Rapar Mar Chik 33
1 Magi e gweth mane Musa ngʼat Nyasaye owacho ne jo-Israel kapok otho.
Ja tämä on siunaus, jolla Moses Jumalan mies siunasi Israelin lapsia ennen kuolemaansa,
2 Nowachonegi niya, “Jehova Nyasaye nobiro koa Sinai mochopo irgi koa Seir, mi ofwenyore koa e got Paran. Nobiro gi oganda maler kowuok yo milambo e kor gode mage.
Ja sanoi: Herra on tullut Sinaista, ja noussut heille Seiristä, ja ilmestynyt Paranin vuorelta, ja on tullut kymmenentuhannen pyhän kanssa, ja tulinen laki hänen oikiassa kädessänsä heidän tykönsä.
3 En adier ni in ema ihero ji, jomaler duto ginie lweti. Giduto gikulore e nyimi kendo kuomi ema gikawe chike,
Hän myös rakastaa kansoja; kaikki hänen pyhänsä ovat sinun kädessäs, ja he asettavat itsensä sinun jalkais juureen, ja ottavat opin sinun sanoistas.
4 ma gin chike mane Musa omiyowa, mondo obed mwandu mag joka Jakobo.
Moses on meille käskenyt lain, Jakobin sukukunnalle perimisen.
5 En ema ne ruoth mar Jeshurun, ka jotend oganda ne ochokore, kaachiel gi dhout Israel.”
Ja hän oli Kuningas oikeudessa; kansan päämiehet hän kokosi yhteen, ynnä Israelin sukukuntain kanssa.
6 “Jo-Reuben mondo obed mangima kendo kik githo, to bende kik gibed manok.”
Ruben eläkään, ja älkään kuolko, ja hänen kansansa olkoon luettava.
7 Kuom jo-Juda, Musa nowuoyoe kama: “Yaye Jehova Nyasaye, winj ywak jo-Juda; yie mondo iduog-gi ir jogi. Bednegi tekregi ma gisirorego kendo ikonygi kuom wasikgi!”
Tämä on Juudalle siunaus: ja hän sanoi: kuule Herra Juudan ääntä, ja johdata häntä kansansa tykö; ja hänen kätensä sotii puolestansa, sinä olet apu vastoin hänen vihollisiansa.
8 Kuom jo-Lawi, Musa nowuoyoe kama: “Nimiyo nyikwa Lawi ombulu miluongo ni Thumim gi Urim mondo gingʼego dwaroni nikech gin joma tiyoni gadiera. Ne imiyogi tembe kama iluongo ni Masa kendo sokni mag Meriba mi inwangʼo ni gin jo-adiera.
Ja hän sanoi Leville: sinun täydellisyytes ja sinun valkeutes olkoon sinun pyhän miehes tykönä, jota sinä kiusasit Massassa, ja saatit hänen riitelemään riitaveden tykönä.
9 Nowachone wuon kod min ni, ‘Aonge gi geno kodgi.’ Ne ok oyie gi jowetegi kata yie kod nyithinde owuon, to ne orito wecheni kendo rito singruokni.
Joka sanoo isällensä ja äidillensä: en minä nähnyt heitä, ja ei tunne veljiänsä, eikä tiedä pojistansa; ne pitävät sinun sanas, ja kätkevät sinun liittos.
10 Negipuonjo joka Jakobo chikeni kendo jo-Israel bende negipuonjo wecheni. Ne giwangʼo ubani mangʼwe ngʼar kendo negitimoni misengini miwangʼo pep ewi kendo mar misango.
He opettavat sinun oikeuksias Jakobille ja Israelille sinun lakis, he kantavat suitsutusta sinun nenäs eteen, ja kaikkinaiset uhrit uhraavat sinun alttarillas.
11 Yaye Jehova Nyasaye, gwedh riekogi duto kendo ibed mamor gi tij lwetegi. Tiek joma wasikgi ma monjogi; kendo tiekgi chuth ma ok ginichak gibed gi teko.”
Siunaa Herra hänen voimansa ja anna hänen kättensä työ sinulle kelvata; riko heidän lanteensa, jotka karkaavat häntä vastaan ja häntä vihaavat, niin ettei he voisi ojentaa heitänsä.
12 Kuom jo-Benjamin, Musa nowuoyoe kama: “Weuru joma oluoro Jehova Nyasaye obed gi kwe, nimar oritogi kinde duto, bende ngʼatno ma Jehova Nyasaye ohero yudo yweyo kuome.”
Ja BenJaminille sanoi hän: Herran rakkaat pitää asuman turvallisesti hänen tykönänsä; hän suojelee heitä kaiken päivän, ja hän asuu heidän hartioidensa välillä.
13 Kuom joka Josef, Musa nowuoyo kama, Mad Jehova Nyasaye gwedh tich lwetgi kamiyogo koth koa e polo malo, kaachiel gi pi manie bwo lowo,
Ja hän sanoi Josephille: hänen maansa olkoon siunattu Herralta, parhaista taivaan hedelmistä, kasteesta, ja syvyydestä, joka makaa alla.
14 gi olembe mabeyo duto ma chiengʼ nyalo miyo dongo kaachiel gi gik mabeyo duto mapichni;
Siinä olkoon ihanimmat hedelmät auringosta, ja ihanimmat kypsät hedelmät kuusta,
15 kod mich mabeyo mawuok e gode machon, kod kuonde ma omew mag gode manyaka chiengʼ;
Ja itäisten vuorten kukkuloilta, ja ijäisiltä kukkuloilta parhaat hedelmät,
16 kod mich mabeyo duto mag piny to gi gik moko duto manie iye gi ngʼwono mar ngʼat modak e bungu maliel. Gwethgi duto obedi ewi joka Josef, ngʼat mane oyier kuom owetene.
