Eklesiastes 6
1 Aseneno richo machielo e piny, kendo obedo sandruok ahinya ni dhano:
On onnettomuus tämäkin, jonka olen nähnyt auringon alla ja joka raskaasti painaa ihmistä:
2 Nyasaye miyo dhano mwandu, ngima maber kod luor makende, mondo kik obed maonge gimoro amora ma chunye dwaro, makmana Nyasaye ok miye thuolo mar bedo gi mor kuomgi, kendo ngʼato nono ema bedo mamor kodgi. Maonge tiende, kendo en richo marach moloyo.
että Jumala antaa miehelle rikkautta ja tavaraa ja kunniaa, niin ettei hänen sielultaan puutu mitään kaikesta siitä, mitä hän halajaa, mutta Jumala ei salli hänen nauttia sitä, vaan sen nauttii vieras. Se on turhuutta ja raskas kärsimys.
3 Ngʼato nyalo bedo kod nyithindo mia achiel kendo odak higni mangʼeny; to kata bed ni odak mangʼeny maromo nade, ka ok onyal yudo mor kuom mwandune kendo ok oike maber ka otho, to awacho ni nyathi monywol kosetho ber moloye.
Vaikka syntyisi miehelle sata lasta ja hän eläisi vuosia paljon ja paljot olisivat hänen vuottensa päivät, mutta hän ei saisi tyydyttää omaa haluaan omaisuudellansa eikä saisi edes hautaustakaan, niin minä sanon, että keskoinen olisi onnellisempi kuin hän.
4 Nywol mar nyathi ma kamano en kayiem nono, olal e mudho kendo kata nying ok chake.
Sillä se turhaan tulee ja pimeyteen menee, ja pimeyteen peittyy sen nimi.
5 Kata obedo ni ne ok oneno wangʼ chiengʼ kamano, kata ngʼeyo gimoro amora, to en gi kwe moloyo ngʼat
Ei se ole aurinkoa nähnyt eikä tuntenut. Sen lepo on parempi kuin hänen.
6 modak higni gana gi gana to onge gi mor. Donge giduto gidhi mana kamoro achiel?
Ja vaikka hän eläisi kaksi kertaa tuhannen vuotta, mutta ei saisi onnea nähdä - eikö kuitenkin kaikki mene samaan paikkaan?
7 Dhano tiyo matek mondo oyud gima ochamo, to kata kamano gik moyudo ok rome.
Kaikki ihmisen vaivannäkö tapahtuu hänen oman suunsa hyväksi, ja kuitenkaan ei halu täyty.
8 En angʼo ma ngʼama riek nigo moloyo ngʼama ofuwo? En ohala mane ma ngʼama ofuwo yudo kuom ngʼeyo kaka dodimbre e nyim joma moko?
Sillä mitä etua on viisaalla tyhmän edellä, ja mitä kurjalla siitä, että hän osaa oikein vaeltaa elävitten edessä?
9 Ber bedo mamor gi gik ma in-go moloyo bedo gi gombo kuom gima iongego. Ma bende en gima onge tiende kendo ochalo mana kalawo bangʼ yamo.
Parempi silmän näkö kuin halun haihattelu. Tämäkin on turhuutta ja tuulen tavoittelua.
10 Gimoro amora mantiere nosemi nyinge chon, kendo gima dhano en bende nosengʼe; onge ngʼama nyalo piem gi ngʼama oloye gi teko.
Mitä olemassa on, sille on pantu nimi jo ammoin; ja edeltä tunnettua on ollut, mitä ihmisestä on tuleva. Ei voi hän riidellä väkevämpänsä kanssa.
11 Kaka weche bedo mathoth, e kaka gibedo maonge tiendgi. To ere kaka mano miyo ngʼato ohala?
Sillä niin on: puheen paljous enentää turhuutta. Mitä etua on ihmisellä siitä?
12 Ere ngʼama nyalo ngʼeyo gima ber ma dhano onego tim e ngima machiekni kendo manono makadho mana ka tipo? Koso ere ngʼama nyalo nyise gima biro timorene e piny bangʼ thone?
Sillä kuka tietää, mikä on ihmiselle hyvä elämässä, hänen elämänsä lyhyinä, turhina päivinä, jotka hän viettää kuin varjo; ja kuka ilmaisee ihmiselle, mitä on tuleva hänen jälkeensä auringon alla?
