< Chakruok 14 >
1 E kindeno Amrafel ruodh Shinar, Ariok ruodh Elasar, Kedorlaomer ruodh Elam kod Tidal ruodh Goyim
Ja tapahtui siihen aikaan, kun Amrafel oli Sinearin kuninkaana, Arjok Ellasarin kuninkaana, Kedorlaomer Eelamin kuninkaana ja Tidal Goojimin kuninkaana,
2 nodhi kedo gi Bera ruodh Sodom, Birsha ruodh Gomora, Shinab ruodh Adma, Shemeber ruodh Zeboim kod ruodh Bela (ma tiende ni Zoar).
että he alottivat sodan Beraa, Sodoman kuningasta, Birsaa, Gomorran kuningasta, Sinabia, Adman kuningasta, Semeberiä, Seboimin kuningasta, ja Belan, se on Sooarin, kuningasta vastaan.
3 Ruodhi abichgi duto noriwo jolwenjgi ne kedo e Holo mar Sidim (miluongo ni Nam chumbi).
Nämä kaikki liittoutuivat kokoontuen Siddimin laaksoon, jossa Suolameri nyt on.
4 Kuom higni apar gariyo negisebedo e bwo loch Kedorlaomer, to e higa mar apar gadek ne gingʼanyo.
Kaksitoista vuotta he olivat olleet Kedorlaomerille alamaiset, mutta kolmantenatoista vuotena he tekivät kapinan.
5 E higa mar apar gangʼwen, Kedorlaomer kod ruodhi mane oriwore kode nodhi omonjo kendo oloyo jo-Refai man Ashteroth Karnaim, jo-Zuzim e Ham gi jo-Emi man Shave Kiriathaim,
Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja ne kuninkaat, jotka olivat hänen kanssaan; ja he voittivat refalaiset Astarot-Karnaimissa ja suusilaiset Haamissa, niin myös eemiläiset Kirjataimin tasangolla
6 kendo jo-Hori manie gode mag Seir, mane ochwe nyaka El-Paran machiegni gi piny motimo ongoro.
ja hoorilaiset heidän vuoristossaan, Seirissä, aina Eel-Paaraniin asti, joka on erämaan laidassa.
7 Eka negidwogo chien kendo gidhi nyaka En Mishpat (ma tiende ni Kadesh), kendo negikawo piny jo-Amalek duto gi piny jo-Amor manodak Hazazon Tamar.
Ja he palasivat ja tulivat Mispatin lähteelle, se on Kaadekseen, ja valloittivat koko amalekilaisten maan ja voittivat myöskin amorilaiset, jotka asuivat Hasason-Taamarissa.
8 Eka ruodh Sodom, ruodh Gomora, ruodh Adma, ruodh Zeboim kod ruodh Bela (ma tiende ni Zoar) nowuok kendo oikore kedo moriedo jolwenjgi e Holo mar Sidim,
Silloin lähtivät Sodoman kuningas, Gomorran kuningas, Adman kuningas, Seboimin kuningas ja Belan, se on Sooarin, kuningas ja asettuivat Siddimin laaksossa sotarintaan heitä vastaan-
9 mondo oked gi Kedorlaomer ruodh Elam, Tidal ruodh Goyim, Amrafel ruodh Shinar kod Ariok ruodh Elasar mi ruodhi angʼwen-go nokedo gi ruodhi abich.
Eelamin kuningasta Kedorlaomeria, Goojimin kuningasta Tidalia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, neljä kuningasta viittä vastaan.
10 Holo mar Sidim nopongʼ gi buche mag chwodho, kendo kane ruodhi mag Sodom kod Gomora ringo, moko nopodho e buchego to moko noringo otony e gode.
Mutta Siddimin laakso oli täynnä maapihkakuoppia. Ja Sodoman ja Gomorran kuninkaat pakenivat ja putosivat niihin; mutta henkiin jääneet pakenivat vuoristoon.
11 Ruodhi angʼwen-go noyako gik moko duto mag Sodom kod Gomora kod chiembgi duto mi gidhi.
Ja he ottivat Sodomasta ja Gomorrasta kaiken tavaran ja kaikki ruokavarat ja menivät matkaansa.
12 Bende negikawo Lut, wuod owadgi Abram kod mwandune duto nikech noyudo odak Sodom.
Ja lähtiessään he ottivat mukaansa myöskin Lootin, Abramin veljenpojan, ja hänen omaisuutensa; hän näet asui Sodomassa.
