Wuok 4

1 Musa nodwoko niya, “To kapo ni ok giyie kata winjo wachna mi giwacho ni, ‘Jehova Nyasaye ne ok ofwenyoreni’?”

Moses vastasi, ja sanoi: katso, ei he usko minua, eikä ole kuuliaiset minun äänelleni; vaan sanovat: ei ole Herra näkynyt sinulle.

2 Eka Jehova Nyasaye nopenje niya, “Mano en angʼo mantie e lwetino?” Musa nodwoko niya, “En luth.”

Herra sanoi hänelle: mikä se on sinun kädessäs? Hän sanoi: sauva.

3 Jehova Nyasaye nowachone niya “Bole piny kanyo.” Musa nobole piny e lowo kendo nolokore thuol mi Musa noringe.

Ja hän sanoi: heitä se maahan, ja hän heitti sen maahan, ja se muuttui kärmeeksi. Ja Moses pakeni häntä.

4 Bangʼe Jehova Nyasaye nowachone niya, “Rie badi mondo imake gi yo ka iwe.” Kuom Mano Musa norieyo bade kendo nomake gi yo ka iwe mi nochako olokore luth e lwete.

Mutta Herra sanoi Mosekselle: ojenna kätes, ja rupee hänen pyrstöönsä. Niin hän ojensi kätensä ja rupesi häneen, ja se muuttui sauvaksi hänen kädessänsä.

5 Jehova Nyasaye nowachone niya, “Ma en kamano mondo mi giyie ni Jehova Nyasaye ma Nyasach kweregi; Nyasach Ibrahim gi Isaka kod Jakobo osefwenyoreni.”

Sentähden pitää heidän uskoman, että Herra on näkynyt sinulle, heidän isäinsä Jumala, Abrahamin Jumala, Isaakin Jumala ja Jakobin Jumala.

6 Eka Jehova Nyasaye nowachone niya, “So lweti ei lawi.” Kuom mano, Musa nosoyo lwete ei lawe kendo kane ogole oko, to lwete nolokore dhoho, marachar ka pe.

Ja Herra sanoi vielä hänelle: pistä nyt kätes povees. Ja hän pisti sen poveensa. Ja koska hän veti sen ulos, katso, hänen kätensä oli spitalinen niinkuin lumi.

7 Bangʼe nonyise niya, “Koro dwok lweti ei law.” Kuom mano, Musa nodwoko lwete ei law, kendo kane ogole, lwete nochango modoko machal gi dende duto.

Ja hän sanoi: pistä kätes jällensä povees, ja hän pisti kätensä jälleen poveensa, ja veti jällensä sen ulos povestansa, ja katso, se tuli niinkuin hänen ihonsa.

8 Eka Jehova Nyasaye nowacho niya, “Kapo ni ok giyie gi wachni kata kuom ranyisi mokwongo, to ginyalo yie mar ariyo.

Ja on tapahtuva, jollei he sinua usko, eikä ole kuuliaiset sinun äänelles yhden ihmeen tähden, niin he uskovat sinun äänes toisen ihmeen tähden.

9 To kapo ni ok giyie gi ranyisi ariyogo kata winjo wachni, to kaw pi mar aora Nael, kendo iole e lowo motwo. Pi migolo e aorano biro lokore remo e lowo motwo.”

Jollei he usko niitä kahta ihmettä, eikä ole kuuliaiset sinun äänelles, niin ota vettä virrasta, ja kaada kuivalle maalle, niin se vesi, jonkas olet ottanut virrasta, tulee vereksi kuivalla maalla.

10 Musa nodwoko Jehova Nyasaye niya, “Yaye Ruoth Nyasaye, ok asebedo ngʼat ma wuoyo kalewe yot chakre chon kata e sa misebedo ka iwuoyo kod misumbani. Lewa pek kendo aywayo wach.”

Niin sanoi Moses Herralle: Ah Herra, en ole minä tähän asti puhelias mies ollut, enkä myös sitte kuin sinä palvelias kanssa puhunut olet; sillä minulla on hidas puhe ja kankia kieli.

11 Eka Jehova Nyasaye nowachone niya, “En ngʼa manochweyo dho dhano? En ngʼa mamiyo odoko momo kata ite odino? Koso en ngʼa mamiyo oneno kata obedo muofu? Donge en an Jehova Nyasaye?

Ja Herra sanoi hänelle: kuka on luonut ihmisen suun? Eli kuka on tehnyt mykän taikka kuuron, eli näkevän taikka sokian? Enkö minä Herra (ole niitä tehnyt)?

12 Omiyo koro dhiyo, abiro konyi e wuoyo bende abiro puonji gima onego iwachi.”

Mene siis nyt, minä olen sinun suussas, ja opetan sinua, mitä sinun puhuman pitää.

13 To Musa nodwoke niya, “Yaye Ruoth Nyasaye, ka iyie to or ngʼat machielo.”

Moses sanoi: Ah Herra, lähetä, jonkas tahdot lähettää.

14 Eka Jehova Nyasaye ne mirima omako gi Musa mowachone niya, “Donge owadu Harun ma ja-Lawi nitie? Angʼeyo ni onyalo wuoyo maber. Osechako wuoth obiro romoni bende chunye biro bedo mamor ka oneni.

Niin Herra vihastui suuresti Moseksen päälle, ja sanoi: enkö minä tunne Aaronia sinun veljeäs, Levin suvusta, että hän on puhelias? Ja katso, hän tulee sinua vastaan, ja koska hän näkee sinun, niin hän iloitsee sydämestänsä.