Ja ne kalliimmat maan hedelmät, ja mitä siinä on. Hänen suosionsa, joka asuu pensaassa, tulkoon Josephin päähän, ja Natsirin päälaelle veljeinsä keskellä.
17 Joka Josef nochal gi rwath makayo, tungene nochal mana ka tung jowi manie thim, ma obiro chuowogo ogendini moriembgi nyaka tunge piny duto. Tungego gin ji alufu apar mag Efraim kod ji alufu apar mag jo-Manase.
Ja hänen kauneutensa olkoon niinkuin esikoisen härjän, ja hänen sarvensa olkoon niinkuin yksisarvisen sarvet, joilla hän kansaa kuokkii yhteen, hamaan maailman ääriin asti; nämät ovat Ephraimin kymmenentuhatta, ja nämät Manassen tuhannet.
18 Kuom jo-Zebulun, Musa nowuoyoe kama: “Un jo-Zubulun, beduru mamor e seche muwuok kudhi oko, to un bende jo-Isakar beduru ei hembeu.
Ja hän sanoi Sebulonille: iloitse Sebulon uloskäymisessäs, mutta sinä Isaskar iloitse majoissas.
19 Gibiro luongo ji e gode kendo kanyo ema negi timie misengini makare; ginitim nyasi gi mwandu mabeyo miyudo e dho nam kod gik mabeyo mopondo e kwoyo.”
Heidän pitää kutsuman kansaa vuorelle ja siellä vanhurskauden uhria uhraaman; sillä he imevät meren kyllyyden ja santaan kätketyt tavarat.
20 Kuom joka Gad, Musa nowuoyo kama: “Ogwedh ngʼat mayaro tongʼ Gad! Gad odak kanyo ka sibuor, koyiecho bat kata wi gima omako.
Ja hän sanoi Gadille: siunattu olkoon se, joka levittää Gadin, hän asuu niinkuin hotka jalopeura, ja ryöstää sekä käsivarren että päänlaen.
21 Negiyiero bath koma ber moloyo mondo obed margi, nikech gin ema nopognegi migap jatelo. Negibiro ir jatend ji, mi gingʼado bura makare mar Jehova Nyasaye, kendo kumo jo-Israel.”
Ja hän katsoi itsellensä ensimäisen osan maasta, että hän siinä lainopettajalta annetussa osassa olis surutoin; kuitenkin tuli hän kansan päämiesten kanssa, ja teki Herran vanhurskautta, ja hänen oikiutensa Israelin kanssa.
22 Kuom joka Dan, Musa nowuoyoe kama: “Dan to en nyathi sibuor mawuok Bashan.”
Ja Danille sanoi hän: Dan niinkuin jalopeuran penikka, joka karkaa Basanista.
23 Kuom joka Naftali, Musa nowuoyoe kama: “Dhood Naftali oum gi ngʼwono mangʼeny mar Jehova Nyasaye kendo otingʼo gweth mare, ginikaw piny mantie yo milambo mar nam.”
Ja Naphtalille sanoi hän: Naphtalilla on yltäkyllä, mitä hänen mielensä tekee, ja hän täytetään Herran siunauksella, lännen ja etelän pitää hänen omistaman.
24 Kuom joka Asher, Musa nowuoyoe kama: Wuowi mogwedhi e kind yawuowi en Asher, we oyud pak e kind owetene, kendo olwok tiendene gi mo.
Ja Asserille sanoi hän: Asser olkoon siunattu pojissa, hän olkoon veljillensä otollinen, ja kastakaan jalkansa öljyyn.
25 Nyororo mar rangeyeni nobed mag chuma kod nyinyo kendo tekoni nomedre ndalo duto mag ngimani.
Rauta ja vaski olkoon sinun kenkäs; ja niinkuin sinun ikäs, niin myös sinun väkevyytes lisääntyy.
26 “Onge ngʼama romo gi Nyasach Jeshurun, mawuotho e kor polo e duongʼne, mondo okonyi.
Ei yhtään ole niinkuin oikeuden Jumala, joka istuu taivaassa, hän olkoon sinun auttajas, ja hänen kunniansa on pilvissä.
27 Nyasaye manyaka chiengʼ e kar konyruoku kendo tekone osiko manyaka chiengʼ. Obiro riembo wasiku duto ka uneno kowacho ni, ‘Tiekgiuru!’
Jumalan asuinsia on alusta, ijankaikkisten käsivartten alla. Ja hän ajaa ulos sinun vihollises sinun edestäs ja sanoo: ole hukutettu.
28 Kuom mano Israel nodag kende gi kwe; bende nyithind Jakobo norit maber, e piny ma cham nitie kod divai manyien, kama thoo moa e polo lwarie gokinyi.
Israel asuu levollisesti yksinänsä, ja Jakobin silmä katsoo sen maan päälle, jossa jyviä ja viinaa on, siihen myös taivaat kastetta vuodattavat.
29 Yaye jo-Israel, un joma ogwedhi! En ngʼatno machal kodu, oganda mores gi Jehova Nyasaye? En e okumbani kendo jaresni kendo en e liganglau mar duongʼ. Wasiku nobed gi luoro e nyimu, kendo unumuk kuondegi motegno mag pondo.”
Autuas olet sinä Israel: kuka on sinun kaltaises? O sinä kansa, joka Herrassa autuaaksi tulet, joka sinun apus kilpi ja sinun kunnias miekka on. Vihollises valhettelevat sinulle, ja sinä astelet heidän kukkulainsa päällä.
