< Ezekiel 24 >
1 Tarik apar, dwe mar apar, e higa mar ochiko, wach Jehova Nyasaye nobirona kama:
Ja Herran sana tapahtui minulle, yhdeksäntenä vuonna, kymmenentenä päivänä kymmenennestä kuusta, ja sanoi:
2 Wuod dhano, ndik tarigni piny, nikech ruodh Babulon oseluoro Jerusalem kawuononi.
Sinä, ihmisen poika, kirjoita sinulles tämän päivän nimi, juuri tämä päivä; sillä Babelin kuningas on juuri tänäpäivänä Jerusalemia vastaan hankinnut.
3 Gone oganda mohero ngʼanyoni ngeroni, kendo wach nigi ni ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto wacho: “‘Ket aguch tedo e kendo; kendo iol pi e iye.
Ja pane tottelemattoman kansan eteen vertaus, ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: pane pata ja valmista, ja pane siihen vettä.
4 Ket ringʼo mosengʼadi matindo tindo e iye, ringʼo machwe duto; ma gin em gi bat. Pongʼe gi choke machwe duto;
Pane kappaleet siihen kokoon, kaikki ne parhaat kappaleet, reisi ja lapa; ja täytä se parhailla luukappaleilla.
5 kendo yier chiayo mopugno mogik ei kweth. Chan yiende mabeyo e bwoye ni chokego; eka chwakeuru maber, mondo ochiegi maber nyak choke.
Ota paras laumasta, ja tee valkia alle luukappaleita keittääkses; ja anna vahvasti kiehua, ja luukappaleet hyviä kypsyä.
6 “‘Nikech ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto wacho: “‘Okwongʼ dala maduongʼ michweroe remo, ma en agulu motimo chilo, agulu ma chinde ok bi rumo. Goluru ringʼo duto e iye achiel kachiel ma ok uweyo moro e iye kata matin.
Sentähden näin sanoo Herra, Herra: voi murhakaupunkia! joka senkaltainen pata on, jossa ruoste riippuu kiinni, niin ettei sen ruoste tahdo eritä. Ota kappale kappaleen jälkeen siitä ulos, sillä ei tarvita siitä arpaa heittää.
7 “‘Nikech remo mane ochwero ni kuome: ne oole e lwanda nono; ne ok oole e lowo, kama buru ne nyalo ume.
Sillä hänen verensä on siellä, joka paljaalle kalliolle pantu on, ja ei maan päälle vuodatettu, että se mullalla peitettäisiin.
8 An bende aseweyo rembeno ewi lwandano ma ok oume mondo owangʼ iya, mi achul kuor.
Ja minä olen myös sentähden heidän antanut sen veren paljaalle kalliolle vuodattaa, ettei se peitettäisi, että viha tulis heidän päällensä, ja heille kostettaisiin.
9 “‘Kuom mano, ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto owacho: “‘Okwongʼ dala maduongʼ machwero remo! An bende abiro chanone yiende modhi malo.
Sentähden sanoo Herra, Herra näin: voi murhakaupunkia! jonka minä suureksi valkiaksi teen.
10 Omiyo chan yien kendo imok mach. Ted ringʼono maber, kiriwe gi apilo; kendo ne ni chokegi otedore maber.
Kanna vaivoin paljo puita, sytytä tuli, että liha kypsäksi tulis, ja pane hyvin yrttejä sen päälle, että luukappaleet palaisivat.
11 Eka iketi agulu ma iye ninono ewi makaa mi odok maliet kendo nyinje lokre makwar, mondo omi chilone duto oleny oko kendo chinde wangʼ marum.
Pane myös pata tyhjänä hiilille, että se kuumaksi tulis, ja sen vaski palais, jos sen saastaisuus sulais, ja sen ruoste läksis.
12 Asetemo konye motamore; chilo momoko kuome pek ma ok wuogi, kata wangʼ gi mach.
Vaan ruoste, ehkä se kuinka kovin poltetaan, ei tahdo lähteä, sillä se on aivan kovin ruostunut, se pitää tulessa sulattaman.
13 “‘Timbeni mag chode osemiyo ibet modwanyore. Ne atemo luoki, to ne ok inyal bedo maler, koro ok ibi bedo maler nyaka mirimba mochomi rum.
Sinun saastaisuutes on sula ilkeys, että vaikka minä sinua mielelläni puhdistaisin, et kuitenkaan sinä tahdo itsiäs puhdistaa antaa; sinun saastaisuudestas et sinä tästedes enää taida puhdistettaa, siihenasti että minun hirmuisuuteni sinussa sammunut on.
14 “‘An Jehova Nyasaye ema asewacho kamano. Sa osechopo mondo ati tija monego atim. Ok abi kechi; ok abi ngʼwononi, bende ok abi lokora. Ibiro ngʼadni bura kaluwore gi timbeni gi yoreni, Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto ema owacho.’”
