Wuok 32
1 Kane ji oneno ni Musa osedeko ewi got, negichokore ma gilworo Harun kendo giwachone niya, “Bi mondo ilosnwa nyiseche ma biro dhi nyimwa, nimar ok wangʼeyo gima osetimore ne Musa mane ogolowa ka waa e piny Misri.”
Mutta kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta, kokoontui kansa Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: "Nouse, tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta."
2 Harun nodwokogi niya, “Kawuru sitadi mag dhahabu ma yawuotu kod nyiu orwako mondo ukelna.”
Niin Aaron sanoi heille: "Irroittakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle".
3 Kuom mano, ji duto nokawo sitadigi mi gikelogi ne Harun.
Ja kaikki kansa irroitti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille;
4 Nokawo gik mane omiyego monywaso kendo olosogo kido machalo gi mar nyaroya. Eka nowachonegi niya, “Magi e nyisecheu mane ogolou e piny Misri, yaye Israel.”
ja hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: "Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta".
5 Kane Harun oneno kamano, nogero kendo mar misango e nyim nyaroyano kendo nolando niya, “Kiny notim sawo ne Jehova Nyasaye”
Kun Aaron tämän näki, rakensi hän sille alttarin; ja Aaron julisti ja sanoi: "Huomenna on Herran juhla".
6 Kuom mano, ji nochiewo kinyne kogwen mochiwo misango miwangʼo pep kendo negichiwo misango mag lalruok. Bangʼe negibedo piny mondo gichiem kendo gimethi kendo negia malo mondo gimiel miende dwanyruok.
Ja he nousivat varhain seuraavana päivänä ja uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja; ja kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat iloa pitämään.
7 Eka Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya, “Lor piny idog ir jogi mane igolo kawuok e piny Misri nikech gisekethore”
Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Mene, astu alas, sillä sinun kansasi, jonka johdatit Egyptin maasta, on turmion tehnyt.
8 Giselokore mapiyo nono ka giweyo chike mane amiyogi kendo giseloso nyasaye maket gi nyaroya. Gisekulorene piny kendo gisechiwone misango mi giwacho niya, “Magi e nyisecheu mane ogolou e piny Misri, yaye Israel.”
Pian he poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän kulkea; he tekivät itselleen valetun vasikan. Sitä he ovat kumartaneet, ja sille he ovat uhranneet ja sanoneet: 'Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta'."
9 Jehova Nyasaye nowacho ne Musa niya, “Aseneno jogi kendo gin joma tokgi tek.
Ja Herra sanoi vielä Moosekselle: "Minä näen, että tämä kansa on niskurikansa.
10 Kuom mano, koro weya mondo mirimba mager otiekgi. Bangʼe to anaketi ibed oganda maduongʼ.”
Anna minun olla, että vihani leimahtaisi heitä vastaan, hukuttaakseni heidät; mutta sinusta minä teen suuren kansan."
11 To Musa nokwayo Jehova Nyasaye, ma Nyasache kowachone niya, “Yaye Jehova Nyasaye, en angʼo momiyo mirimbi mager ditiek jogi mane igolo gi teko maduongʼ kod lweti maratego kawuok e piny Misri?
Mutta Mooses rukoili armoa Herralta, Jumalaltansa, ja sanoi: "Herra, miksi sinun vihasi syttyy omaa kansaasi vastaan, jonka olet vienyt pois Egyptin maasta suurella voimalla ja väkevällä kädellä?
12 Angʼo momiyo dimi jo-Misri wuo gi ngʼayi kawacho ni, ‘Nogologi gi chuny marach mondo otiekgi ewi gode kendo mondo otiekgi e wangʼ piny?’ Kuom mano, we mirimbi mager, mondo ilok chunyi kik ikel kethruok ni jogi.
Miksi egyptiläiset saisivat sanoa: 'Heidän onnettomuudekseen hän vei heidät pois, tappaaksensa heidät vuorilla ja hävittääksensä heidät maan päältä'? Käänny vihasi hehkusta ja kadu sitä turmiota, jonka aioit tuottaa kansallesi.
