Wuok 12
1 Jehova Nyasaye nowacho ne Musa gi Harun ka gin Misri niya,
Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille Egyptin maassa sanoen:
2 “Dweni ema biro bedonu dwe mokwongo, ma en dwe mokwongo mar hiku.
"Tämä kuukausi olkoon teillä kuukausista ensimmäinen; siitä alottakaa vuoden kuukaudet.
3 Nyis oganda duto mar Israel ni odiechiengʼ mar apar mar dweni, ngʼato ka ngʼato nyaka gol achiel kuom nyirombe ne joode, nyarombo achiel ne ot ka ot.
Puhukaa koko Israelin kansalle ja sanokaa: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenisäntä itsellensä karitsan, yhden karitsan joka perhekuntaa kohti.
4 To ka nitie joot matin ma nyarombo achiel ohingo, to nyaka giriwre e nyarombo achiel gi joot machiegni kodgi, bangʼ ka gisekawo kwan joma ni kanyo. Nyaka ongʼe kar nyirombe madwarore kaluwore gi gima ngʼato ka ngʼato biro chamo.
Mutta jos perhe on liian pieni koko karitsaa syömään, niin ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan, henkilöluvun mukaan. Karitsaa kohti laskekaa niin monta, että voivat sen syödä.
5 Chiayo ma uyiero nyaka bed madichwo ma ja-higa achiel maonge songa kendo unyalo yierogi kuom rombe kata diek.
Ja karitsanne olkoon virheetön, vuoden vanha urospuoli; lampaista tai vuohista se ottakaa.
6 Neni urito chiayogo nyaka odiechiengʼ mar apar gangʼwen mar dwe, eka oganda jo-Israel duto noyangʼ-gi ka chiengʼ wuok.
Ja pitäkää se tallella neljänteentoista päivään tätä kuuta; silloin Israelin koko seurakunta teurastakoon sen iltahämärässä.
7 Eka bangʼe to gikaw remo moko kendo giwirgo sirni mag dhoudi kod wi dhoudi.
Ja he ottakoot sen verta ja sivelkööt sillä molemmat pihtipielet ja ovenpäällisen niissä taloissa, joissa he sitä syövät.
8 E otieno nogo nyaka gicham ringʼo mobul kaachiel gi alode makech kod makati ma ok oketie thowi.
Ja he syökööt lihan samana yönä; tulessa paistettuna, happamattoman leivän ja katkerain yrttien kanssa he sen syökööt.
9 Kik ucham ringʼo manumu kata motedi gi kado to nyaka ubul lemb chiayogo; wich, tielo kaachiel gi jamb-ich.
Älkää syökö siitä mitään raakana tai vedessä keitettynä, vaan tulessa paistettuna päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen.
10 Kik uwe lemo moro dongʼ ma ok uchamo nyaka okinyi; to kapo nono moro odongʼ to nyaka wangʼe e mach chuth.
Älkääkä jättäkö siitä mitään huomenaamuksi; mutta jos jotakin siitä jäisi huomenaamuksi, niin polttakaa se tulessa.
11 Ma e kaka onego uchame: Ka utweyo okanda enungou, ka urwako wuoche e tiendu kendo umako luth e lwetu; nyaka une ni uchame piyo nikech en sawo mar Pasaka mar Jehova Nyasaye.
Ja syökää se näin: kupeet vyötettyinä, kengät jalassanne ja sauva kädessänne; ja syökää se kiiruusti. Tämä on pääsiäinen Herran kunniaksi.
12 “E otienono abiro wuotho e piny Misri duto kendo naneg nyathi ka nyathi madichwo makayo mar dhano kod chiayo, bende nakum nyiseche duto mag jo-Misri, an Jehova Nyasaye ema awacho kamano.
Sillä minä kuljen sinä yönä kautta Egyptin maan ja surmaan kaikki esikoiset Egyptin maassa, sekä ihmiset että eläimet, ja panen toimeen rangaistustuomion, jonka minä olen langettanut kaikista Egyptin jumalista. Minä olen Herra.
13 Remono nobed kido mar ranyisi makende manyiso kuma udakie kendo ka aneno remogo to anakadhu. Masiche ma agoyogo piny Misri ok nomaku.
Ja veri on oleva merkki, teille suojelukseksi, taloissa, joissa olette; sillä kun minä näen veren, niin minä menen teidän ohitsenne, eikä rangaistus ole tuhoava teitä, kun minä rankaisen Egyptin maata.
14 “Ma en odiechiengʼ manyaka upar ne tiengeu duto mabiro kendo nyaka urite ka sawo mochwere ni Jehova Nyasaye.
