Wuok 18
1 Koro Jethro, jadolo mar Midian kendo jaduongʼ Musa, nowinjo gik moko duto mane Nyasaye osetimo ni Musa, kaachiel gi joge ma jo-Israel, bende kaka Jehova Nyasaye nosegolo jo-Israel kawuok e piny Misri.
Ja Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla kaikki, mitä Jumala oli tehnyt Moosekselle ja kansalleen Israelille, kuinka Herra oli vienyt Israelin pois Egyptistä.
2 Bangʼ ka Musa ne oseriembo chiege ma Zipora, jaduongʼne Jethro norwake
Ja Jetro, Mooseksen appi, otti mukaansa Sipporan, Mooseksen vaimon, jonka tämä oli lähettänyt kotiin,
3 kaachiel gi yawuote ariyo. Wuowi achiel niluongo ni Gershom nimar Musa nowacho niya, “Asebedo jadak e piny ma ok marwa,”
ja hänen kaksi poikaansa; näistä oli toisen nimi Geersom, koska Mooses oli sanonut: "Minä olen muukalainen vieraalla maalla",
4 to machielo nochako ni Eliezer nimar nowacho niya, “Nyasach wuonwa ema ne jakonyna, ne oresa kane Farao dwaro nega gi ligangla.”
ja toisen nimi Elieser, koska hän oli sanonut: "Isäni Jumala oli minun apuni ja pelasti minut faraon miekasta".
5 Jethro, jaduongʼ Musa, kaachiel gi yawuot Musa gi chi Musa, ne jobiro ire e thim kama ne ojotie but got mar Nyasaye.
Ja Jetro, Mooseksen appi, tuli hänen poikiensa ja hänen vaimonsa kanssa Mooseksen luo erämaahan, jossa tämä oli leiriytynyt Jumalan vuoren juurelle.
6 Noyudo ka Jethro oseorone wach niya, “An, jaduongʼni Jethro abiro iri gi chiegi kaachiel gi nyithindi ariyo.”
Ja hän käski sanoa Moosekselle: "Minä, Jetro, sinun appesi, ynnä vaimosi kahden poikansa kanssa olemme tulleet luoksesi".
7 Kuom mano Musa nowuok mondo orom ni jaduongʼne mi nokulore piny kendo onyodhe. Ne gimosore eka bangʼe gidonjo ei hema.
Niin Mooses meni appeansa vastaan, kumarsi ja suuteli häntä. Ja kun he olivat tervehtineet toisiansa, menivät he telttaan.
8 Musa nonyiso jaduongʼne gik moko duto ma Jehova Nyasaye notimone Farao kaachiel gi jo-Misri, nikech jo-Israel. Bende nonyise chandruok duto mane giseyudo e yo kendo kaka Jehova Nyasaye noseresogi.
Ja Mooses kertoi apellensa kaikki, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaikki ne vaikeudet, jotka heitä olivat kohdanneet matkalla, ja kuinka Herra oli pelastanut heidät.
9 Jethro ne mor mar winjo gik mabeyo duto ma Jehova Nyasaye nosetimo ne jo-Israel kuom resogi e lwet jo-Misri.
Ja Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra oli tehnyt Israelille, pelastaessaan heidät egyptiläisten kädestä.
10 Nowacho niya, “Opak Jehova Nyasaye, ma noresoi e lwet jo-Misri bende e lwet Farao kendo oreso oganda e lwet jo-Misri.
Ja Jetro sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, joka on pelastanut teidät egyptiläisten ja faraon kädestä, Herra, joka on pelastanut kansansa egyptiläisten vallasta.
11 Koro angʼeyo ni Jehova Nyasaye duongʼ moloyo nyiseche moko duto, nimar notimo kamano ne joma nosando jo-Israel marach.”
Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kaikkia jumalia; sillä sentähden, että egyptiläiset ylpeilivät, on heidän näin käynyt."
12 Eka Jethro, jaduongʼ Musa, nokelo misango miwangʼo pep kod misengni mamoko bende ne Nyasaye, kendo Harun nobiro kod jodongo duto mag jo-Israel mondo gichiem gi jaduongʼ Musa e nyim Nyasaye.
Ja Jetro, Mooseksen appi, toimitti polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle; ja Aaron ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat aterioimaan Mooseksen apen kanssa Jumalan eteen.
13 Kinyne, Musa nobet e kome mondo obed jangʼad bura ne ogandano, kendo negichungʼ ka gilwore chakre okinyi nyaka odhiambo.
