo amuri, ka joneno obedo, kendo apimo fedha e ratil.
kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, otin todistajat ja punnitsin rahat vaa'alla.
11 Ne akawo barup ngʼiepo, mano mogoye amuri momwon motingʼo singruok kod chike mag ngʼiewo lowo, to gi mano ma ok omuon
Sitten minä otin sinetöidyn kauppakirjan, sopimuksen ja määräykset sekä avoimen kirjan,
12 kendo ne achiwo baruwani ne Baruk wuod Neria, wuod Maseya, e nyim omera Hanamel kod joneno mane ogo seyi e barup winjruok kod jo-Yahudi mane obet e agola mar jarito.
ja annoin kauppakirjan Baarukille, Neerian, Mahsejan pojan, pojalle, serkkuni Hanamelin nähden ja todistajain nähden, jotka olivat kirjoittaneet kauppakirjan alle, ja kaikkien juutalaisten nähden, jotka istuivat vankilan pihassa,
13 “E nyimgi ne amiyo Baruk puonjgi:
ja minä käskin Baarukia heidän nähtensä sanoen:
14 ‘Ma e gima Jehova Nyasaye Maratego, ma Nyasach Israel, wacho: Kaw barupegi, mago momwon kod ma ok omuon, kendo iketgi e agulu mar lowo mondo omi gibed amingʼa.
"Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Ota nämä kirjat, tämä kauppakirja, sekä sinetöity että tämä avoin kirja, ja pane ne saviastiaan, että ne säilyisivät kauan aikaa.
15 Nimar ma e gima Jehova Nyasaye Maratego, ma Nyasach Israel, wacho: Udi, puothe kod puothe mzabibu bende ibiro chak ngʼiew e pinyni.’
Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran ostetaan tässä maassa taloja ja peltoja ja viinitarhoja."
16 “Bangʼ kane asechiwo barup ngʼiepo ne Baruk wuod Neria, ne alamo Jehova Nyasaye kama:
Ja annettuani kauppakirjan Baarukille, Neerian pojalle, minä rukoilin Herraa sanoen:
17 “Yaye, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto, isechweyo polo gi piny kuom tekoni maduongʼ kod badi malach. Onge gima tekni.
"Oi Herra, Herra! Katso, sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi: ei mikään ole sinulle mahdotonta;
18 Inyiso herani ne ji alufu to ikelo kum mar wuone ni nyithindgi. Yaye Nyasaye maduongʼ kendo maratego, ma nyinge en Jehova Nyasaye Maratego,
sinä, joka teet laupeuden tuhansille, mutta kostat isäin pahat teot heidän jälkeensä heidän lastensa helmaan; sinä suuri, voimallinen Jumala, jonka nimi on Herra Sebaot,
19 chenro magi dongo kendo timbegi lich. Wengeni oyawore ne yore duto mag ji; imiyo ngʼato mich kaluwore gi kite, kendo mowinjore gi timbene.
suuri neuvossa ja väkevä teossa, sinä, jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä, antaaksesi itsekullekin hänen vaelluksensa ja hänen töittensä hedelmän mukaan;
20 Ne itimo ranyisi kod honni e piny Misri kendo isiko kodgi nyaka kawuono, ei Israel kendo e dier ji duto, kendo pod in ngʼat marahuma nyaka chil kawuono.
sinä, joka teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa, ja joka olet tehnyt itsellesi nimen, senkaltaisen kuin se tänäkin päivänä on.
21 Ne igolo jogi Israel oa Misri gi ranyisi kod honni, gi lweti maratego kod badi moyarore kod bwok malich.
Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljätyksellä,
22 Ne imiyogi pinyni mane isesingone kweregi, piny mopongʼ gi chak kod mor kich.
ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannotulla valalla olit luvannut antaa heille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.
23 Negibiro kendo gikawo pinyno, to ne ok gilwori kata luwo chikeni; ne ok gitimo gik mane ichikogi mondo gitim. Omiyo ne ikelo kuomgi masichegi duto.
Mutta kun he olivat tulleet ja ottaneet sen omaksensa, eivät he kuulleet sinun ääntäsi eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan; he eivät tehneet mitään siitä, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Silloin sinä annoit kaiken tämän onnettomuuden kohdata heitä.
24 “Ne kaka oger pidhe madongo but dala maduongʼ mondo gimonje kendo gikawe. Nikech ligangla, kech kod masiche, dala maduongʼ nochiwne jo-Babulon ma monje. Gima ne iwacho osetimore kaka koro inene.
Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti, niin että se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä vastaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso, sinä näet sen.
25 To kata obedo ni dala maduongʼ enochiw ne jo-Babulon, in, yaye Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto, wachona ni, ‘Ngʼiew puodhoni gi fedha kendo ngʼiepone mondo obed gi joneno.’”
Mutta kuitenkin sinä, Herra, Herra, sanoit minulle: 'Osta rahalla itsellesi pelto ja ota todistajat', vaikka kaupunki joutuu kaldealaisten käsiin."
26 Eka wach Jehova Nyasaye nobiro ne Jeremia:
Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:
27 “An Jehova Nyasaye, Nyasach ogendini duto. Bende nitiere gima tekna?
"Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään mahdotonta?
28 Emomiyo, ma e gima Jehova Nyasaye wacho: Achiegni chiwo dala maduongʼni ne jo-Babulon kendo ne Nebukadneza ruodh Babulon, ma biro monje kendo kawe.
Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin kaldealaisten käsiin ja Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, käsiin, ja hän valloittaa sen.
