Wuok 3
1 Chiengʼ moro Musa ne kwayo jamb Jethro jaduongʼne ma Jadolo mar jo-Midian, mi nongʼado thim gi jamni nyaka Horeb got mar Nyasaye.
Ja Mooses kaitsi appensa Jetron, Midianin papin, lampaita. Ja kun hän kerran ajoi lampaita erämaan tuolle puolen, tuli hän Jumalan vuoren, Hoorebin, juurelle.
2 Malaika mar Jehova Nyasaye nofwenyorene kanyo e ligek mach maliel e dier bungu. Musa noneno ni kata obedo ni mach nomako bunguno, bunguno to ne ok wangʼ.
Silloin Herran enkeli ilmestyi hänelle tulen liekissä keskellä orjantappurapensasta; ja hän näki, että pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut.
3 Kuom mano Musa noparo e chunye owuon niya, “Abiro sudo machiegni mondo ane hono maduongʼni. Angʼo momiyo bunguni ok wangʼ kata obedo ni mach lielie.”
Niin Mooses sanoi: "Minä käyn tuonne ja katson tätä suurta näkyä, miksi ei pensas pala poroksi".
4 Kane Jehova Nyasaye oneno kosudo machiegni mondo one ane, Nyasaye noluonge gi e dier bungu niya, “Musa! Musa!” Eka Musa nodwoke niya, “An ka.”
Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, huusi hän, Jumala, hänelle pensaasta ja sanoi: "Mooses, Mooses!" Hän vastasi: "Tässä olen".
5 Nyasaye nowachone niya, “Kik imed sudo machiegni, to lony wuoche e tiendi, nikech kama ichungoeni en Kama Ler.”
Hän sanoi: "Älä tule tänne! Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä maa."
6 Bangʼe Jehova Nyasaye nowachone niya, “An e Nyasach kwereni, Nyasach Ibrahim gi Nyasach Isaka kendo Nyasach Jakobo.” Kane Musa owinjo wachno to nopando wangʼe, nikech noluoro rango wangʼ Nyasaye.
Ja hän sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala". Ja Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.
7 Eka Jehova Nyasaye nowacho niya, “Chutho aseneno thagruok mar joga e piny Misri. Asewinjo ywakgi nikech joma chunogi e tich mar wasumbini kendo angʼeyo thagruokgi.
Ja Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa sortajainsa tähden; niin, minä tiedän heidän tuskansa.
8 Omiyo aselor mondo aresgi e lwet jo-Misri kendo agolgi e pinyno mondo akelgi e piny maber kendo malach, ma en piny mopongʼ gi chak kod mor kich. En piny jo-Kanaan gi jo-Hiti gi jo-Amor gi jo-Perizi gi jo-Hivi kod jo-Jebus.
Sentähden minä olen astunut alas vapauttamaan heidät egyptiläisten kädestä ja johdattamaan heidät siitä maasta hyvään ja tilavaan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, sinne, missä kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset asuvat.
9 Koro ywak jo-Israel osechopona, kendo aseneno kaka jo-Misri sandogi.
Ja nyt on israelilaisten huuto tullut minun kuuluviini, ja minä olen myös nähnyt sen sorron, jolla egyptiläiset heitä sortavat.
10 Koro dhiyo. Aori ir Farao mondo igol joga ma jo-Israel e piny Misri.”
Niin mene nyt, minä lähetän sinut faraon tykö, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä."
11 To Musa nodwoko Nyasaye niya, “An to an ngʼa, ma dadhi ir Farao kendo golo jo-Israel e piny Misri?”
Mutta Mooses sanoi Jumalalle: "Mikä minä olen menemään faraon tykö ja viemään israelilaisia pois Egyptistä?"
12 Nyasaye nodwoke niya, “Abiro bedo kodi. Ranyisi ma ibiro neno ni An ema aori ema: Ka isegolo ogandani e piny Misri, to ubiro lamo Nyasaye ewi godni.”
Hän vastasi: "Minä olen sinun kanssasi; ja tämä olkoon sinulle tunnusmerkkinä, että minä olen sinut lähettänyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptistä, niin te palvelette Jumalaa tällä vuorella".
13 Musa nodwoko Nyasaye niya, “Ka dipo ni adhi ir jo-Israel mi awachonegi ni, ‘Nyasach kwereu oseora iru,’ mi gipenja ni, ‘Nyinge en ngʼa?’ Koro to ananyisgi nangʼo?”
