Rapar Mar Chik 3
1 Bangʼe negigomo ma giluwo yo madhi Bashan, kendo Og ruodh Bashan gi jolweny mage duto nowuok riat mokedo kodwa e lweny Edrei.
"Sitten me käännyimme toisaalle ja kuljimme Baasanin tietä. Silloin lähti Oog, Baasanin kuningas, hän ja kaikki hänen sotaväkensä, Edreihin taistelemaan meitä vastaan.
2 Jehova Nyasaye nowachona niya, “Kik iluore nimar asechiwe e lweti, en kaachiel gi jolweny mage duto kod pinye. Timne kaka ne itimone Sihon ruodh jo-Amor, mane obedo gi loch e piny Heshbon.”
Mutta Herra sanoi minulle: 'Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käsiisi hänet ja kaiken hänen kansansa ja hänen maansa. Tee hänelle, niinkuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa.'
3 Omiyo Jehova Nyasaye ma Nyasachwa nochiwo Og ruodh Bashan gi jolwenje duto e lwetwa, kendo ne watiekogi mi wanegogi duto maonge ngʼama nodongʼ.
Ja niin Herra, meidän Jumalamme, antoi meidän käsiimme myöskin Oogin, Baasanin kuninkaan, ja kaiken hänen sotaväkensä, ja me voitimme hänet, päästämättä pakoon ainoatakaan.
4 E kindeno ne wakawo mier madongo mage duto. Onge kata mana dala maduongʼ kuom mier piero auchiel madongo mag-gi mane ok wakawo, tiende ni gwenge duto man Argob, ma en pinyruodh Og man Bashan.
Ja me valloitimme silloin kaikki hänen kaupunkinsa-ei ollut ainoatakaan kaupunkia, jota emme olisi heiltä ottaneet-kuusikymmentä kaupunkia, koko Argobin seudun, Oogin valtakunnan Baasanissa,
5 Mier madongogi duto ne ochiel gi ohinga kod rangeye mag chumbe, to bende ne nitie mier moko matindo mangʼeny mane ok ochiel.
kaikki nämä kaupungit korkeilla muureilla, porteilla ja salvoilla varustettuja, ja sen lisäksi vielä suuren joukon linnoittamattomia pikkukaupunkeja.
6 Dala ka dala ne wanegoe ji duto modakie, kaka chwo, mon kod nyithindo mana kaka ne watimo ne Sihon ruodh Heshbon.
Ja me vihimme ne tuhon omiksi, niinkuin olimme tehneet Siihonille, Hesbonin kuninkaalle; me vihimme tuhon omiksi jokaisessa kaupungissa miehet, naiset ja lapset.
7 To jamni duto kod gik moyaki moa e mier madongo mag-gi, ne watingʼo wadhigo.
Mutta kaiken karjan ynnä saaliin kaupungeista me ryöstimme itsellemme.
8 Omiyo e kindeno ne wakawo pinje mag ruodhi ariyo mag jo-Amor, mantie yo wuok chiengʼ mar Jordan, kochakore e holo mar Arnon mochopo nyaka Got Hermon.
Niin me otimme silloin kahdelta amorilaisten kuninkaalta, jotka hallitsivat tuolla puolella Jordanin, heidän maansa Arnon-joesta aina Hermonin vuoreen asti-
9 (Hermon iluongo ni Sirion gi jo-Sidon, to jo-Amor luonge ni Senir).
siidonilaiset kutsuvat Hermonia Sirjoniksi, mutta amorilaiset kutsuvat sitä Seniriksi-
10 Ne wakawo dalane duto manie got mesa Gilead duto, kod Bashan duto chakre Saleka, Edrei, dalane mag pinyruodh Og man Bashan.
kaikki ylätasangon kaupungit ja koko Gileadin ja koko Baasanin aina Salkaan ja Edreihin, Baasanissa oleviin Oogin valtakunnan kaupunkeihin, saakka.
