Rapar Mar Chik 29
1 Magi e weche mag singruok mane Jehova Nyasaye ochiko Musa mondo omi jo-Israel otim kane gin Moab, kaachiel gi singruok mane osetimo kodgi Horeb.
Nämä ovat sen liiton sanat, jonka Herra käski Mooseksen tehdä israelilaisten kanssa Mooabin maassa, sen liiton lisäksi, jonka hän oli tehnyt heidän kanssaan Hoorebilla.
2 Musa noluongo jo-Israel duto mowachonegi niya, Useneno gi wangʼu gik moko duto mane Jehova Nyasaye otimo Misri ne Farao, jodonge duto, to gi pinyno.
Ja Mooses kutsui kokoon kaiken Israelin ja sanoi heille: "Te olette nähneet kaiken, minkä Herra teki teidän silmienne edessä Egyptin maassa faraolle ja kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen,
3 Ne uneno gi wangʼu timbe madongo mane gin ranyisi gi honni.
ne suuret koettelemukset, jotka sinun silmäsi näkivät, ne suuret tunnusteot ja ihmeet.
4 To nyaka chil kawuono pok Jehova Nyasaye imiyou paro mar ngʼeyo, mar neno kata it mar winjo.
Mutta tähän päivään asti Herra ei vielä ole antanut teille sydäntä ymmärtääksenne ja silmiä nähdäksenne ja korvia kuullaksenne.
5 E kinde mag higni piero angʼwen kane atelonu e thim lepu ne ok oti kata wuocheu bende ok oti.
Ja minä kuljetin teitä erämaassa neljäkymmentä vuotta: teidän vaatteenne eivät kuluneet yltänne, eivätkä kenkäsi kuluneet jalassasi.
6 Ne ok uchamo makati kata madho divai kata gima mero ji ne atimo mano mondo ungʼe ni An e Jehova Nyasaye ma Nyasachu.
Leipää ette saaneet syödäksenne ettekä viiniä ja väkijuomaa juodaksenne, jotta tietäisitte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.
7 Kane uchopo ka, Sihon ruodh Heshbon kod Og ruodh Bashan ne omonjowa to ne waloyogi.
Ja kun te tulitte tähän paikkaan, niin lähtivät Siihon, Hesbonin kuningas, ja Oog, Baasanin kuningas, sotimaan meitä vastaan, mutta me voitimme heidät.
8 Ne wakawo pinygi mi wamiyo jo-Reuben, jo-Gad kod nus mar dhood jo-Manase kaka girkeni.
Ja me valloitimme heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi ruubenilaisille ja gaadilaisille ja toiselle puolelle Manassen sukukuntaa.
9 Nyaka urit weche mag singruokgi mondo mi udongi kuom gik moko duto mutimo.
Noudattakaa siis tämän liiton sanoja ja täyttäkää ne menestyäksenne kaikessa, mitä teette.
10 Kawuononi uchungʼ uduto e nyim Jehova Nyasaye ma Nyasachu ka un kaachiel gi jotendu, jou madongo, jodongu, jotendu mamoko, kod jo-Israel duto machwo,
Te seisotte tänä päivänä kaikki Herran, teidän Jumalanne, edessä: teidän päämiehenne, sukukuntanne, vanhimpanne ja päällysmiehenne, kaikki Israelin miehet,
11 kaachiel gi nyithindu kod mondu, to gi jopinje mamoko modak e kembeu kabaronu yien kendo umbonu pi.
teidän lapsenne ja vaimonne sekä muukalainen, joka on leirissäsi, jopa puunhakkaajasi ja vedenkantajasikin,
12 Uchungo ka mondo utim singruok gi Jehova Nyasaye ma Nyasachu, singruok ma Jehova Nyasaye timo kodu kawuononi gi kwongʼruok chopo kare,
käydäksenne Herran, teidän Jumalanne, liittoon, siihen valaliittoon, jonka Herra, sinun Jumalasi, tänä päivänä tekee sinun kanssasi,
13 mondo oyieru adimba kaka joge, ka obedo Nyasachu kaka ne osingore ne kwereu ma Ibrahim, Isaka kod Jakobo.
että hän tänä päivänä korottaisi sinut kansaksensa ja tulisi sinun Jumalaksesi, niinkuin hän on sinulle puhunut ja niinkuin hän on vannonut sinun isillesi, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
14 Atimo singruokni ka akwongʼora kawuono, ok gi un kende
Enkä minä tee tätä liittoa, tätä valaliittoa, ainoastaan teidän kanssanne,
15 ma uchungʼ ka kodwa kawuononi e nyim Jehova Nyasaye ma Nyasachwa, to atime nyaka gi joma onge kodwa ka kawuono.
vaan niinhyvin niiden kanssa, jotka tänä päivänä ovat tässä meidän kanssamme seisomassa Herran, meidän Jumalamme, edessä, kuin niidenkin kanssa, jotka eivät ole tänä päivänä tässä meidän kanssamme.
16 Un ungʼeyo kaka ne wadak Misri kendo kaka ne wakalo e kind pinje ka wabiro ka.
Sillä te tiedätte, kuinka me asuimme Egyptin maassa ja kuinka me kuljimme niiden kansojen keskitse, joiden kautta te olette kulkeneet.
17 Ne uneno gik mamono ma gilamo kod kido mag nyisechegi manono molos gi yien kod kite, kaachiel gi mago mag fedha gi dhahabu.
Ja te näitte heidän iljetyksensä, ne puu-, kivi-, hopea-ja kultajumalat, jotka heillä on.