29 Jo-Babulon mamonjo dala maduongʼni nodonji kendo ginimok kuome mach; giniwangʼe pep, kaachiel gi udi kamane ji owangʼoe iya kuom wangʼo ubani ewi tedni ne Baal kendo kuom chiwo misango miolo piny ne nyiseche manono.
Ja kaldealaiset, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, tulevat ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen, joiden katoilla on poltettu uhreja Baalille ja vuodatettu juomauhreja vieraille jumalille, minulle mielikarvaudeksi.
30 “Jo-Israel gi jo-Juda pok otimo gimoro makmana timbe mamono e nyim wangʼa chakre tin-gi; adiera, jo-Israel pok otimo gimoro makmana chwanya gi gik ma lwetgi oloso, Jehova Nyasaye wacho.
Sillä Israelin ja Juudan miehet ovat hamasta nuoruudestaan tehneet vain sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, sillä israelilaiset ovat tuottaneet minulle ainoastaan mielikarvautta kättensä teoilla, sanoo Herra.
31 Kochakore odiechiengʼ mane ogere nyaka sani, dala maduongʼni osemedo wangʼo iya kendo miya mirima ma chuna ni nyaka agole e nyim wangʼa.
Sillä tämä kaupunki on ollut minulle vihaksi ja kiivastukseksi hamasta siitä päivästä, jona he sen rakensivat, aina tähän päivään asti; ja niin minä heitän sen pois kasvojeni edestä
32 Jo-Israel gi jo-Juda osechwanya gi timbegi duto mamono magisetimo, gin ruodhi mag-gi kod jotelo, jodolo kod jonabi mag-gi, joma chwo mag Juda kod Jerusalem.
kaiken sen pahan tähden, minkä israelilaiset ja Juudan miehet ovat tehneet minulle mielikarvaudeksi-he, heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja profeettansa sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.
33 Negilokona ngʼegi ma ok wengegi; kata obedo ni apuonjogi kendo amedo puonjogi, ne ok ginyal chiko itgi kata luwo puonjna.
He ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; ja vaikka minä olen opettanut heitä varhaisesta alkaen, he eivät ole kuulleet eivätkä ottaneet varteen kuritusta.
34 Negiketo nyisechegi manono e ot ma Nyinga nitiere kendo ginjawe.
He ovat asettaneet iljetyksensä temppeliin, joka on otettu minun nimiini, ja saastuttaneet sen.
35 Negigero kuonde motingʼore gi malo ne Baal e Holo mar Ben Hinom mondo gitim misango gi yawuotgi kod nyigi ne Molek, kata kamano ne ok amiyogi chik mar timo kamano, kata mano ne onge e pacha niginyalo timo gima mono kamano kendo gimi Juda tim richo.
Ja he ovat rakentaneet Baalille uhrikukkulat, jotka ovat Ben-Hinnomin laaksossa, polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä uhrina Molokille, mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole minun mieleeni tullut. Tällaisia kauhistuksia he tekivät ja saivat Juudan syntiä tekemään.
36 “Iwuoyo kuom dala maduongʼni ni, ‘Gi ligangla, kech kod masiche enochiwe ne ruodh Babulon.’ To ma e gima Jehova Nyasaye, Nyasach Israel, wacho:
Mutta nyt sanoo Herra, Israelin Jumala, näin tästä kaupungista, jonka te sanotte joutuvan Baabelin kuninkaan käsiin miekan, nälän ja ruton pakosta:
37 Adiera anachokgi duto gia e pinje duto kamane ariembogie gi ich wangʼ kod mirimba mager; anadwog-gi kae kendo awegi gidag gi kwe.
Katso, minä kokoan heidät jälleen kaikista maista, joihin minä heidät vihassani, kiivastuksessani ja suuressa suuttumuksessani karkoitan, ja palautan heidät tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa.
38 Ginibed joga, kendo anabed Nyasachgi.
Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.
39 Anami gibed gi chuny achiel kod tim achiel, mondo omi giluora manokel negiber kod nyithindgi manobi bangʼ-gi.
Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä.
40 Analos singruok manyaka chiengʼ kodgi: Ok anawe timonegi maber, kendo anamigi giluora, mondo omi kik gilokre giweya.
Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu.
41 Anabed gi mor kuom timonegi maber kendo adiera anaketgi e pinyni gi chunya duto kod parona duto.
Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.
42 “Ma e gima Jehova Nyasaye wacho: Kaka asekelo masiche malich kama ne jogi, omiyo koro anamigi mwandu mane asingonegi.
Sillä näin sanoo Herra: Niinkuin minä olen tuottanut tälle kansalle kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä myös tuotan heille kaiken sen hyvän, minkä minä heille lupaan.
43 Ka puothe mangʼeny osengʼiew e pinyni ma uwacho ni, ‘En kama ninono, maonge ji kata le, nimar osechiwe ne jo-Babulon.’
Vielä ostetaan peltoja tässä maassa, josta te sanotte: 'Se on oleva autio, vailla ihmisiä ja eläimiä, kaldealaisten käsiin annettu'.
44 Puothe nongʼiew gi fedha, kendo barupe lowo nogoye sei kendo nogosingo kendo nobedgi joneno e gwengʼ Benjamin, e mier molworo Jerusalem, e mier mag Juda kendo e mier manie piny mantiere got matin, mar tiend gode ma yo podho chiengʼ kendo e Negev, nikech anadwog-gi ka gia e twech, Jehova Nyasaye wacho.”
Peltoja ostetaan rahalla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään ja todistajia otetaan Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa, Vuoriston, Alankomaan ja Etelämaan kaupungeissa, sillä minä käännän heidän kohtalonsa, sanoo Herra."