Seuraavana päivänä Mooses istui tuomitsemaan kansaa, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan asti.
14 Kane jaduongʼne oneno gik moko duto mane Musa timo ne oganda, nowacho ne kama, “En angʼo ma itimo ne ogandani? En angʼo momiyo in kendi ema ibedo kaka jangʼad bura, ka jogi olwori chakre okinyi nyaka odhiambo?”
Kun Mooseksen appi näki kaiken, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: "Mitä tämä puuha on, jota sinulla on kansan kanssa? Miksi sinä istut yksin ja kaikki kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan asti?"
15 Musa nodwoke niya, “Nikech ji biro ira mondo omany dwach Nyasaye.”
Mooses vastasi apellensa: "Kansa tulee minun luokseni kysymään Jumalalta neuvoa.
16 Ka gin gi larruok moro amora e kindgi, to ikelona kendo athego joma ochwanyorego mi anyisgi buche kod chike mag Nyasaye.
Kun heillä on jokin riita-asia, tulevat he minun luokseni, ja minä ratkaisen heidän riitansa ja ilmoitan heille Jumalan säädökset ja lait."
17 Jaduongʼ Musa nodwoko kawacho niya, “Gima itimoni ok ber.
Niin Mooseksen appi sanoi hänelle: "Siinä sinä et menettele viisaasti.
18 In kaachiel gi joma osebiro irigi ubiro mana ool. Tijni pek mohewi; ok inyal time kendi.
Sinä uuvutat sekä itsesi että tämän kansan, joka on kanssasi; sillä tämä tehtävä on sinulle liian raskas, etkä sinä voi sitä yksinäsi toimittaa.
19 Chik iti mondo angʼadni rieko kendo Nyasaye obed kodi. Onego ibed jachungʼ jogi e nyim Nyasaye kendo iter larruokgi e nyime.
Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Ole sinä kansan edusmies Jumalan edessä, ja saata sinä sen asiat Jumalan eteen. Ja opeta heille säädökset ja lait,
20 Puonjgi buche kod chike duto kendo nyisgi kaka onego gidagi kod tije monego gitim.
ja neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, ja mitä heidän on tehtävä.
21 To nyaka iyier joma niginyalo ma gin ji moluoro Nyasaye, joma ogen ma ok kaw asoya, kendo iketgi gibed jotend ji maromo alufu alufu, mia mia, piero abich abich, kod apar apar.
Mutta valitse koko kansasta kelvollisia ja Jumalaa pelkääväisiä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä, ja aseta ne heille tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi.
22 Ketgi mondo gibedi jongʼad bura ni oganda kinde duto, to buche matek kende ema ginyalo keloni. Buche mayot ginyalo ngʼado giwegi, nimar mano biro miyo tingʼ ma in-go bedo mayot, nimar gibiro lawe kodi.
Nämä tuomitkoot kansaa joka aika. Kaikki suuret asiat he saattakoot sinun tietoosi, mutta kaikki vähäiset asiat ratkaiskoot itse. Huojenna näin jotakin itseltäsi, ja kantakoot he kuormaa sinun kanssasi.
23 Ka itimo kama kaka Nyasaye dwaro, to ok ibi ol kendo jogi biro dok e miechgi kamor.”
Jos näin teet ja Jumala itse sinua näin käskee, niin sinä jaksat sen kestää; ja kaikki tämä kansa saa mennä rauhassa kotiinsa."
24 Musa nowinjo jaduongʼne mi notimo gik moko duto mane owacho.
Ja Mooses noudatti appensa puhetta ja teki kaiken, mitä tämä oli sanonut.
25 Noyiero joma riek kuom jo-Israel duto mi noketogi jotelo mag ji alufu alufu, mia mia, piero abich abich, kod apar apar.
Mooses valitsi kelvollisia miehiä koko Israelista ja asetti heidät kansan johtoon, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi.
26 Negitiyo kaka jongʼad bura mar oganda kinde duto. Buche matek negikelo ne Musa, to buche mayot negitieko giwegi.
Nämä tuomitsivat kansaa joka aika. Vaikeat asiat he lykkäsivät Moosekselle, mutta vähäiset asiat he ratkaisivat itse.
27 Eka Musa nokowo jaduongʼne e yo kendo Jethro nodok e pinygi.
Sitten Mooses saattoi appensa matkaan, ja tämä meni omaan maahansa.