Minä Herra olen sen puhunut; se pitää tuleman, minä tahdon tehdä, ja en viivyttää, en minä tahdo armahtaa, enkä kadu; vaan heidän pitää sinun tuomitseman, niinkuin sinä elänyt ja tehnyt olet, sanoo Herra, Herra.
15 Wach Jehova Nyasaye nobirona kama:
Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:
16 “Wuod dhano, abiro mayi ngʼat ma chunyi ohero ahinya apoya nono. Kik ingʼur, kik iywagi bende pi wangʼi kik chwer.
Sinä ihmisen poika, katso, minä tahdon sinulta silmäis himon ottaa pois rangaistuksen kautta; mutta ei sinun pidä valittaman, eikä itkemän, eikä kyyneleitä vuodattaman.
17 Chunyi to inyalo omo aoma mos, to kik itim timbe mag ywak kaka wuotho gi wich nono, wuotho gi tielo nono maonge wuoche bende kik ium lela wangʼi kendo kik icham chiemb liel.”
Salaa sinä mahdat huoata, mutta kuolleen valitusta ei sinun pidä pitämän, vaan sinun pitää kaunistukses paneman päälles, ja kengät jalkaas kenkimän; ei sinun pidä suutas peittämän, eikä murheellisten leipää syömän.
18 Omiyo ne awuoyo gi ji gokinyi, to godhiambono chiega notho. Kinyne gokinyi ne atimo kaka ne osechika mondo atim.
Ja kuin minä huomeneltain varhain kansalle puhuin, kuoli minulta ehtoona minun emäntäni. Ja minä tein toisena huomenna, kuin minulle käsketty oli.
19 Eka ji nopenja niya, “Donge inyalo nyisowae yo ma gik mitimogi omakowago?”
Ja kansa sanoi minulle: etkös siis ilmoita meille, mitä tämä meille ennustaa, minkä sinä teet?
20 Omiyo ne awachonegi niya, “Wach Jehova Nyasaye nobirona kama:
Ja minä sanoin heille: Herra on minun kanssani puhunut ja sanonut:
21 Wachne dhood Israel ni, ‘Ma e gima Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto owacho: Achiegni ketho kara maler mar lemo ma en kama sungau nitie, momako wengeu, kendo muhero gi lala. Yawuotu gi nyiu muweyo chien biro podho e dho ligangla.
Sano Israelin huoneelle, että Herra näin sanoo: katso, minä tahdon minun pyhäni, teidän korkeimman lohdutuksenne, teidän silmäinne himon ja teidän sydämenne toivon saastuttaa; ja teidän poikanne ja tyttärenne, jotka teidän hylkäämän pitää, lankeevat miekan kautta.
22 Ubiro timo kaka asetimo. Ok ubi umo lela wengeu kata chamo chiemb liel.
Ja teidän täytyy tehdä, niinkuin minä tehnyt olen: teidän suutanne ei teidän pidä peittämän, eikä murheellisen leipää syömän.
23 Ubiro rwako arwaka kilembau ewiu kaka pile, kod pat pat magu e tiendeu. Ok ubi ywak kata goyo nduru, to chira biro makou kendo ubiro chur nikech richou.
Vaan pitää teidän kaunistuksenne teidän päähänne paneman, ja kenkimän itsenne; ei teidän pidä valittaman eikä itkemän, vaan teidän synnissänne nääntymän, ja keskenänne toinen toisenne kanssa huokaileman.
24 Ezekiel biro bedonu ranyisi; ubiro timo mana kaka osetimo. Ka mano otimore to ubiro ngʼeyo ni An e Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto.’
Ja pitää niin Hesekiel teillle ihmeeksi oleman, että teidän tekemän pitää kaiken sen jälkeen, minkä hän tehnyt on; että kuin se tulee, te ymmärtäisitte, että minä Herra, Herra olen.
25 “To in, wuod dhano, chiengʼ ma anamagie ohinga margi, gi morgi kod duongʼ-gi; bende anamagi gima wengegi omokeno, kendo ma chunygi ohero gi lala; kaachiel gi yawuotgi kod nyigi.
Ja sinä, ihmisen poika, silloin kuin minä heiltä olen ottava pois heidän voimansa ja lohdutuksensa, heidän silmäinsä himon ja heidän sydämensä toivon, heidän poikansa ja tyttärensä;
26 Odiechiengno em ngʼat ma notony nobi iri kendo nonyisi gik mosetimore.
Silloin pitää yksi, joka päässyt on, tuleman sinun tykös, ja sinulle ilmoittaman.
27 To dhogi noyawre sa nogono; mi iniwuo kode kendo ok inilingʼ. Kuom mano, inibednegi ranyisi, kendo giningʼe ni An e Jehova Nyasaye.”
Silloin pitää sinun suus avattaman, ja sen joka päässyt on, että sinun puhuman pitää, ja ei enää vaikeneman. Ja sinun pitää heille ihmeeksi oleman, että he ymmärtäisivät minun olevan Herran.