11 (Og ruodh Bashan kende e ngʼama ne odongʼ e dier jomane otony kuom jo-Refai. Otandane ne olos gi nyinyo; borne ne oyombo fut apar gadek kendo lachne fut auchiel. Otandaneno pod ni Raba piny jo-Amon nyaka chil kawuono).
Sillä Baasanin kuningas Oog oli yksin enää jäljellä viimeisistä refalaisista. Hänen basaltista tehty ruumisarkkunsa on vieläkin ammonilaisten kaupungissa Rabbassa; se on yhdeksää kyynärää pitkä ja neljää kyynärää leveä, mitattuna tavallisella kyynärämitalla.
12 Kuom pinje moko mane wakawo e kindeno, ne amiyo joka Reuben kod joka Gad tongʼ mokiewo gi Aroer man e bath holo mar Arnon, komedi gi nus mar piny gode manie Gilead kod miechgi duto.
Kun me silloin olimme ottaneet omaksemme tämän maan, annoin minä sen osan siitä, joka alkaa Aroerista, Arnon-joen varrelta, sekä puolet Gileadin vuoristoa kaupunkeineen ruubenilaisille ja gaadilaisille.
13 Pinje Gilead modongʼ duto kod Bashan, pinyruodh Og, ne amiyo nus mar dhood jo-Manase. (E gwenge duto mag Argob man Bashan, nosebedo kiluongo ni piny jo-Refai.
Loput Gileadista ja koko Baasanin, Oogin valtakunnan, minä annoin toiselle puolelle Manassen sukukuntaa, koko Argobin seudun; koko tätä Baasania kutsutaan refalaisten maaksi.
14 Jair mawuok e dhood Manase ne okawo gwenge duto mag Argob ma ochopo nyaka e tongʼ man e kind jo-Geshur kod jo-Maakath; ne ochake nyinge owuon, manyaka kawuononi Bashan pod iluongo ni Havoth Jair.)
Jaair, Manassen poika, valtasi koko Argobin seudun aina gesurilaisten ja maakatilaisten alueeseen saakka, ja hän kutsui nämä seudut, se on Baasanin, oman nimensä mukaan Jaairin leirikyliksi, niinkuin niitä kutsutaan vielä tänäkin päivänä.
15 Kendo ne achiwo Gilead ne Makir.
Ja Maakirille minä annoin Gileadin.
16 To ne jo-Reuben kod jo-Gad, ne amiyogi kochakore Gilead nyaka e holo mar Arnon (e dier holono tir nobedo tongʼ) kendo koa Aora Jabok ma en tongʼ mar jo-Amon.
Ja ruubenilaisille ja gaadilaisille minä annoin maan Gileadista aina Arnon-jokeen, jokilaakson keskikohtaan saakka, joka on rajana, ja Jabbok-jokeen saakka, joka on ammonilaisten rajana;
17 Bende nomi jo-Reuben kod jo-Gad piny ma yo podho chiengʼ mar Jordan man Araba nyaka Kinereth mochopo dho Nam mar Araba (ma tiende ni Nam Chumbi), man e bwo gode mag Pisga.
niin myös Aromaan, Jordan rajana, Kinneretistä aina Aromaan mereen, Suolamereen, saakka, Pisgan rinteiden juurelle, itään päin.
18 E kindeno ne amiyou chik kawacho niya, “Jehova Nyasaye ma Nyasachu osemiyou pinyni mondo ukaw, to jolwenju duto machwo motegno moikore ne lweny nyaka kadh dhi loka e nyim oweteu ma jo-Israel.
Ja silloin minä käskin teitä ja sanoin: 'Herra, teidän Jumalanne, on antanut teille tämän maan omaksenne. Mutta te, kaikki sotakuntoiset miehet, lähtekää asestettuina veljienne, israelilaisten, etunenässä.