Ja tämä päivä olkoon teille muistopäivä, ja viettäkää sitä Herran juhlana; sukupolvesta sukupolveen viettäkää sitä ikuisena säädöksenä.
15 Kuom ndalo abiriyo nyaka ucham makati ma ok oketie thowi. Odiechiengʼ mokwongo nyaka ugol oko thowi ma ukano e ute, nikech ngʼato angʼata ma ochamo gimoro amora ma oted gi thowi chakre chiengʼ mokwongo nyaka chiengʼ mar abiriyo to nongʼad kare oko kuom oganda jo-Israel.
Seitsemän päivää syökää happamatonta leipää; jo ensimmäisenä päivänä korjatkaa pois hapan taikina taloistanne. Sillä jokainen, joka hapanta syö, ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään asti, hävitettäköön Israelista.
16 Chiengʼ mokwongo kod chiengʼ mar abiriyo nyaka ubed gi chokruok mowal. Kik utim tich moro amora kuom odiechiengego makmana loso chiemo ma ji duto chamo; mano kende e gima unyalo timo.
Ensimmäisenä päivänä pitäkää pyhä kokous ja samoin myös seitsemäntenä päivänä pyhä kokous. Mitään työtä älköön tehtäkö niinä päivinä; ainoastaan se, mitä kukin tarvitsee ruuaksi, ainoastaan se valmistettakoon.
17 “Nyaka utim Sawo mar makati ma ok oketie thowi, nikech chiengʼno ema ne agoloue piny Misri. Timuru nyasini odiechiengni kaka sawo mochwere ne tiengeu duto mabiro.
Ja pitäkää tätä happamattoman leivän juhlaa, sillä juuri sinä päivänä minä vein teidän joukkonne pois Egyptin maasta; sentähden pitäkää tätä päivää, sukupolvesta sukupolveen, ikuisena säädöksenä.
18 Chakre odhiambo mar tarik apar gangʼwen nyaka odhiambo mar tarik piero ariyo gachiel mar dwe mokwongo nyaka ucham makati ma ok oketie thowi.
Ensimmäisessä kuussa, kuukauden neljäntenätoista päivänä, ehtoolla, syökää happamatonta leipää, ja niin tehkää aina saman kuun yhdennenkolmatta päivän ehtooseen asti.
19 Kuom ndalo abiriyo thowi moro amora kik yud e uteu, kendo ngʼato angʼata mochamo gimoro amora moketie thowi nyaka ngʼad kare oko kuom oganda jo-Israel, bed ni en japiny moro kata ja-Israel.
Seitsemään päivään älköön hapanta taikinaa olko teidän taloissanne; sillä jokainen, joka hapanta leipää syö, hävitettäköön Israelin kansasta, olipa hän muukalainen tai maassasyntynyt.
20 Kik ucham gima olos gi thowi. Kamoro amora mudakie nyaka une ni uchamo makati ma ok oketie thowi.”
Älkää syökö mitään hapanta, vaan syökää happamatonta leipää, missä asuttekin."
21 Eka Musa noluongo jodong Israel duto mowachonegi niya, “Dhiuru mondo ngʼato ka ngʼato oyier nyarombo kata nyadiel ne joode kendo uyangʼ-gi ka utimogo Pasaka.
Ja Mooses kutsui kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: "Menkää ja ottakaa lammas kutakin perhekuntaanne kohti ja teurastakaa pääsiäislammas.
22 Eka ukaw oboke mag raywechi ulute remo mar chiayono manie karaya kendo ukir moko ewi sirni mag dhoudi, to moko ukir e sirni mag dhoutu koni gi koni. Kik ngʼato angʼata kuomu wuog oko mar dhoot nyaka okinyi.
Ja ottakaa isoppikimppu, kastakaa se vereen, joka on maljassa, ja sivelkää ovenpäällinen ja molemmat pihtipielet sillä verellä, joka on maljassa. Älköönkä kukaan menkö ulos talonsa ovesta ennen aamua.
23 Ka Jehova Nyasaye biro wuotho e piny Misri duto mondo oneg jo-Misri, to obiro neno remo ewi reru kod e bath dhoutu kendo nokal dhoudigo, ok noyie ne janek mondo odonj e uteu mondo onegu.
Sillä Herra kulkee rankaisemassa egyptiläisiä; mutta kun Herra näkee veren ovenpäällisessä ja molemmissa pihtipielissä, menee hän sen oven ohi eikä salli tuhoojan tulla teidän taloihinne teitä vitsauksella lyömään.
24 “Rituru wechegi kaka chike mochwere nyaka ne tienge mabiro.
Noudattakaa tätä; se olkoon ikuinen säädös sinulle ja sinun lapsillesi.