13 Par jotichni Ibrahim, Isaka kod Jakobo mane ikwongʼorini in iwuon kiwacho ni, ‘Abiro keto nyikwayi mondo obed mangʼeny kaka sulwe mar kor polo bende abiro miyo nyikwayi pinyni duto mane asingonegi ni nobed mwandugi nyaka chiengʼ.’”
Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Israelia, joille olet itse kauttasi vannonut ja sanonut: 'Minä teen teidän jälkeläistenne luvun paljoksi kuin taivaan tähdet; ja koko tämän maan, josta olen puhunut, minä annan teidän jälkeläisillenne, ja he saavat sen ikuiseksi perinnöksi'."
14 Kuom mano Jehova Nyasaye noloko pache mine ok okelone joge masira mane osewacho.
Niin Herra katui sitä turmiota, jonka hän oli uhannut tuottaa kansallensa.
15 Musa nolor koa e got kotingʼo kite ariyo mag Rapar e lwete kendo kitego nondik koni gi koni.
Ja Mooses kääntyi ja astui alas vuorelta, ja hänen kädessään oli kaksi laintaulua. Ja tauluihin oli kirjoitettu molemmille puolille; etupuolelle ja takapuolelle oli niihin kirjoitettu.
16 Kitego ne gin tich Nyasaye; kendo ndiko mane ni kuomgi ne mar Nyasaye.
Ja taulut olivat Jumalan tekemät, ja kirjoitus oli Jumalan kirjoitusta, joka oli tauluihin kaiverrettu.
17 Kane Joshua owinjo koko mane ji goyo nowacho ne Musa niya, “Mahu mar lweny wuok e kambi.”
Kun Joosua kuuli kansan huudon, sen melutessa, sanoi hän Moosekselle: "Sotahuuto kuuluu leiristä".
18 To Musa nodwoke niya, “Ok en mahu mar loch kata ywak mar joma olo e lweny; to en mana koko mar wer ema awinjo.”
Mutta tämä vastasi: "Se ei ole voittajien huutoa, eikä se ole voitettujen huutoa; minä kuulen laulua".
19 Kane Musa ochopo machiegni gi kambi koa e tiend got noneno ji kamiel e nyim nyaroya, kendo iye nowangʼ mi nodiro kite mopa mane ni e lwete piny ma gitore matindo tindo.
Ja kun Mooses lähestyi leiriä ja näki vasikan ja karkelon, niin hänen vihansa syttyi, ja hän heitti taulut käsistänsä ja murskasi ne vuoren juurella.
20 Bangʼe nokawo nyaroya mane giseloso mi owangʼe e mach kendo norege mayom kaka mogo mi noruwe gi pi momiyo jo-Israel mondo omodhi.
Senjälkeen hän otti vasikan, jonka he olivat tehneet, poltti sen tulessa ja rouhensi sen hienoksi ja hajotti veteen ja juotti sen israelilaisille.
21 Nopenjo Harun niya, “Angʼo mane jogi otimoni momiyo irwakogi e richo maduongʼ kamano?”
Ja Mooses sanoi Aaronille: "Mitä tämä kansa on tehnyt sinulle, kun olet saattanut heidät näin suureen syntiin?"
22 Harun nodwoke niya, “Kik ibed gi ich wangʼ ruodha nimar ingʼeyo kaka chuny jogi osiko kopongʼ gi richo.
Aaron vastasi: "Älköön herrani viha syttykö; sinä tiedät itse, että tämä kansa on paha.
23 Ne giwachona kama, ‘Losnwa nyiseche mabiro telonwa, nimar ok wangʼeyo gima otimo ngʼat ma Musa-ni mane ogolowa e piny Misri.’
He sanoivat minulle: 'Tee meille jumala, joka käy meidän edellämme; sillä emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta'.
24 Kuom mano nawachonegi ni, ‘Ngʼato ka ngʼato man-gi bangli mag dhahabu okaw mondo okel.’ Eka negimiya dhahabu kendo nakete e mach mi aloso nyaroyani!”
Niin minä sanoin heille: 'Jolla on kultaa, irroittakoon sen yltänsä'; ja he antoivat sen minulle. Ja minä heitin sen tuleen, ja siitä tuli tämä vasikka."