Mooses sanoi Jumalalle: "Katso, kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille: 'Teidän isienne Jumala on lähettänyt minut teidän luoksenne', ja kun he kysyvät minulta: 'Mikä hänen nimensä on?' niin mitä minä heille vastaan?"
14 Nyasaye nowacho ne Musa niya, “AN MANTIE. Ma e gima onego iwach ni jo-Israel, ‘AN MANTIE oseora iru.’”
Jumala vastasi Moosekselle: "Minä olen se, joka minä olen". Ja hän sanoi vielä: "Sano israelilaisille näin: 'Minä olen' lähetti minut teidän luoksenne".
15 Nyasaye nowacho ne Musa kendo niya, “Nyis jo-Israel kama, ‘Jehova Nyasaye ma Nyasach kwereu, kendo ma Nyasach Ibrahim gi Nyasach Isaka kendo Nyasach Jakobo; oseora iru.’ “Ma e nyinga manyaka chiengʼ, ma en nying manyaka parago, kuom tiengʼ ka tiengʼ.
Ja Jumala sanoi vielä Moosekselle: "Sano israelilaisille näin: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, lähetti minut teidän luoksenne; tämä on minun nimeni iankaikkisesti, ja näin minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.
16 “Dhiyo, ichok jodong jo-Israel mondo iwachnegi kama. ‘Jehova Nyasaye, ma Nyasach kwereu; ma en Nyasach Ibrahim gi Isaka kod Jakobo; nofwenyorena mi owachona kama: Aserangou mi aseneno gino mosetimnu e piny Misri.
Mene ja kokoa Israelin vanhimmat ja sano heille: Herra, teidän isienne Jumala, Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, on ilmestynyt minulle ja sanonut: 'Totisesti minä pidän teistä huolen ja pidän silmällä, mitä teille tapahtuu Egyptissä.
17 Kuom mano asesingora ni nyaka agolu e thagruok e piny Misri mi akelu e piny jo-Kanaan gi jo-Hiti gi jo-Amor gi jo-Perizi gi jo-Hivi kod jo-Jebus, ma en piny mopongʼ gi chak kod mor kich.’
Ja minä olen päättänyt näin: minä johdatan teidät pois Egyptin kurjuudesta kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, siihen maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä.'
18 “Jodong jo-Israel biro winjo gima iwacho. Bangʼ mano in kaachiel gi jodongo unudhi ir ruodh Misri mi uwachne kama: ‘Jehova Nyasaye, ma Nyasach jo-Hibrania oseromo kodwa. Omiyo yie iwe wadhi e thim kama kawo wuodh ndalo adek mondo wachiwne Jehova Nyasaye ma Nyasachwa misengini.’
Ja he kuulevat sinua. Niin mene sitten, sinä ja Israelin vanhimmat, Egyptin kuninkaan tykö, ja sanokaa hänelle: 'Herra, hebrealaisten Jumala, on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle, Jumalallemme.'
19 To angʼeyo ni ruodh Misri ok noyienu mondo udhi makmana kochune gi bat maratego.
Mutta minä tiedän, että Egyptin kuningas ei päästä teitä menemään, ei edes väkevän käden pakolla.
20 Kuom mano, abiro rieyo bada mi agoo jo-Misri gi kit masiche duto ma anakel e diergi. Bangʼ mano, to enoyienu mondo udhi.
Mutta minä ojennan käteni ja lyön Egyptiä kaikenkaltaisilla ihmeilläni, joita minä olen siellä tekevä, ja sitten hän päästää teidät.
21 “Bende anami jo-Misri bed gi ngʼwono kuom jogi, mondo ka uwuok to ok unua gi lwetu nono.
Ja minä annan tämän kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että te lähtiessänne ette lähde tyhjin käsin.
22 Dhako ka dhako nyaka kwa jabathe kod joma odakgo e ode mondo omiye gik molos gi fedha gi dhahabu kod lewni, ma unuket kuom yawuotu gi nyiu. Kuom mano unuyak gige jo-Misri.”
Vaan jokainen vaimo on pyytävä naapuriltaan ja luonaan majailevalta vaimolta hopea-ja kultakaluja ja vaatteita. Niihin te puette poikanne ja tyttärenne ja viette ne saaliina egyptiläisiltä."