25 Ka udonjo e piny ma Jehova Nyasaye biro miyou kaka ne osingorenu, to neuru ni utimo nyasi mar sawoni.
Ja kun te tulette siihen maahan, jonka Herra on teille antava, niinkuin hän on sanonut, niin noudattakaa näitä menoja.
26 Kendo ka nyithindu nopenju gima tiend sawoni en,
Kun sitten lapsenne kysyvät teiltä: 'Mitä nämä menot merkitsevät?'
27 to nyisgiuru ni, ‘En misango mar Pasaka mitimo ni Jehova Nyasaye, nikech nokadho ut jo-Israel e piny Misri konego jo-Misri to oweyo miechwa.’” Eka ji nopodho auma molamo Jehova Nyasaye.
niin vastatkaa: 'Tämä on pääsiäisuhri Herralle, joka meni israelilaisten talojen ohi Egyptissä, kun hän rankaisi egyptiläisiä, mutta säästi meidän kotimme'." Silloin kansa kumartui maahan ja rukoili.
28 Jo-Israel notimo mana kaka Jehova Nyasaye nochiko Musa kod Harun.
Ja israelilaiset menivät ja tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät.
29 E dier otieno tir Jehova Nyasaye nonego nyithindo ma yawuowi makayo duto mag jo-Misri, kochakore gi kach ruoth Farao mane ni e kom duongʼ nyaka kach joma ni e od twech, kaachiel gi nyithindo makayo duto mag jamni.
Ja puoliyön aikana tapahtui, että Herra surmasi kaikki Egyptin maan esikoiset, valtaistuimellaan istuvan faraon esikoisesta vankikuopassa olevan vangin esikoiseen asti, ynnä kaikki karjan esikoiset.
30 Farao kaachiel gi jodonge kod jo-Misri duto nochiewo e dier otieno kendo ne nitie ywak maduongʼ e piny Misri, nikech ne onge ot moro amora e piny Misri mane ngʼato ok othoe.
Niin farao nousi sinä yönä ja kaikki hänen palvelijansa ynnä kaikki egyptiläiset, ja kova valitus oli Egyptissä; sillä ei ollut yhtään taloa, jossa ei ollut kuollutta.
31 E otienono Farao ne oluongo Musa kod Harun mowachonegi niya, “Wuoguru gi jo-Israel piyo mondo uwe joga mondo udhi ulam Jehova Nyasaye ma Nyasachu kaka usekwayo.
Ja hän kutsutti yöllä Mooseksen ja Aaronin ja sanoi: "Nouskaa ja menkää pois minun kansani joukosta, sekä te että israelilaiset; menkää ja palvelkaa Herraa, niinkuin olette puhuneet.
32 Kawuru jambu kod kweth mag dhou mondo udhigo kaka usewacho kendo an bende lemnauru mondo ayud gweth.”
Ottakaa myös lampaanne ja karjanne mukaanne, niinkuin olette puhuneet, ja menkää ja rukoilkaa minullekin siunausta."
33 Jo-Misri nokwayo jo-Israel mondo owuog owe pinygi piyo kagiwacho niya, “Ka ok uwuok to waduto wabiro tho!”
Ja egyptiläiset ahdistivat kansaa jouduttaaksensa heidän lähtöänsä maasta pois, sillä he ajattelivat: "Me kuolemme kaikki".
34 Kuom mano jo-Israel nokawo mogo modwal mapok oketie thowi kendo negitingʼogi e gokgi e sufuriache ka giboyogi gi sukni.
Ja kansa otti taikinansa, ennenkuin se oli hapannut, ja kantoi taikinakaukalonsa vaippoihin käärittyinä olkapäillään.
35 Jo-Israel notimo kaka Musa ne ochikogi kendo ne gikwayo jo-Misri lewni kod gik molos gi fedha kod dhahabu.
Ja israelilaiset olivat tehneet Mooseksen sanan mukaan: he olivat pyytäneet egyptiläisiltä hopea-ja kultakaluja sekä vaatteita.
36 Jehova Nyasaye nomiyo jo-Misri otimo ngʼwono ne jo-Israel kendo ne gimiyogi gimoro amora mane gikwayogi; kamano e kaka jo-Israel noyako gige jo-Misri.
Ja Herra oli antanut kansan päästä egyptiläisten suosioon, niin että nämä suostuivat heidän pyyntöönsä; ja niin he veivät saalista egyptiläisiltä.
37 Jo-Israel nowuok Rameses kochomo Sukoth; ne gin ji madirom alufu mia auchiel ka ok okwan mon kod nyithindo.
Ja israelilaiset lähtivät liikkeelle ja kulkivat Ramseksesta Sukkotiin; heitä oli noin kuusisataa tuhatta jalkamiestä, paitsi vaimoja ja lapsia.