25 Musa noneno ka ji osenjawni kendo kaka Harun noketogi mi gibedo joma wigi tek ma ijaro gi wasikgi.
Kun Mooses näki, että kansa oli kurittomuuden vallassa, koska Aaron oli päästänyt heidät kurittomuuden valtaan, vahingoniloksi heidän vihollisillensa,
26 Kuom mano nochungʼ e dhoranga kambi mowacho niya, “Ngʼato angʼata man kor Jehova Nyasaye obi ira.” Kendo jo-Lawi duto nochungʼ e ngʼeye.
niin Mooses seisahtui leirin portille ja huusi: "Joka on Herran oma, se tulkoon minun luokseni". Silloin kokoontuivat hänen luoksensa kaikki leeviläiset.
27 Eka nowachonegi niya, “Ma e gima Jehova Nyasaye, ma Nyasach Israel wacho: ‘Ngʼato ka ngʼato okaw liganglane. Wuothuru ei kambi duto koni gi koni ka ngʼato ka ngʼato nego owadgi, osiepne kod ngʼat modak bute.’”
Ja hän sanoi heille: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: 'Jokainen sitokoon miekkansa vyölleen. Käykää sitten edestakaisin leirin halki portista porttiin ja tappakaa jokainen, olkoon vaikka oma veli, ystävä tai sukulainen.'"
28 Jo-Lawi notimo kaka Musa nochikogi kendo chiengʼno ji madirom alufu adek nonegi.
Niin leeviläiset tekivät Mooseksen käskyn mukaan; ja sinä päivänä kaatui kansaa noin kolmetuhatta miestä.
29 Eka Musa nowacho niya, “Un osewalu ni Jehova Nyasaye kawuono nimar ne ulokoru gi oweteu gi yawuotu kendo Jehova Nyasaye osegwedhou kawuono.”
Ja Mooses sanoi: "Koska te nyt olette olleet omia poikianne ja veljiänne vastaan, niin vihkiytykää tänä päivänä Herran palvelukseen, että hän tänä päivänä antaisi siunauksen teille".
30 Kinyne Musa nowacho ni ji niya, “Usetimo richo maduongʼ to koro abiro dhi ir Jehova Nyasaye nimar dipoka akwayonu Jehova Nyasaye mondo owenu richou.”
Seuraavana päivänä Mooses sanoi kansalle: "Te olette tehneet suuren synnin. Minä nousen nyt Herran tykö-jos ehkä voisin sovittaa teidän rikoksenne."
31 Kuom mano Musa nodok ir Jehova Nyasaye mowacho niya, “Yaye, mano kaka jogi osetimo richo malich, ma giseloso nyisechegi mag dhahabu.
Ja Mooses palasi Herran tykö ja sanoi: "Voi, tämä kansa on tehnyt suuren synnin! He ovat tehneet itselleen jumalan kullasta.
32 To koro kiyie, to wenegi richogi, to ka ok kamano, to ruch nyinga oko e kitabu misendikono.”
Jospa nyt antaisit heidän rikoksensa anteeksi! Mutta jos et, niin pyyhi minut pois kirjastasi, johon kirjoitat."
33 Eka Jehova Nyasaye nodwoko Musa niya, “Ngʼato angʼata motimo richo e nyima ema anaruch nyinge oko e kitabu mara.
Mutta Herra vastasi Moosekselle: "Joka on tehnyt syntiä minua vastaan, sen minä pyyhin pois kirjastani.
34 To koro, dhiyo mondo itelne ji kiterogi kama ne awacho kendo malaikana biro telo nyimu. To kata kamano, ka kindena mar kum ochopo to anakumgi nikech richogi.”
Mene nyt ja johdata kansa siihen paikkaan, josta minä olen sinulle puhunut; katso, minun enkelini käy sinun edelläsi. Mutta kostoni päivänä minä kostan heille heidän rikoksensa."
35 Kuom mano, Jehova Nyasaye nogoyo jogo gi tuoche kuom lamo nyaroya mane Harun oloso.
Niin Herra rankaisi kansaa, koska he olivat teettäneet vasikan, jonka Aaron teki.