19 Makmana mondeu, nyithindu kod jambu (angʼeyo ni un gi jamni mangʼeny), mondo odag e dalane ma asemiyou,
Ainoastaan vaimonne, lapsenne ja karjanne-sillä minä tiedän teillä olevan paljon karjaa-jääkööt kaupunkeihinne, jotka minä olen teille antanut,
20 nyaka chop Jehova Nyasaye mi oweteu kwe, mana kaka osemiyou kendo gin bende gikaw piny ma Jehova Nyasaye ma Nyasachu miyou, loka mar Jordan. Bangʼ mano ngʼato ka ngʼato kuomu odogi kare ma asemiye kaka girkeni.”
kunnes Herra suo veljienne, samoinkuin teidänkin, päästä rauhaan, kun hekin ovat ottaneet omaksensa sen maan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille Jordanin tuolta puolelta; sitten saatte palata takaisin, kukin omistamallensa maalle, jonka minä olen teille antanut.'
21 E kindeno ne achiko kawachone Joshua niya, “Iseneno gi wangʼi gik ma Jehova Nyasaye ma Nyasachi osetimo ni ruodhi ariyogi. Jehova Nyasaye biro timo mana machal kamano ne pinjeruodhi duto kuma udhiyoeno.
Ja silloin minä käskin Joosuaa ja sanoin: 'Sinä olet omin silmin nähnyt kaiken, mitä Herra, teidän Jumalanne, on tehnyt näille kahdelle kuninkaalle. Samalla tavalla Herra on tekevä kaikille valtakunnille, joihin sinä menet.
22 Kik uluorgi; nikech Jehova Nyasaye ma Nyasachu owuon nokednu.”
Älkää niitä peljätkö, sillä Herra, teidän Jumalanne, sotii itse teidän puolestanne.'
23 E kindeno ne akwayo Jehova Nyasaye niya,
Ja silloin minä anoin Herralta armoa sanoen:
24 “Yaye Jehova Nyasaye Manyalo Gik Moko Duto, isechako nyiso jatichni badi mar loch kod tekoni maduongʼ. Nimar en nyasaye mane manie piny kata e polo manyalo timo gik marateke kaka misetimo?
'Herra, Herra, sinä olet alkanut näyttää palvelijallesi valtasuuruuttasi ja väkevää kättäsi; sillä kuka on se jumala taivaassa tai maassa, joka voi tehdä sellaisia töitä ja niin voimallisia tekoja kuin sinä?
25 We angʼadi adhi ane piny maber loka Jordan piny gode kod Lebanon.”
Niin salli minun nyt mennä katsomaan sitä hyvää maata, joka on tuolla puolella Jordanin, tuota ihanaa vuoristoa ja Libanonia.'
26 To nikech un, Jehova Nyasaye ne okecho koda kendo ne ok onyal chiko ite ne wechena. Jehova Nyasaye nowacho niya, “Mano oromo, kik ichak iwuo koda kuom wachno.
Mutta Herra oli julmistunut minuun teidän tähtenne eikä kuullut minua, vaan sanoi minulle: 'Riittää! Älä puhu minulle enempää tästä asiasta.
27 Dhiyo ewi got Pisga mondo ine piny koa wuok chiengʼ nyaka podho chiengʼ kendo koa nyandwat nyaka milambo. Rang piny gi wengeni owuon, nimar ok iningʼad aora Jordan.
Nouse Pisgan huipulle ja kohota katseesi länteen ja pohjoiseen, etelään ja itään ja katsele silmilläsi; sillä tämän Jordanin yli sinä et mene.
28 Ket Joshua mondo okaw kari kijiwe kendo imiye teko, nimar en ema obiro telo ne jogi koterogi loka cha mondo gikaw piny ma ibiro nenono.”
Ja anna määräyksiä Joosualle, vahvista ja rohkaise häntä. Sillä hän menee sinne tämän kansan edellä, ja hän jakaa heille perinnöksi sen maan, jonka sinä näet.'
29 Omiyo wan ne wadongʼ e bath holo machiegni gi Beth Peor.
Ja me jäimme laaksoon, vastapäätä Beet-Peoria."