38 Oganda mamoko mathoth bende nodhi kodgi kaachiel gi kweth mangʼeny mag chiayo ma gin jamni kod kweth mangʼeny mag dhok.
Ja myös paljon sekakansaa meni heidän kanssansa, sekä lampaita ja raavaskarjaa suuret laumat.
39 Ne gitedo makati ma ok oketie thowi gi mogo modwal mane giago e piny Misri. Ne ok oketie thowi nikech ne oriembgi gia e piny Misri apoya kendo ne ok giyudo thuolo kata mar tedo chiemo mane ginyalo chamo e kor yo.
Ja he leipoivat siitä taikinasta, jonka olivat tuoneet Egyptistä, happamattomia leipiä; sillä se ei ollut hapannut, kun heidät karkoitettiin Egyptistä. He eivät olleet saaneet viipyä, eivätkä he myöskään olleet valmistaneet itsellensä evästä.
40 Jo-Israel nodak e piny Misri kuom higni mia angʼwen gi piero adek.
Mutta aika, jonka israelilaiset olivat asuneet Egyptissä, oli neljäsataa kolmekymmentä vuotta.
41 Chiengʼ mane higni mia angʼwen gi piero adekgo orumo ema ne oganda Jehova Nyasaye duto owuokie piny Misri.
Kun ne neljäsataa kolmekymmentä vuotta olivat kuluneet, niin juuri sinä päivänä kaikki Herran joukot lähtivät Egyptin maasta.
42 Ne en otieno mane Jehova Nyasaye oritogie mondo ogolgie piny Misri. Otieno onogono en otieno moket mondo jo-Israel duto obed kaparo Jehova Nyasaye nyaka ne tienge mabiro.
Valvontayö Herran kunniaksi on tämä yö, koska hän silloin vei heidät pois Egyptin maasta; tämän yön kaikki israelilaiset valvokoot Herran kunniaksi, sukupolvesta sukupolveen.
43 Jehova Nyasaye nowacho ne Musa gi Harun niya, “Magi e chike monego urit ka utimo Pasaka. “Jopinje mamoko kik chame.
Ja Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Tämä on säädös pääsiäislampaasta: Kukaan muukalainen älköön siitä syökö;
44 Misumba moro amora mungʼiewo nyalo chame to mana bangʼ kusetere nyangu,
mutta jokainen rahalla ostettu orja syököön siitä, kunhan olet ympärileikannut hänet.
45 to wendo moro mobuoro iru kata jatichu ok onego chame.
Loinen ja päiväpalkkalainen älkööt siitä syökö.
46 “Ring chiayo mar misango nyaka cham mana e ot achiel, kik lemo kata achiel gol oko mar odno kendo kik utur choke moro amora.
Samassa talossa se syötäköön; älköön mitään siitä lihasta vietäkö talosta ulos, älkääkä siitä luuta rikkoko.
47 Oganda duto mar jo-Israel nyaka tim sawoni.
Koko Israelin seurakunta viettäköön sitä ateriaa.
48 “Koponi nitie japiny moro modak e dieru modwaro timo ne Jehova Nyasaye Pasaka, to en kaachiel gi joge machwo nyaka tergi nyangu, eka onyalo riwore kodu e timo sawoni bangʼe nokwane kaka achiel kuom jo-Israel. Onge ngʼato angʼata madichwo ma ok oter nyangu ma oyiene chamo sawo mar Pasakani.
Ja jos joku muukalainen asuu sinun luonasi ja tahtoo viettää pääsiäistä Herran kunniaksi, niin ympärileikkauttakoon kaikki miehenpuolensa ja sitten käyköön sitä viettämään ja olkoon silloin niinkuin maassasyntynyt. Mutta yksikään ympärileikkaamaton älköön siitä syökö.
49 Chikni oket ne jo-Israel duto gi jopinje mamoko duto machalre.”
Sama laki olkoon maassasyntyneellä ja muukalaisella, joka asuu teidän keskuudessanne."
50 Jo-Israel duto notimo gik moko duto mane Jehova Nyasaye ochiko Musa gi Harun,
Ja kaikki israelilaiset tekivät, niinkuin Herra oli Moosekselle ja Aaronille käskyn antanut; niin he tekivät.
51 mi chiengʼno ema Jehova Nyasaye nogolo jo-Israel e piny Misri kochan-gi e dhoutgi.
Ja juuri sinä päivänä Herra vei israelilaiset joukkoinensa pois Egyptin maasta.