15 Ibiro wuoyo kode mi iket weche e dhoge; abiro konyou un ji ariyo mondo uwuo bende abiro puonjou gima onego utim.

Sinun pitää puhuman hänelle, ja paneman sanat hänen suuhunsa; ja minä olen sinun ja hänen suunsa kanssa, ja opetan teitä, mitä teidän pitää tekemän.

16 Obiro wuoyo gi ji kari kendo obiro bedo kaka dhogi bende ibiro bedone kaka Nyasaye.

Ja hänen pitää puhuman sinun puolestas kansalle. Hänen pitää oleman sinun suunas, ja sinun pitää oleman hänelle Jumalana.

17 To kaw ludhni e lweti nimar ibiro timo kode honni gi ranyisi.”

Ja ota tämä sauva kätees, jolla sinun pitää tekemän ihmeitä.

18 Eka Musa nodok ir Jethro jaduongʼne mowachone niya “Yie iweya adog Misri ir joga mondo ane kapo ni nitie moro kuomgi ma pod ngima.” Jethro nodwoke niya, “Dhiyo kendo ibed gi gweth.”

Niin Moses läksi sieltä, ja tuli jällensä appensa Jetron tykö, ja sanoi hänelle: annas minun mennä, että minä palajaisin veljeini tykö, jotka ovat Egyptissä, ja näkisin heitä, jos he vielä elävät. Ja Jetro sanoi Mosekselle: mene rauhassa.

19 Noyudo Jehova Nyasaye osewuoyo gi Musa e piny Midian kowachone niya, “Dog Misri, nikech jogo duto mane dwaro negi osetho.”

Ja Herra sanoi Mosekselle Midianissa: mene ja palaja Egyptiin; sillä ne kaikki ovat kuolleet, jotka sinun henkes perään seisoivat.

20 Omiyo Musa nokawo chiege kod yawuote, mi oketogi e punda kendo nochako wuoth mar dok Misri. Bende nokawo ludh Nyasaye e lwete.

Ja Moses otti emäntänsä ja poikansa, ja pani ne aasin päälle, ja palasi Egyptiin; ja otti Jumalan sauvan käteensä.

21 Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya, “Ka idok Misri nyaka ine ni itimo e nyim Farao honni duto ma asemiyi teko mondo itim. Makmana abiro miyo chuny Farao doko matek ma ok onyal weyo jo-Israel mondo oa.

Ja Herra sanoi Mosekselle: katso, koskas tulet Egyptiin jällensä, ettäs teet kaikki ne ihmeet Pharaon edessä, jotka minä olen antanut sinun kätees. Ja minä paadutan hänen sydämensä, ja ei hän päästä kansaa.

22 Eka iniwach ni Farao kama, ‘Ma e gima Jehova Nyasaye wacho: Israel e wuoda makayo,

Ja sinun pitää sanoman Pharaolle: näin sanoo Herra: Israel on minun poikani, minun esikoiseni.

23 kendo ne anyisi niya, “Yie iwe wuoda odhi, mondo olama.” To nikech nidagi weye mondo odhi; koro abiro nego wuodi makayo.’”

Ja minä käsken sinulle: päästä minun poikani palvelemaan minua, ja jos et sinä tahdo häntä päästää, katso, minä tapan sinun poikas, sinun esikoises.

24 E kinde mane Musa obuoro kamoro e kor yo, Jehova Nyasaye noromo kode kendo nochiegni nege.

Ja koska hän oli tiellä majassa, tuli Herra häntä vastaan, ja tahtoi hänen tappaa.

25 To Zipora nokawo pala modingli mi ongʼadogo pien mantie e dho duongʼ wuode kendo nokawo pien-no momulogo tiend Musa. Nowacho niya, “Adier ibedona wuon kisera mar remo.”

Niin Zippora otti kiven, ja ympärileikkasi poikansa esinahan, ja rupesi hänen jalkoihinsa, ja sanoi: sinä olet minulle veriylkä.

26 Eka Jehova Nyasaye noweye. (E kindeno ema Zipora nowachoe niya, “Wuon kisera mar remo,” ma tiende ni tero nyangu.)

Niin hän luopui hänestä. Mutta sanoi: veriylkä ympärileikkauksen tähden.

27 Jehova Nyasaye nowacho ni Harun niya, “Dhiyo e thim mondo irom gi Musa.” Omiyo nodhi moromo gi Musa e got mar Nyasaye kendo nonyodhe.

Ja Herra sanoi Aaronille: mene Mosesta vastaan korpeen. Ja hän meni, ja tuli häntä vastaan Jumalan vuorella, ja antoi hänen suuta.

28 Eka Musa nonyiso Harun weche duto mane Jehova Nyasaye oore mondo owachi, kendo nonyise honni duto mane Jehova Nyasaye oore mondo otim.

Ja Moses ilmoitti Aaronille kaikki Herran sanat, jotka hänen lähetti, ja kaikki ihmeet, jotka hän hänet käskenyt oli.

29 Eka Musa gi Harun nochoko jodong jo-Israel duto kanyakla,

Niin meni Moses ja Aaron, ja kokosivat kaikki Israelin lasten vanhimmat.

30 kendo Harun nonyisogi gik moko duto mane Jehova Nyasaye onyiso Musa. Bende notimo honni duto e nyim ji,

Ja Aaron puhui kaikki ne sanat, jotka Herra Mosekselle puhunut oli, ja teki ihmeitä kansan edessä.

31 kendo ne giyie. Kendo kane giwinjo ni Jehova Nyasaye oseneno chandruokgi kendo ni odwaro resogi, negikulore mi gilame.

Ja kansa uskoi. Ja kuin he kuulivat, että Herra oli etsinyt Israelin lapsia, nähnyt myös heidän ahdistuksensa, lankesivat he maahan ja rukoilivat.