18 Neuru ni onge dichwo kata dhako, anywola kata dhoot moro e dieru kawuono ma chunye lokore weyo Jehova Nyasaye ma Nyasachwa kadhi lamo nyiseche mag jopinjego; bende neuru ni onge yath manyago olemo makech mar richo.
Älköön siis teidän joukossanne olko ainoatakaan miestä tai naista, sukua tai sukukuntaa, jonka sydän tänä päivänä kääntyisi pois Herrasta, meidän Jumalastamme, mennäkseen palvelemaan noiden kansojen jumalia; älköön teidän keskuudessanne olko juurta, josta kasvaa koiruohoa ja marunaa,
19 Ka ngʼat ma kamano owinjo weche mag singruok mi omiyore gweth kende kendo owacho e chunye niya, “Onge gima biro tima kata obedo ni asetimo mana giga awuon maparo.” Magi duto nokel masira ne pinje mag pi to gi kuonde motwo.
niin että se, joka kuulee tämän valan sanat, siunaisi itseänsä sydämessään sanoen: 'Minun käy hyvin, vaikka vaellankin sydämeni paatumuksessa'. Siten hän hukuttaisi kaikki, sekä kostean että kuivan maan.
20 Jehova Nyasaye ok nowene ngʼatno richone, kendo mirimbe mager nowangʼ ngʼatno ka mach. Kwongʼ duto mondikie kitabuni nomake kendo Jehova Nyasaye noruch nyinge oko e bwo pinyni.
Herra ei tahdo antaa hänelle anteeksi, vaan silloin suitsuaa Herran viha ja kiivaus sitä miestä vastaan, ja kaikki se kirous, joka on kirjoitettu tähän kirjaan, laskeutuu hänen päällensä, ja Herra pyyhkii pois hänen nimensä taivaan alta.
21 Jehova Nyasaye nopoge kuom dhout Israel duto mi none masira kaluwore gi singruok duto mag kwongʼ mondiki ei Kitabuni mar Chik.
Ja Herra erottaa hänet kaikista Israelin sukukunnista, tuottaakseen hänelle onnettomuuden, kaikki ne kiroukset, jotka sisältyvät tähän lain kirjaan kirjoitettuun liittoon.
22 Nyithindu manobi bangʼu to gi jopinje moa mabor none kit kwongʼ duto modonjo e piny kod tuoche mayoreyore ma Jehova Nyasaye osekelo kuomgi.
Ja tuleva sukupolvi, teidän lapsenne, jotka nousevat teidän jälkeenne, ja vieras, joka tulee kaukaisesta maasta, kysyvät, kun näkevät sen maan vaivat ja ne sairaudet, joilla Herra sitä rasittaa,
23 Piny duto nowangʼ gi mach kendo notim chumbi, maonge gima opidhi manobedie, kata gima dongo ok none, bende onge kata mana alode manodongie. Nokethre mana ka Sodom gi Gomora gi Adma kod Zeboim mane Jehova Nyasaye oketho ka mirima nomake.
tulikiven ja suolan, kun koko maa on poltettu, niin ettei siihen kylvetä eikä se kasva eikä siitä ruohonkortta nouse-niinkuin oli silloin, kun Sodoma ja Gomorra, Adma ja Seboim hävitettiin, kun Herra vihassaan ja kiivastuksessaan ne hävitti-
24 Pinje duto nopenjre niya, “Angʼo momiyo Jehova Nyasaye otimo ma ne pinyni? Angʼo momiyo mirima mager omake malich kama?”
silloin kaikki kansat kysyvät: 'Minkätähden Herra on näin tehnyt tälle maalle? Mistä tämä hänen suuri vihansa hehku?'
25 To nodwokgi niya, “Nikech jogi ne ojwangʼo singruok mar Jehova Nyasaye, ma Nyasach kweregi mane otimo kodgi kogologi e piny Misri.
Silloin vastataan: 'Siitä, että he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, liiton, jonka hän teki heidän kanssansa viedessään heidät pois Egyptin maasta,
26 Negidhi mi gilamo nyiseche moko nono ma gikulorenegi, nyiseche mane ok gingʼeyo, ma gin nyiseche mane ok imiyogi mondo gilam.
ja menivät palvelemaan muita jumalia ja kumarsivat niitä, jumalia, joita he eivät tunteneet ja joita hän ei ollut heidän osalleen jakanut-
27 Emomiyo mirimb Jehova Nyasaye nowangʼo pinyni, kokelo kuomgi kwongʼ duto ma ondiki e kitabuni.
siitä syttyi Herran viha tätä maata kohtaan, niin että hän antoi kohdata sitä kaiken sen kirouksen, joka on kirjoitettu tähän kirjaan.
28 Kane Jehova Nyasaye iye owangʼ ka en gi mirima mager, nogologi oko mi oterogi e piny moro ma pod gintiere nyaka chil kawuono.”
Ja Herra tempasi heidät irti heidän maastaan vihassa ja kiivastuksessa ja suuressa suuttumuksessa ja heitti heidät toiseen maahan, niinkuin nyt on tapahtunut.'
29 Gik mopondo duto ni e lwet Jehova Nyasaye ma Nyasachwa, to gik mofwenynwa gin magwa kod nyithindwa nyaka chiengʼ, mondo mi walu weche duto mondiki e kitabuni.
Se, mikä on salassa, se on Herran, meidän Jumalamme; mutta mikä on ilmoitettu, se on meitä ja meidän lapsiamme varten ikuisesti, että me pitäisimme kaikki tämän lain sanat."