13 Ngʼat achiel mane oyudo otony nobiro kendo onyiso Abram ja-Hibrania wachni. E ndalogo Abram nodak e tiend yiende madongo mag Mamre ja-Amor mane omin Eshkol kod Aner, osiepe Abram.
Mutta muuan pakolainen tuli ja ilmoitti siitä Abramille, hebrealaiselle; tämä asui tammistossa, joka oli amorilaisen Mamren, Eskolin ja Aanerin veljen, oma, ja he olivat Abramin liittolaisia.
14 Kane Abram owinjo ni watne oseter e twech, noluongo jotichge machwo motiegore mia adek gapar gaboro kendo olawogi nyaka Dan.
Kun Abram kuuli, että hänen sukulaisensa oli otettu vangiksi, aseisti hän luotettavimmat palvelijansa, jotka olivat hänen kodissaan syntyneet, kolmesataa kahdeksantoista miestä, ja ajoi vihollisia takaa aina Daaniin saakka.
15 Gotieno Abram nopogo jotichnego e migepe mondo omonj ruodhigo kendo negiriembogi mi gilawogi nyaka Hoba, ma yo nyandwat mar Damaski.
Ja hän jakoi väkensä ja hyökkäsi palvelijoineen yöllä vihollisten kimppuun ja voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hoobaan saakka, joka on Damaskosta pohjoiseen.
16 Abram nodhi moomo gik moko duto mane joka odhigo kendo noreso Lut wuod owadgi kod mwandune duto kaachiel gi mon kod ji mamoko.
Ja hän toi takaisin kaiken tavaran; myöskin sukulaisensa Lootin ja hänen tavaransa hän toi takaisin, niin myös vaimot ja muun väen.
17 Bangʼ ka Abram noduogo koseloyo Kedorlaomer kod ruodhi mane oriwore kode, ruodh Sodom nobiro mondo orom kode ei Holo mar Shave (ma tiende ni Holo mar Ruoth).
Kun hän oli paluumatkalla, voitettuaan Kedorlaomerin ja ne kuninkaat, jotka olivat tämän kanssa, meni Sodoman kuningas häntä vastaan Saaven laaksoon, jota sanotaan "Kuninkaan laaksoksi".
18 Eka Melkizedek ruodh Salem nokelo makati gi divai. Ne en jadolo mar Nyasaye Man Malo Moloyo,
Ja Melkisedek, Saalemin kuningas, toi leipää ja viiniä; hän oli Jumalan, Korkeimman, pappi.
19 kendo nogwedho Abram kowacho niya, “Nyasaye Man Malo Moloyo, Jachwech polo kod piny ogwedhi, in Abram.
Ja hän siunasi hänet sanoen: "Siunatkoon Abramia Jumala, Korkein, taivaan ja maan luoja.
20 Kendo ogwedh Nying Nyasaye Man Malo Moloyo mane oketo wasiki e lweti.” Eka Abram nomiye achiel kuom apar mar gik moko duto.
Ja kiitetty olkoon Jumala, Korkein, joka antoi vihollisesi sinun käsiisi." Ja Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.
21 Ruodh Sodom nowacho ne Abram niya, “Miya ji to idongʼ gi gik moko duto.”
Ja Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle väki ja pidä sinä tavara".
22 To Abram nowacho ne ruodh Sodom, “Asetingʼo lweta ne Jehova Nyasaye, ma en Nyasaye Man Malo Moloyo, Jachwech polo gi piny kendo asekwongʼora
Mutta Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Jumalan, Korkeimman, taivaan ja maan luojan, puoleen ja vannon:
23 ni ok nakaw giri moro, kata mana tol kata pat kira, mondo kik chiengʼ moro iwachi ni, ‘An ema ne amiyo Abram obedo jamoko.’
En totisesti ota, en langan päätä, en kengän paulaa enkä mitään muuta, mikä on sinun, ettet sanoisi: 'Minä olen tehnyt Abramin rikkaaksi'.
24 Ok abi kawo gimoro to mana ma joga osechamo kod pok ma joga kaka Aner, Eshkol kod Mamre onego oyudi. Onego giyud pokgi.”
En tahdo mitään, paitsi mitä palvelijat ovat kuluttaneet ja mikä on niille miehille tuleva, jotka minua seurasivat, Aanerille, Eskolille ja Mamrelle; he saakoot osansa."